Vertaistukiryhmä on pohjoissuomalaisille kuulovammaisille lapsille kohtaamispaikka, johon kokoonnutaan pitkienkin välimatkojen takaa tapaamaan toisiaan, keskustelemaan kuulovammaan, apuvälineisiin ja arkeen liittyen sekä ottamaan osaa erilaisiin aktiviteetteihin.

— Vertaistukiryhmä osoittautui turvalliseksi paikaksi, joka antaa lapsille vapauden valita osallistumisen asteen. Tutkimukseen osallistuneet lapset ovat kohdanneet arjessaan kiusaamista sekä lukuisia väärinymmärtämistilanteita kuulovamman vuoksi, Lasanen kertoo.

Ryhmässä keskustelut ja yhdessä toimiminen antoivat itseluottamusta sekä toiveikkuutta tulevaisuuteen. Lasasen mukaan vertaistukiryhmässä lapset saivat sosiaalista, tiedollista, toiminnallista sekä emotionaalista tukea. Jokainen vertaistukiryhmätoimintaan osallistuja suosittelee kuulovammaisille lapsille osallistumista vertaistukiryhmän tapaamisiin.

— Kuulovammaiset lapset toivoivat toiminnan jatkuvan ja heillä on ideoita sen kehittämiseksi. Vertaistukiryhmätoimintaa on tärkeää suunnitella yhdessä lasten kanssa, sillä siten toiminta on osallistujille mieleistä ja vastaa juuri heidän tarpeitaan, Lasanen toteaa.

Vertaistuesta selviytymiskeinoja arkeen

Tutkimus osoittaa, että vertaistukiryhmätoiminnalla on tärkeä merkitys pohjoissuomalaisille kouluikäisille kuulovammaisille lapsille. Lasanen luettelee kolme tutkimuksen keskeistä johtopäätöstä.

— Vertaistukiryhmätoiminta antoi kuulovammaisille lapsille tietoa ja selviytymiskeinoja arkeen, toiseksi ryhmässä toimiminen ja keskustelut vahvistivat sosiaalista kompetenssia. Lisäksi ryhmävertaistukitoiminta voimaannutti osallistujia, Lasanen toteaa.

Aineisto tutkimukseen kerättiin lukuvuoden 2015–2016 aikana kahdella Pohjois-Suomen paikkakunnalla kokoontuneissa vertaistukiryhmissä havainnoimalla sekä focus group-haastattelemalla kuuttatoista 7-17-vuotiasta kuulovammaista lasta. Vertaistukiryhmät kokoontuivat molemmilla paikkakunnilla seitsemän kertaa.

Lapset haastateltiin myös yksilöllisesti kevätkesällä 2016 heidän kotonaan. Tukiaineistona ovat lasten tekemät lomakeparihaastattelut, kirjalliset palautteet, piirustukset, päiväkirjat, ystäväni-kirjan kirjoitukset sekä toiminnasta otetut valokuvat. Kuulovammaisten lasten vanhemmat täyttivät taustatietolomakkeen.

Tietoa väitöstilaisuudesta:

KM Maarit Lasasen väitöskirja ”Ei tarvi pelätä, että ois erilainen” Etnografinen tutkimus pohjoissuomalaisten kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoiminnasta tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 9.6.2017 klo 12, Eelin-salissa, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii professori Eija Kärnä Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.

Tietoa väittelijästä:

Maarit Lasanen on 45-vuotias rovaniemeläinen kasvatustieteen maisteri (KM), erityisopettaja (EO) ja erityislastentarhanopettaja (ELTO). Maisterintutkinto on Lapin yliopistosta, erityisopettajan opinnot Jyväskylän yliopistosta. Lisäksi hän on suorittanut erityispedagogiikan syventävät opinnot Helsingin yliopistossa.

Väittelijä on työskennellyt vuodesta 2011 alkaen Rovala-Opiston erityisopettajana ja opettajana. Opetettavana aineena on erityispedagogiikka, erityisesti kommunikaatioon ja sen tukemiseen liittyvät opintokokonaisuudet. Lasanen on opettanut ja opettaa edelleen myös Avoimessa yliopistossa erityispedagogiikkaa. Lisäksi väittelijällä on pitkä työkokemus esiopetuksesta.

Lisätietoja:
Maarit Lasanen
p. 044-5908424
lasanenmaarit@gmail.com

Väitöskirjan myynti: verkkokauppa Juvenes. Lisätiedot ja lehdistökappaleet: Lapland University Press, puhelin: 040 821 4242, sähköposti: julkaisu (at) ulapland.fi

Tietoja julkaisusta:

Maarit Lasanen: “Ei tarvitse pelätä, että ois erilainen” Etnografinen tutkimus pohjoissuomalaisten kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoiminnasta. Acta Universitatis Lapponiensis 352. Lapin yliopistopaino, Rovaniemi 2017. ISBN 978-952-337-004-0. ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf): Acta electronica Universitatis Lapponiensis 219. ISBN 978-952-337-005-0. ISSN 1796-6310.

LaY/Viestintä/J-EK