CAP-SHARE – Blogi – Sámi nuoraid oaidninvuogit kultuvrra seailumii, identiteahta nannemii ja boahttevuođa huksemii earáhuvvi árktalaš duođalašvuođas
Niila-Juhán Valkeapää keynote-sáhkavuorru
Sámi nuoraid oaidninvuogit kultuvrra seailumii, identiteahta nannemii ja boahttevuođa huksemii earáhuvvi árktalaš duođalašvuođas
Mis lea illu ja gudni almmustuhttit Arctic Spirit-konfereanssa panelas ovdanbuktojuvvon keynote-sáhkavuoru. Konfereansa dollojuvvui miessemánus 2025 Roavenjárggas ja dan fáddán lei Árktalaš dorvvolašvuohta. Sáhkavuorru lei CAP-SHARE-prošeavtta panelas, man namma lei Building Future Security Together: Transdisciplinary and Intergenerational Capacity Sharing for Community Development in the Arctic [Boahttevuođa.
Sáhkavuoru álgogiella lea eŋgelasgiella ja dat lea jorgaluvvon suomagillii, davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii.
Keynote-sáhkavuorru:
Sámi nuoraid oaidninvuogit kultuvrra seailumii, identiteahta joatkahuvvamii ja boahttevuođa huksemii earáhuvvi árktalaš duođalašvuođas
Niila-Juhán Valkeapää
Nuoraidráđđi, Sámediggi, Suopma
Buorre iđit.
Mun lean Niila-Juhán Valkeapää, ja orun Sámis. Doaimman Suoma sámedikki nuoraidráđi várreságadoallin. Human odne iežan rollas ja dan buolvva beales, mii šaddá máddariid dieđu ja hohpolaš ođđa hástalusaid siste.
Dego máŋggat dihtet, sápmelaččat leat Eurohpa Uniovnna guovllu áidna eamiálbmot. Mis leat iežamet giella, kultuvra ja árbevirolaš ealáhusat, mat leat čiekŋalasat ruohtastuvvan iežamet eatnamii. Das fuolakeahttá iežamet dáláš davvi ruovttueatnamiin – Sámis – kultuvrralaš identiteahtamet ja juobe dorvvolašvuohtamet álbmogin deaividit ođđalágán, duođalaš áitagiid.
Go hupmat dorvvolašvuođas, de eat dárkkut dan árbevirolaš mielas, nappo rádjin dehe soahteveahkan. Dorvvolašvuohta dárkkuha sihkarvuođa das, ahte min kultuvra seailu dáláhástalusaid olis. Min gielat hubmojuvvojit ja min eallinvuogit leat vejolaččat. Vai min nuorain lea boahtteáigi.
Mii sámi nuorat jearrat dávjá alddineaet:
Mot kultuvramet sáhttá seailut jođánit earáhuvvi máilmmis?
Maid sápmelažžan leahkin mearkkaša boahtteáiggis?
Dát gažaldagat eai leat dušše abstrákta fuolat; dat leat duođalaččat ja hohpolaččat. Dat guoskkahit juohke eallimeamet oassesuorggi, eatnamiid rájes, main leat sorjavaččat, gitta gielaide, maid mii hupmat.
Kultuvrralaš jotkkolašvuohtamet geahččaluvvo máŋgga raddošis.
Okta hohpolaččamus hástalusain, maid deaivat, lea min gielaid rašes dilli. Soames sámegielaid hupmá njuovžilit dušše muhtin servoša boarráseamos. Almmá mearkkašahtti ja gillilis ealáskahttinbarggu dát gielat leat vára vuolde jávkat – ja daid mielde čuohtejagiid áigge čoggon eamiálbmotdiehtu, báikečanolaš viisodat ja daid kultuvrralaš dadjanvuogit. Giella ii leat dušše giellaoahppa; dat hábme dan, mot ipmirdit ja doaladuvvat birastahtti máilbmái, ja lea danin min álbmoga identiteahta mávssolaš oassi, mii massojuvvolii.
Seamma áigge dálkkádatrievdan earáhuhttá Árktisa, min ruovttu, leahtuin, man dušše hárvvis muosáha. Sámis dálvvit leat earáhuvvan viivvuheamet. Jiekŋageardi šaddá eatnamii ilá árrat ja njázusiivvut bohtet dálveguovdil, mii váikkuha bohccuid biepmu guohtumii muohttaga vuolde. Ovdal muohttaga ja buollaša stáđis molsahuddamat leat dál árvitmeahttumat. Dát nuppástusat váikkuhit ealáhusaide ja árret árbevirolaš dieđu, mii sirdása buolvvas nubbái. Servošeamet boarrásepmosiin dát leat váibmuičuohcci massin. Dát stáđismeahttun Árktis lea ođđa duođalašvuohta, masa mii fertet vuogáiduvvat.
Deaivat maid ođđalágán áitaga: dakkára, mii čiehkada ceavzilvuođa gillii. Ruoná sirdáseapmi, vaikko vealtameahttun, hilgu dávjá eamiálbmogiid vuoigatvuođaid. Bieggamillofidnut ja eará infrastruktuvra huksejuvvojit sápmelaččaid eatnama nala almmá friddja ovdamiehtama haga, mii vuođđuduvvá dihtui. Go bieggafápmoturbiinnat dehe luottat botkejit bohccuid guohtoneatnamiid, min ealáhusat šaddet vára vuollái – ja seammas min vuoigatvuohtamet mearridit boahtteáiggisteamet. Ceavzilvuohta ii oaččo goassige dáhpáhuvvat vuoigatvuođa goasttádusain.
Dáid ráhkaduslaš hástalusaid lassin árgga árut joatkahuvvet. Mohkkás byrokráhtalaš vuogádagat váttásnuhttet árbevirolaš eallinvugiid bajásdoallama. Vealaheapmi – sihke čihkkojuvvon ja rabas – váikkuha ein sápmelaččaide skuvllain, dearvvašvuođa fuolahusas ja almmolaš eallimis ja heajuda min dorvvolašvuođa, iešsihkarvuođa ja oinnolašvuođa servodagas.
Go govahallat Árktisa boahtteáiggi, de mii galgat maid meroštallat ođđasit, maid dorvvolašvuohta máksá.
Munnje dorvvolašvuohta lea diehtu das, ahte min gielat ellet – eai dušše oahppoávnnasin luohkkálanjas, muhto giellan, mat hubmojuvvojit ruovttus, fierpmis ja hálddahusa dásis.
Dorvvolašvuohta lea diehtu das, ahte min bohccot sáhttet johtit áidelas duovdagiin.
Dorvvolašvuohta dárkkuha maid dan, ahte sámi identiteahtat, nu máŋggalágánvuođasteaset ja vuoimmálašvuođasteaset, sáhttet lieđđut máilmmis, mii gudnejahttá sierralágánvuođa iige vikka duššadit daid.
Dán oaivvildit, go hupmat kultuvrralaš ceavzimis.
Háliidan leat ovttačilggolaš: kultuvrralaš ceavzin ii dárkkut mannanáigái darváneami. Dat dárkkuha dihtomet sirdima ovddos guovlluid ja vuogáidahttima ođđa duođalašvuođaide massekeahttá dan váibmosa.
Vai ceavzit kultuvrralaččat, de dárbbašit dearvvaš, šattolaš eatnamiid. Daid haga árbevirolaš diehtu ii sáhte eallit. Go eanan vaháguvvá ruvkedoaimma, cuovkaneami dehe dálkkádatrievdama dihte, de birrasa lassin das gillá min kultuvra.
Eat goitge sáhte bargat dán barggu akto. Ráđđehusat ja institušuvnnat fertejit bargat eanet, go dovddastit min dušše symbolalaččat. Eamiálbmogiid rievttit fertejit gudnejahttot geavadis. Skuvlejupmi galgá speadjalastit min duođalašvuođa. Dasa lassin politihkka galgá duddjojuvvot ovttas minguin, iige mis.
Mii eat leat unnitlohku, mii ánuha buorredagolašvuođa. Mii leat eamiálbmogat, mat gáibidit iežamet rivttiid.
Árktis ii leat guoros. Dat ii leat rádjeeanan. Dat lea ruoktomet ja lea leamaš dan duháhiid jagiid.
Mii sámi nuorat leat gárvásat guoddit iežamet ovddasvástádusa eatnameamet, kultuvramet ja boahtteáiggimet fuolaheamis. Dattetge dárbbahit saji. Dárbbahit doarjaga. Earenoamážit dárbbahit iešmearridanrievtti – rievtti dahkat mearrádusaid eallimisttámet iežamet eavttuid mielde.
Visot deaivideamisteamet fuolakeahttá sámi kultuvra ii leat láhppome. Dat vuogáiduvvá. Dat vuostálastá. Dat ovdána buolvva jođihemiin, mii guoddá sihke kolonisašuvnna háviid ja višuvnna ceavzilis, iehčanas boahtteáiggis.
Giitu.
