Monitieteistä kestävyysosaamista työelämän tarpeisiin

Teksti: Jaana Ojuva
Kuvat: Tapio Nykänen ja Marko Junttila

Kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyviä työtehtäviä löytyy lähes joka alalta. Ne edellyttävät ymmärrystä oman alan erityiskysymyksistä mutta myös laajemmista kokonaisuuksista. Jotta pysymme muutoksessa mukana, on opiskeltava uusia asioita ja uusia tekemisen tapoja.

Tälle ajatukselle rakentuu Lapin yliopiston uusi Arktinen työelämä – kestävä tulevaisuus – opintokokonaisuus. Koulutus- ja kehittämispalveluissa työskentelevän projektipäällikkö Heli Alaräisäsen mukaan se on uudenlainen avaus yliopiston jatkuvan oppimisen tarjonnassa.

– Ajankohtaisia, monitieteisiä vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyviä teemoja opiskellaan monipuolisia menetelmiä hyödyntäen, Alaräisänen tarkentaa.

Opintokokonaisuus koostuu kuudesta moduulista ja omaan työhön liittyvästä, ohjatusta kehittämistehtävästä. Moduulit ovat laajuudeltaan 2–5 opintopistettä ja niistä voi valita itseään kiinnostavat. Opinnot voi suorittaa työn ohessa.

Moduulien aiheina ovat visioiva ja vaikuttava muotoilu, taide ja visuaalinen viestintä, arktinen luontopolitiikka, kestävät julkiset hankinnat, luonnonsuojelun oikeudelliset kysymykset, pohjoisten elinkeinojen sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja kestävyysosaaminen arktisessa työelämässä.

Alaräisänen kertoo, että kokemuksia nyt pilotoitavasta opintokokonaisuudesta hyödynnetään laajemminkin yliopiston jatkuvan oppimisen palveluiden kehittämiseksi.

– Testaamme parhaillaan erilaisia pedagogisia ratkaisuita ja opetuskäytänteitä, ja poimimme niistä parhaat jatkoon.

Joustavuutta aikuisopiskeluun

Työelämä rajoittaa opiskelumahdollisuuksia, kun aikaa ja energiaa on rajallisesti.

– Onkin tärkeää tarjota joustavampia opiskelu- ja osallistumistapoja, toteaa kasvatustieteiden tiedekunnan yliopistonlehtori Sirpa Purtilo-Nieminen.

Purtilo-Nieminen on pyrkinyt toisen pedagogisen asiantuntijan, yliopistonlehtori ja dosentti Marjaana Kankaan kanssa varmistamaan, että uuden oppimiskokonaisuuden pedagogiset ratkaisut tukisivat aikuisopiskelijoiden oppimista.

– Olemme huomioineet olennaisia tekijöitä, kuten motivaation herättelyn, aiemman oppimisen tunnistamisen sekä tehtävien ja työskentelyn työelämälähtöisyyden, Purtilo-Nieminen kertoo.

Keskeisenä ajatuksena on alusta alkaen ollut flipped learning, josta suomeksi puhutaan käänteisenä oppimisena. Se tarkoittaa, että opiskelija tutustuu opetettavaan aiheeseen jo ennen varsinaista opetusta, ja opetuksen alkaessa aiheeseen päästään perehtymään syvällisemmin.

Verrattuna nuoriin perusopiskelijoihin työelämässä mukana olevat aikuisopiskelijat ovat taustoiltaan ja taidoiltaan monimuotoisempi ryhmä. Purtilo-Nieminen kertoo, että se korostaa vertaisoppimisen tärkeyttä.

– Käänteiseen oppimiseen kuuluu perinteistä opetusta enemmän vuorovaikutusta, toinen toisiltaan oppimista. Opettajakin on ryhmässä yksi osallistujista, toki työskentelyä ohjaten mutta samalla itse oppien.

Pelillisyys innostaa, tekoäly arveluttaa

Opintojaksoilla on käytössä monia eri suoritusmenetelmiä. Marjaana Kangas muistuttaa pelillisyyden ja leikillisyyden roolista osana oppimista – menetelmästä riippumatta – ja antaa muutamia esimerkkejä.

– Pelillinen ajattelu voi auttaa muun muassa opiskelijoiden motivoimisessa, yhteisöllisyyden tukemisessa, vertaisoppimisessa sekä keskustelun herättämisessä ja ylläpitämisessä, Kangas kertoo.

Kangas on ideoinut vastuuopettajien apuna, miten pelillisyyttä voi ottaa opintojaksoilla huomioon. Mahdollisuuksia on monia, ja ne soveltuvat hyvin erilaisiin tilanteisiin.

– Myös hyvin perinteisissä verkko-opiskeluympäristöissä, kuten Moodlessa, voidaan hyödyntää pelillisiä elementtejä opintojen ja tehtävien suunnittelussa.

Kangas ottaa esille myös ajankohtaisen aiheen: tekoälyn. Monet asiantuntijat kokevat työssään painetta tekoälyn hyödyntämiseen, ja mielessä on siihen liittyviä kysymyksiä. Mitä mahdollisuuksia on? Voiko tekoälystä olla hyötyä? Miten tulisi toimia?

– Siksi yhdellä opintojaksolla perehdytään siihen, miten tekoälyä voi hyödyntää erilaisiin ammatillisiin tarpeisiin ja harjoitellaan promptien eli käskyjen antamista, Kangas kertoo.

Uudenlaiset työtehtävät vaativat uusia taitoja

Arktisessa keskuksessa työskentelevän yliopistotutkija Sirpa Rasmuksen opintojaksolla syvennytään siihen, miten pohjoiset elinkeinot voivat sopeutua globaalimuutokseen, erityisesti ilmastonmuutokseen. Aihe on laajuutensa ja toiminnan luonteen vuoksi haastava opetettava.

– Sopeutuminen on tekemistä, koko ajan käynnissä oleva asia. On tiedettävä, mitä omalla toimialueella on tehty ja mitä on tulossa, Rasmus kuvailee.

Rasmuksen mukaan elinkeinojen tietotarpeet ovat osittain yhteiset, osittain erilaiset.

– Viranomainen tarvitsee tietoa sopeutumisen hallinnoimisesta, sen huomioimisesta eri prosesseissa. Elinkeinonharjoittaja taas haluaa tietää, mistä saa tietoa muuttuvasta ympäristöstä ja miten sopeutumisen suunnitteluun pääsee mukaan.

Muutosten hallinnointi on vaikuttanut myös työn tekemisen tapoihin ja työvoiman moninaistumiseen esimerkiksi luontoperustaisissa elinkeinoissa kuten poronhoidossa.

– Toiminnan luonne on perustavanlaatuisesti muuttunut aiemmasta: suorittavaan perustyöhön on tullut mukaan hallinnollisia prosesseja, Rasmus toteaa.

Rasmus toivoo, että opintojakson jälkeen opiskelijat ymmärtävät miten ilmastonmuutos vaikuttaa pohjoiseen luontoon, elinkeinoihin ja työelämään. Kurssilla läpikäytävät teoriat antavat heille valmiuksia arvioida sopeutumisen tarvetta oman työn näkökulmasta.

– Opetettavat ja testattavat työkalut ovat sovellettavissa myös omassa arkityössä käytettäväksi, Rasmus muistuttaa.

Jatkuvan oppimisen kehittäminen: Arktinen työelämä ja kestävä tulevaisuus -hanke

• Lisätiedot hankkeen verkkosivuilla Jatkuvan oppimisen kehittäminen: Arktinen työelämä ja kestävä tulevaisuus
• Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan alueen osaamistarpeisiin perustuva jatkuvan oppimisen pilottikoulutus ajalla 1.1.2024–30.4.2026.
• Flipped learning -lähestymistavan avulla madalletaan kynnystä osallistua yliopistotasoisen jatkuvan oppimisen tarjontaan
• Rahoittajana Euroopan sosiaalirahasto (ESR+), kokonaisbudjetti n. 227 000 €.