Westermarck-seuran Sosiologipäivillä tarkastellaan yhteisöjen moninaisia ja muuttuvia muotoja ja kysytään, miten yhteisöjä kuvitellaan ja rakennetaan nyt ja tulevaisuudessa. Sosiologipäivät 2026 ovat Lapin yliopistolla 7.–8. toukokuuta.

Yhteisön käsite kutsuu päiville osallistuvia kokoontumaan perusasioiden äärelle, sillä yksi sosiologian ydinkysymyksistä on juuri se, miten me elämme yhdessä.

Aikaamme leimaa geopoliittinen levottomuus ja ilmastohätätila. Tässä moninaisten kriisien ajassa yhteisöihin kohdistuu pelkoja, toiveita ja odotuksia: Vihamielinen ja polarisoiva retoriikka haurastuttaa ihmistenvälistä solidaarisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Samalla tiiviiden yhteisöjen odotetaan paikkaavan haurastuvan hyvinvointiyhteiskunnan puutteita, kun esimerkiksi hoivatyötä siirretään yhteiskunnalta perheille. Syvenevä ympäristöhätätila haastaa ulottamaan yhteisön määritelmää ihmisistä kaikkiin elollisiin.

– Sosiologipäivien esitelmissä yhteisöt otetaan kriittisen sosiologisen tarkastelun kohteeksi. Yhteisön ja ympäristön oikeudenmukaisuuden kysymykset kietoutuvat eri tavoin toisiinsa, sosiologian yliopistonlehtori Veera Kinnunen Lapin yliopistosta kuvailee.

Monipuolinen kattaus

Perhesosiologi Vanessa May Manchesterin yliopistosta jäljittää puheenvuorossaan, miten haurastuvan yhteisöllisyyden ja epäluottamuksen aikana ”kuulumista” ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tuotetaan arkisessa vuorovaikutuksessa.

Yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkija Tero Toivanen Bios-tutkimusyksiköstä tuo esitelmässään uuden näkökulman ekologisiin yhteisöihin. Hän tarkastelee ympäristömyönteisen äärioikeiston käsityksiä luonnon kantokyvyn rajoihin sopeutetuista ihanneyhteisöistä. Toivanen muistuttaa, etteivät ekologiset ihanteet ole viattomia, vaan ne voidaan valjastaa etnisen puhtauden ja vahvimman oikeuksien varaan perustuvan yhteisöjen rakentamiseen.

Ympäristösosiologi Charlotte Kroløkke Etelä-Tanskan yliopistosta puolestaan keskustelee puheenvuorossaan ympäristöoikeudenmukaisuudesta lisääntymisen näkökulmasta. Hän osoittaa, miten ympäristömyrkyt kertyvät maaperään epätasaisesti uhaten usein erityisesti haavoittuvaisessa asemassa olevien lisääntymiskykyä ja sikiöitä. Samaan aikaan teknofuturistiset hankkeet siirtävät lisääntymisen kysymykset avaruuteen pyrkien turvaamaan ihmiskunnan vauraiden jäsenten biologisen jatkuvuuden maan ulkopuolella.

Omistuksenjälkeisyys-työryhmän Juhana Venäläinen, Tuomo Alhojärvi, Pieta Savinotko ja Ella Lillqvist tarkastelevat uusia omaisuuden ja omistajuuden muotoja maailmassa, jossa materiaalisen omaisuuden keräämistä ei enää pidetä tavoiteltavana. Millaisiin ihanteisiin, puhetapoihin ja käytäntöihin omistuksenjälkeisyys perustuu ja millaisia uusia epätasa-arvoisuuksia ja hierarkioita siitä syntyy?

Lisätietoja

Pääpuheenvuorot pidetään Fellman-salissa. 

Torstai 7.5 

12.30–13.30 Plenaari I Vanessa May: Precarious belonging and the power of resonant connections in everyday life 

14.00–15.00 Plenaari II Tero Toivanen: Yhteisön pimeä puoli? – Äärioikeisto ekologisen yhteisön rakentajana

Perjantai 8.5 

13.00–14.00 Plenaari III Charlotte Kroløkke: Toxic reproductive futures: Chemical exposure and off-world fertility imaginaries

14.30–15.30 Plenaari IV Omistuksenjälkeisyys työryhmä: Jälkiä talouden tulevaisuuksista: omistamisen murrospuhe ja arkiset kudelmat 

Sosiologipäivien verkkosivut