Maaseudun uusi aika -yhdistys palkitsee vuosittain kulloisenakin lukuvuonna yliopistossa hyväksytyn ansiokkaan maaseutuaiheisen pro gradu -tutkielman. Järjestyksessään seitsemännen MUA-gradupalkinnon voitti Veera Kinnunen Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan sosiologian oppiaineeseen tekemällä tutkielmallaan Ole kuin kotonasi. Työn ja kodin rajanvetoja lappilaisten kotimajoittajien arjessa.

Veera Kinnunen (s. 1980) on yhteiskuntatieteiden maisteri Lapin yliopistosta. Kilpailuun lähetetty pro gradu -työ syntyi osana Suomen Akatemian rahoittamaa Lapin yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistä Turismi työnä -tutkimushanketta.

Veera Kinnunen kertoo tarttuneensa aiheeseen, koska on aina ollut kiinnostunut kodista sosiologisena ilmiönä. Hän halusi tutkia kotia tilanteessa, jossa vallitseva kotikäsitys jollain tavalla kyseenalaistetaan. Kotimajoitustyössä samassa tilassa eletään niin kodin kuin työnkin arkea. Kinnunen itse elää tällä hetkellä kiireistä arkea, sillä hän hoitaa kotona kahden kuukauden ikäistä poikaa ja viisivuotiasta tytärtä sekä suunnittelee uutta tutkimusprojektia pohjoiseen kontekstiin.

Arkea työn ja kodin rajoilla
Veera Kinnunen tarkastelee tutkielmassaan pieniä lappilaisia kotimajoitusyrityksiä. Hän pohtii, mitä kodin arjen ja majoitustyön yhdistyminen tarkoittaa ihmisten arkisen elämän tasolla.

Matkailua pidetään yleisesti maaseudun, erityisesti Lapin, hyvinvoinnin elinehtona ja Kinnunen pitää siksi tärkeänä tarkastella taloudellisten ja tilastollisten mittareiden lisäksi sitä, miten matkailutyö vaikuttaa ihmisten arkielämään. Tutkielma keskittyy siihen, millaiseksi arki muodostuu, kun työ ja koti ovat samassa tilassa. Kotityön tutkimisen näkökulmasta kotimajoittajat ovat erityinen ryhmä, koska heille koti on paitsi työn tila, myös vieraille avoin julkinen tila.

Kinnunen itse kuvailee työtään etnografisesti orientoituneeksi. Aineistona on viisi haastattelua sekä kenttäpäiväkirjat. Kahdella kotimajoitustilalla tutkija teki osallistuvaa havainnointia yhden päivän ajan osallistuen yrityksen töihin.

Tutkielmassa kotimajoitus näyttäytyy normaalia palkkatyön järjestystä murtavana työnä, jossa maaseudun perinteiset työn muodot yhdistyvät uuden palvelutyön muotoihin. Se hyödyntää elämystuotannon vuorovaikutuksellisuutta ja kulttuurisuutta. Samalla se edellyttää tunnetyötä, esteettistä työtä ja persoonallisuutta. Kotimajoitustyössä korostuvat myös paikan ja jatkuvuuden merkitykset, jotka eivät yleensä ole uuteen työhön liitettyjä piirteitä. Kotimajoitus voidaan Kinnusen mukaan nähdä elämäntapayrittäjyytenä, joka mahdollistaa ja rahoittaa oman elämäntavan, esimerkiksi harrastuksen tai tietyllä paikkakunnalla asumisen.

Kinnunen päättää työnsä itsetutkiskeluun ja arjen pohdintaan:

– Lähtiessäni tutkimaan työtä ja kotia arjen käsitteen kautta tein varmaankin kaikkien aloittelevien tutkijoiden arkkivirheen ja rajasin tutkimusaiheen turhan löyhästi. Arki kaikessa laajuudessaan ja monitahoisuudessaan ei alistu yksinkertaiseen rajaukseen. Arki haastaa arkisuudellaan. Haastattelijan on turha odottaa tyhjentävää vastausta kysymykselle: ’No, kerrohan mitä sinun arkesi on?’ Arkea ei tarvitse ajatella, eikä sitä siksi ole helppo pukea sanoiksi. Arki pakenee, lipeää käsistä. Tutkimuksen lopputulos, monien kuukausien hikinen uurastus, tuntuu itsestään selvältä ja banaaliltakin. Mutta sitähän arki on.

Gradupalkinnon voittajan valinneen raadin mukaan tutkielma ei suoranaisesti ole maaseutututkimusta; maaseutu toimii ennemmin tapahtumien näyttämönä. Tutkielmaa pidettiin kuitenkin erittäin ansiokkaana. Kinnunen kirjoittaa vakuuttavasti ja tekee uskottavaa analyysia. Teksti tempaa lukijan mukaansa, ja vaikka se rönsyilee välillä vallattomasti, pysyy työ kasassa. Tutkimusta ei ole suoritettu mekaanisesti, vaan se on luova, rohkea ja innovatiivinen työ, johon Kinnunen on itsekin heittäytynyt mukaan.

Tutustu voittajagraduun

Lähde: Maaseudun uusi aika ry:n tiedote 5.9.2011