Väitökset 2012

Väitös: Maija Lavosen merkitys Suomen tekstiilitaiteelle

23.5.2012

Taiteen maisteri Seija Hongan väitöstutkimuksen mukaan tekstiilitaiteilija Maija Lavosen monumentaalisilla taidetekstiileillä on suuri merkitys suomalaiselle taideteollisuudelle. Lavonen on nostanut tuotannossaan esille muun muassa sen, kuinka tekstiili voidaan sovittaa arkkitehtuuriin sopivaksi.

Seija Hongan väitöstutkimuksessa tarkastellaan tekstiilitaiteilija Maija Lavosen uran alkua sekä oman ilmaisun löytämistä ja kehittymistä vuosina 1968–2009. Erityisen tarkastelun kohteena ovat Lavosen taidetekstiileissä ilmenevät tekniset, symboliset ja persoonalliset piirteet. Lavonen aloitti taiteellisen tuotantonsa painokankailla ja Poppi Boutique -myymälän tuotteilla vuonna 1967.

Tutkimuksen metodina on teema-analyysi, jonka avulla on nostettu esille Lavosen uran keskeiset johtoteemat. Teemat nostavat esille taiteilijan työskentelyn kannalta merkittävät avainteokset ja käänteentekevät taidetekstiilit. Lavosen avainteosten ja käänteentekevien taidetekstiilien aiheina ovat olleet muun muassa lapsuuden maisemat.

– Teemat etenevät taiteilijan työskentelyssä kronologisesti ja muodostavat tutkimuksen rungon: värielämys, pinta ja rakenne, tila ja moniosaisuus, vapautunut muoto, hi tech -materiaali, materiaalin dialogi, valo ja liike sekä synteesi, Honka sanoo.

Lavosen töille on tunnusomaista selkeys, niukka väriskaala ja modernisuus. Niissä on koko uran ajan ollut nähtävillä samoja piirteitä raidoituksen, perusmuotojen ja puhtaiden värien käytössä. Hän on mieluimmin ilmaissut tuntemuksiaan niukasti ja jättänyt näin katsojalle tilaa taideteosten tulkinnassa.

Ensimmäiset ryijynsä Lavonen suunnitteli Wäinö Aaltosen museon yksityisnäyttelyyn vuonna 1978.

– Ryijyt hän toteutti prosessina, joka eteni akvarelliluonnoksien ja kudottujen mallikappaleiden kautta serigrafiaksi. Työn eri vaiheet toimivat myös itsenäisinä taideteoksina.

Kirkkotaiteen merkitys avautui Lavoselle vuonna 1978 Pihlajamäen kirkon tekstiilin suunnittelun myötä. Hän korosti, että tekstiilin tulisi ilmentää sanomaa, olla kutsuva, helposti lähestyttävä ja yksinkertainen.

– Kirkkotaiteen myötä syntyi Lavosen persoonallinen pintastrukturaalinen ilme sekä karhea ”tekstiilibrutalismi”. Brutalismiin viittaavia piirteitä on havaittavissa myös Lavosen valokuituteoksissa. Verkkopunostöissä ja vuoden 2009 kupari-valokuitutöissä hän on tuonut ajanpatinan tekstiilien ilmeeseen ja sanomaan, Honka sanoo.

Tutkimuksessa selvitellään myös sitä, miten koulutuksen ja taiteilijan aviopuolison Ahti Lavosen vaikutus näkyy Maija Lavosen tekstiilien visuaalisessa ilmeessä.

– Taiteen arvomaailma ja ennen kaikkea kuvataiteen heijastumat nousevat keskeisesti esille Lavosen tuotannossa eri tyylisuuntina. Lavonen on viestittänyt tekstiileillään omaa näkemystään arvoista. Symbolien lisäksi värit, sommittelu, pintastruktuuri ja muoto ovat tarkoin harkittuja merkitysten viestittäjiä, Honka sanoo.

Myös tekniikka on Lavoselle tärkeä ilmaisun väline. Tekniikka ilmaisee tunnelmaa, kuten esimerkiksi kaariteema ja yhtenäinen kiintopujotustekniikka Yö Olhavassa -tekstiilissä

Tutkimusaineisto koostuu Maija Lavosen taiteilijahaastatteluista (21 haastattelua), hänen julkisten ja julkisen kaltaisten tilojen taidetekstiileistä, näyttelykatalogeista, sanoma- ja aikakausilehtien artikkeleista sekä alan keskeisestä kirjallisuudesta.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Taiteen maisteri Seija Hongan väitöstutkimus Pintaa ja struktuuria. Tekstiilitaiteilija Maija Lavosen avainteokset ja käänteentekevät taidetekstiilit 1968−2009 tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa perjantaina 25. toukokuuta 2012 klo 12, luentosalissa 2, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Marketta Luutonen Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Sisko Ylimartimo. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Seija Riitta Honka (o.s Koskimäki) on syntynyt 9.1.1959 Helsingissä. Hän on valmistunut kudonta-alan ohjaaja-suunnittelijaksi Rovaniemen Taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksesta 1984, käsi- ja taideteollisuusalan opettajaksi Lahden Muotoiluinstituutista 1995 ja taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta 2000.

Työurallaan Honka on toiminut käsityötieteen opettajana Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen avoimessa yliopistossa, kuvataideopettajana Iin Valtarin yläkoulussa ja lukiossa lukuvuoden 2010–2011 sekä tekstiilityön ja kuvataiteen opettajana Oulun Kastellin yläkoulussa lukuvuodet 2000−2006 ja 2008−2009.

Tekstiilitaiteilija Maija Sisko Lavonen o.s Luukela
• Syntyi Iin Olhavassa 29.10.1931
• 1953–56 Taideteollinen oppilaitos, Muoti- ja mallisuunnitteluosasto
• 1956–57 Opintoja Vapaassa taidekoulussa
• 1981 Valtion taideteollisuuspalkinto
• 1982 Valtion 15-vuotinen taiteilija-apuraha
• 1992 Kirkkotaiteen Engel-palkinto
• 1992 Pro Finlandia -mitali
• 1996 Tekstiilitaiteilijat TEXO ry:n valitsema Vuoden tekstiilitaiteilija

Lisätietoja:
Seija Honka, p. 050 400 8894, shonka(at)ulapland.fi

Julkaisun tiedot:
Seija Honka: Pintaa ja struktuuria. Tekstiilitaiteilija Maija Lavosen avainteokset ja käänteentekevät taidetekstiilit 1968−2009. Acta Universitatis Lapponiensis 229. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2012. ISBN 978-952-484-541-0. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup

LaY/Viestintä/OT