Kasvatustieteiden tiedekunta

Opetus- ja tiedeministeri Jaak Aaviksoo, Viro

Jaak Aaviksoo on Tarton yliopiston optiikan ja spektroskopian professori. Aaviksoo on toiminut myös Tarton yliopiston vararehtorina ja rehtorina. Tieteellisten ansioidensa perusteella hänet on valittu Viron Tiedeakatemian sekä Academia Europaean jäseneksi.

Aaviksoo on tehnyt merkittävän uran myös politiikassa. Hän on toiminut Viron kulttuuri- ja opetusministerinä sekä puolustusministerinä. Opetusministerinä ollessaan hän käynnisti ja toimeenpani Viron koulujen tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto-ohjelman.

Professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto

Hannele Niemi on kasvatustieteen professori Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. Hän on toiminut professorina myös Oulun, Turun ja Tampereen yliopistoissa. Hannele Niemi on toiminut myös Helsingin yliopiston ensimmäisenä vararehtorina.

Niemi on toiminut useiden kansainvälisten opetukseen ja oppimiseen liittyvien hankkeiden tutkijana, johtajana ja asiantuntijana. Hänen keskeisiä kiinnostusalueitaan tutkimuksessa ovat opetus ja oppiminen, opettajankoulutuksen kehittäminen, teknologiapohjaiset oppimisympäristöt sekä opetukseen liittyvät eettiset kysymykset ja arvot. Hannele Niemen uran muita tärkeitä alueita ovat arvioinnin ja yliopistopedagogiikan kehittäminen.

Oikeustieteiden tiedekunta

Professori Han Dayuan, Kiina

Kiinan valtiosääntöoikeuden tutkija, professori Han Dayuan toimii Renmin Law Schoolin dekaanina Renminin yliopistossa Kiinassa. Kiinan lakimiesyhdistys valitsi hänet Kiinan kymmenen tärkeimmän juristin listalle vuonna 1999, ja vuonna 2005 hänet valittiin yhdeksi Kiinan merkittäväksi nykyjuristiksi.

Dekaani Han Dayuanin rooli ja toiminta ovat olleet ratkaisevan tärkeitä Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan ja Renmin Law Schoolin välisen yhteistyön rakentamisessa. Renminin yliopiston professorit ovat vierailleet oikeustieteiden tiedekunnan kiinaoikeuden professoreina ja pitäneet luentoja Kiinan oikeuden ajankohtaisista aiheista. Dekaani Han on myös tukenut säännölliseksi kehittynyttä opiskelijavaihtoa. Uusimpana yhteistyön muotona on Renmin Law Schoolin osallistuminen Kiinan ja Venäjän kauppaoikeuden tohtorikoulutusohjelmaan.

Professori Lena Marcusson, Uppsalan yliopisto

Lena Marcusson toimii hallinto-oikeuden professorina Uppsalan yliopistossa. Marcusson on toiminut myös Uppsalan yliopiston vararehtorina. Hän on julkaissut lukuisia hallinto-oikeudellisia teoksia. Hänet valittiin Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2010.

Marcussonin asiantuntemusta on hyödynnetty Suomessa lainvalmistelussa ja tutkimustyössä. Hän on ottanut Suomessa aktiivisesti osaa juristien ja tutkijoiden väliseen keskusteluun. Tehtäviensä kautta hän on auttanut lisäämään pohjoismaiden hallinnollisten olojen tuntemusta sekä edistänyt pohjoismaisen yhteistyön kehitystä julkishallinnon alueella.

Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Esko Oikarinen toimii Rovaniemen hovioikeuden presidenttinä. Oikarinen on toiminut Lapin yliopiston neuvottelukunnan puheenjohtajana vuodesta 1998 lähtien sekä monissa muissa yliopistoon liittyvissä luottamustehtävissä.

Paljolti Presidentti Oikarisen myötävaikuttamana hovioikeuden ja yliopiston suhde on syventynyt ja laajentunut myös koulutus- ja opetusyhteistyöhön. Esko Oikarinen on ollut keskeisesti mukana suomalaisen tuomarikoulutuksen rakentamisessa yhteistyössä oikeustieteiden tiedekunnan kanssa.

Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Seppo Tiitinen toimii eduskunnan pääsihteerinä. Uransa alkuvaiheissa hän toimi opetusministeriössä sekä eri tehtävissä eduskunnassa. Suojelupoliisin päällikön tehtävästä hän palasi eduskuntaan ensin apulaispääsihteeriksi ja vuonna 1992 hänet nimitettiin pääsihteeriksi.

Tiitisen johdolla valmisteltiin perustuslain säännökset Suomen liityttyä ensin ETAan ja sitten Euroopan unioniin. Tiitisen ansioksi on paljolti luettava myös se, että Suomessa eduskunnan asema muodostui vahvaksi EU-asioissa. Tiitisellä oli merkittävä osuus myös vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa. Hänen johdollaan laadittiin ensimmäiset suuntaviivat uudeksi perustuslaiksi, jonka jälkeen hän oli perustuslakia valmistelleen komitean pysyvä asiantuntija sekä eduskunnan työjärjestyksen laatineen työryhmän puheenjohtaja.

Taiteiden tiedekunta ja Arktinen keskus

Elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja Anastasia Lapsui

Anastasia Lapsui on elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja. Lapsui valmistui Sverdlovskissa sijaitsevasta Uralin yliopistosta. Ennen elokuvauraansa hän toimi radiotoimittaja ja teki myös käsikirjoituksia. Lapsui on ohjannut yhdessä miehensä Markku Lehmuskallion kanssa elokuvia nenetseistä, saamelaisista ja yleensä pienistä alkuperäiskansoista.

Lapsui on palkittu mm. Jussi-palkinnolla vuonna 2001 parhaasta elokuvasta ja Suomi-palkinnolla vuonna 2009.

Elokuvaohjaaja Markku Lehmuskallio

Markku Lehmuskallio on yksi tunnetuimmista suomalaisista dokumentintekijöistä maailmalla. Lehmuskallio on kuvannut elokuvissaan mm. Siperian, Pohjois-Kanadan ja Skandinavian alkuperäiskansojen elämää ja perinteitä. Hänen tuotantonsa sisältää yhteensä 18 pitkää elokuvaa sekä sarjan lyhytelokuvia.

Dokumenttien ohella Lehmuskallio on ohjannut myös fiktiivisiä elokuvia, kuten ensimmäisen nenetsikielisen näytelmäelokuvan Seitsemän laulua tundralta. Elokuva palkittiin Suomessa vuoden elokuvan Jussi-patsaalla ja Pariisin elokuvajuhlilla lehdistön palkinnolla. Anastasia Lapsuin kanssa Lehmuskallio on tehnyt jo 11 elokuvaa.

Taiteiden tiedekunta

Muotoilija ja keraamikko, Anu Pentik

Muotoilija ja keraamikko Anu Pentik on tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan viettävän Pentik Oy:n perustaja ja yrityksen taiteellinen johtaja. Pentik suunnittelee omalla tuotemerkillä monipuolisia mallistoja yhteistyössä tarkasti valittujen globaalien yhteistyökumppaneiden kanssa. Pentikin keramiikkatuotteiden vaikutteiden on sanottu löytyvän pohjoisesta luonnosta.

Pentik Oy sai alkunsa Anu Pentikin keramiikka- ja nahkaharrastuksesta vuonna 1971. 1990-luvulla yritys keskittyi ydinosaamiseensa, keramiikan valmistukseen. Tämän päivän Pentik on kansainvälinen sisustusmyymäläketju. Yrityksen oma keramiikkatehdas sijaitsee Posiolla, Lapissa. Tehtaassa valmistuu vuosittain yli miljoona keramiikkatuotetta.

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Professori Arlie Russell Hochschild, Yhdysvallat

Professori Arlie Russell Hochschild on perinteisiä oppiaine- tai koulukuntarajoja rikkova laaja-alainen ajattelija, joka tunnetaan ympäri maailman. Hän on toiminut professorina Kaliforniassa Berkeleyn yliopistossa.

Hochschild tutkii nykypäivän sosiaalisia ilmiöitä toimien sekä akateemisen maailman että yhteiskuntapolitiikan kentillä. Hänet tunnetaan esimerkiksi organisaatiotutkimuksen, sosiologian, psykologian, naistutkimuksen, sosiaalipsykologian, uuden palvelutyön (kuten turismityön) ja perhetutkimuksen piirissä.

Lapin yliopistossa Hochschild on luennoinut sekä osallistunut jatko-opiskelija- ja tutkijatapaamisiin.

Valtiotieteen maisteri Arvo Jäppinen

Valtiotieteen maisteri Arvo Jäppinen on jättänyt pitkän ja syvän jäljen suomalaiseen korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaan työskenneltyään opetus- ja kulttuuriministeriössä 1969–2006. Hänet nimitettiin vuonna 2001 ylijohtajaksi vastaamaan koulutus- ja tiedepolitiikasta. Vuosina 1990–1993 Jäppinen työskenteli Suomen OECD-edustustossa Pariisissa koulutus- ja tiedepolitiikan sekä julkisen hallinnon erityisasiantuntijana.

Vuonna 2008 Jäppinen nimitettiin Lapin korkeakoulukonsernin johtoryhmän ja strategiaryhmän puheenjohtajaksi. Tässä tehtävässä Jäppinen on johtanut ja koordinoinut konsernin kehittämistä, mikä on vaatinut määrätietoista ja aktiivista otetta erilaisten näkökulmien yhteensovittamiseksi.

Professori ja filosofian tohtori Ole Henrik Magga

Professori Ole Henrik Magga on saamelainen kielitieteilijä ja poliitikko. Maggan kielitieteellinen tutkimus on kohdistunut erityisesti saamen lauseoppiin. Hän on toiminut professorina Oslon yliopistossa ja vuodesta 1990 lähtien saamen kielentutkimuksen professorina Saamelaisessa korkeakoulussa Kautokeinossa. Norjan Tiedeakatemian jäsen hän on ollut vuodesta 1993 lähtien.

Magga on yhdistänyt tieteelliseen uraansa saamelaisten asemaa ja oikeuksia edistävän politiikan. Hän on toiminut Norjan saamelaispuolueen puheenjohtajana ja Norjan saamelaisen parlamentin presidenttinä. Lisäksi hän on toiminut lukuisissa alkuperäiskansakysymyksiä käsitelleissä kansallisissa ja kansainvälisesti komiteoissa. Vuonna 2002 Magga nimitettiin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Yhdistyneiden kansakuntien Maailman alkuperäiskansojen pysyvään foorumiin, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 2004 asti.