FM Heli Saarisen Valkoisen peuran myyttinen Lappi on taidehistorian alaan kuuluva tutkimus myyttisen Lappi-mielikuvan kehittymisestä keskiajalta nykypäivään. Tutkimusaineistona on kaksi suurta Lappia esittelevää visuaalista teosta, Olaus Magnuksen monumentaalityöt Pohjoisten kansojen historia ja siihen kiinteästi liittyvä Carta marina 1500-luvulta sekä Erik Blombergin ja Mirjami Kuosmasen elokuva Valkoinen peura 1950-luvulta. Tutkimus tarkastelee Lappiin liittyviä mielikuvia itälappilaisesta, historiallisen Kemin Lapin näkökulmasta.

Olaus Magnuksen aikana saamelaisten peuranpyytäjien asuma maa rajoittui neljään mereen: se ulottui Jäämereltä Perämerelle ja Vienanmereltä Atlantille. Se on jokseenkin sama alue, jonka rajat itsenäisen Suomen hallitus määritteli uudelle Lapin läänille, kun se perustettiin vuonna 1938.

Tutkimuksessa tarkastellaan, millä tavoin Olaus Magnuksen alkukuvaston pohjalta kehittynyt kuvaustraditio näkyy Valkoinen peura -elokuvassa tiivistyneinä Lappi-kuvina ja miten suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuurin keskeiset, Lappiin liittyvät visuaaliset ja kirjalliset kulttuuriartefaktit ilmentävät mielikuvien sisältöjä.

– Valkoisessa peurassa Lapin ihmiset erotetaan selvästi suomalaisista meistä erilaisina toisina. Etelästä käsin nähtynä eivät vain saamelaiset, vaan kaikki muutkin Lapin ihmiset ovat niitä toisia ja vielä 1950-luvulla, elokuvan valmistumisaikaan lähes virallinen tieto määritteli Lapin kansan mongoliseksi paarialuokaksi, Saarinen sanoo.

Saarisen mukaan maailmansodan jälkeen Eurooppa kaipasi raastavan ajan vastapainoksi romantiikkaa, fantasian lumoa. Erik Blombergin ja Mirjami Kuosmasen Valkoinen peura -elokuva tiivisti keskeiset Lappi-mielikuvat: se on lumipeitteisten tuntureiden salaperäinen shamanistinen noitamaa, jossa perinneasuihin pukeutuneet, jutavat saamelaiset paimentavat porojaan.

– Suomessa myyttisen Karjalan menettämisen jälkeen vain Lappi oli jäänyt eksoottiseksi arki-Suomen vastapainoksi. Kaunis elokuva Lapista täytti myös kansallista tehtävää. Sadulle oli tilausta. Yhdessä Helsingin olympialaisten, Milanon IX triennaalin ”muotoiluolympialaisten” menestyksen ja jopa Miss Universum -kisojen voiton kanssa kansainväliseen menestykseen yltänyt fantasiaelokuva oli osiotus kulttuurisesta voimasta, jolla Suomi nosti kansainvälistä kuvaansa.

Saarisen mukaan Valkoinen peura on myös lappilaisin silmin suurenmoinen elokuva, jonka upeat näkymät ovat vuosikymmeniä ihastuttaneet ja olleet ylpeyden aihe.

– Se on aikuisten satu, joka maalaa kiehtovan epätodellisen tarumaailman ja unohtaa maakunnan arkikasvot, tunturien yöpuolen. Loistollaan se vahvistaa romanttista Lappi-mielikuvaa, joka sulkee pois alueen moniulotteisen ja rosoisen todellisuuden.

Saarisen mukaan nämä arjen myytit, jotka ovat syntyneet pitkän ajan, satojen jopa tuhansien vuosien kuluessa, on valjastettu nyt turistiteollisuuden käyttöön. Myytit ovat muotoutuneet eri sukupolvien perinteissä ja ne toteuttavat tiedostamattomia tavoitteita.

– Myös nopeat historian mullistukset vaikuttavat myytteihin ja muotoilevat niitä uuteen uskoon. Lapin historiassa tällaisia mielikuvia muokkaavia, yhteisön elämäntapaa ja kulttuuria ravistelleita suuria muutoksia ovat olleet mm. paimentolaisporonhoito, sahateollisuus ja toinen maailmansota evakkoretkineen. Niiden jälki näkyy vahvana Lapin myyteissä, Saarinen sanoo.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Filosofian maisteri Heli Saarisen väitöskirja Valkoisen peuran myyttinen Lappi. Lappi-myytin tie keskiajan kuvastosta suomalaiseen elokuvaan tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa perjantaina 16.9.2011 kello 12.00, Esko ja Asko -sali, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Veli-Pekka Lehtola Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Tuija Hautala-Hirvioja Lapin yliopistosta.

Taustatietoja väittelijästä:
Heli Saarinen on syntynyt Savukoskella. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa (FM 1974), Svenska social & kommunal högskolanissa (kirjastonhoitaja 1971), Helsingin teknillisessä korkeakoulussa (informaatikko 1986) sekä Lapin yliopistossa (taiteiden tiedekunta, laudatur-tutkielma 2006).

Työurallaan Saarinen on työskennellyt kirjastonhoitajana Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoissa (1970–1975) sekä Lapin maakuntakirjastossa maakuntakirjastonhoitajana ja kirjastonjohtajana (1975–2009). Kehitysyhteistyötä hän on tehnyt Sambiassa 1988–1990 ja projektitöitä Rovaniemen ammattikorkeakoulussa 1998–2000.

Lisätietoja:
Heli Saarinen
heli.saarinen(at)multaranta.net
puh. 040 764 0448

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup

LaY/Viestintä/OT