Dutkan

Sámedutkan lea oassin viiddit našunála, riikkaidgaskasaš ja álgoálbmogiid dieđalaš ságastallama. Dutkansuorgi guoská earet eará sámeservošiid sosiála, kultuvralaš ja politihkalaš ráhkadusaid ja oktavuođaid, buresveadjima, ealáhusaid, eanangeavaheami, láhkaásaheami, dáidaga ja skuvlejumi.

Mii bargat ovttas earet eará Oulu universitehta Giellagas-instituhtain ja Sámi oahpahusguovddážiin. Dasa lassin mis lea nana ovttasbargu davviriikalaš sámedutkamii, arktalaš álgoálbmotdutkamii ja báikkálaš sámeservošiidda. Mii leat aktiivvalaččat mielde maid UArctic– ja BCBU-fierpmádagain

Sámedutkama deattuhusat

• sámi servodat ja politihkká 
• sápmelaččaid rievttit ja buresveadjin
• etnalaš ja sosiála oktavuođat
• ehtalaš ja metodalaš gažaldagat 
• sámepedagogihkka
• sámi dáidda. 

Arktalaš eamiálbmogiid dutkamus

Min universitehta lea čikŋon arktalaš álgoálbmogiid dutkamii. Sápmelaččat leat okta arktalaš álgoálbmogiin. Universitehtamet servodatdieđalaš sámedutkan ja arktalaš álgoálbmotdutkan barget divdna ovttas.  Maid Arktalaš guovddážis dahket álgoálbmogiidda laktáseaddji dutkamuša. 

Pedagogalaš dieđagottis sámedutkamuša fáttát čatnasit pedagogihkkii ja oahppoplánii, kultursensitiivvalaš oahpahussii, sámegillii, kultuvrii, iešdovdui ja arktalaš álgoálbmogiid politihkalaš doibmii sohkabeali oaidninčuoggás.

Dieđagoddi ovddida árjjalaččat sámeoahpaheddjiid vuođđo-, dievasmahttin- ja joatkkaskuvlema ovttasbarggus Sámi oahpahusguovddážiin, Giellagas-instituhtain ja Lappi guovlohálddahuseiseválddiiguin. Ovddidanbarggu ulbmil lea ráhkadit iešguđetlágan pedagogalaš málliid, mat bohciidit álgoálbmogiid sierrasárgosiin ja doarjut sámeoahpaheddjiid pedagogalaš ovddidanbarggu

Lappi universiteahtas lea Suomas riikkadási ovddasvástádus allaoahpahagaid  sámiid juridihkalaš dutkamušas. Juridihkalaš dieđagoddi lea bidjan návccaid sámerievtti vuođđodutkamii ja oahpahussii.

Dieđagotti sámerievtti vuođđodutkama váldodeaddun leat leamaš dát gažaldagat: sámiid historjá, vuoigatvuođalaš sadji, iešmearrideapmi, iešstivren, vealaheapmi, giella, sosiála- ja dearvvasvuođafuolahus, árbediehtu, álbmotárbevierru ja dasa lassin gažaldagat mat gullet ealáhusaide ja eanangeavaheapmái.

Dáidagiid dieđagoddi lea sámedáidaga dutkamušas guovddášsajis Norgga, Ruoŧa, Ruošša ja Suoma sámeguovlluin. Dieđagottis lea ovttasbargu visuálalaš dáidaga ja kultuvrra surggiin sámiid kultur- ja skuvlenorganisašuvnnaiguin.

Dutkamušain, mat gusket sámekultuvrra, leat gieđahallon ee. arktalaš estetihkka, sámiid hervenvuohki, Lappi –cukcasa govvemat, sámit suopmelaš govvadáidaga fáddán, sámekultuvrra ja dálá dáidaga vuorrováikkuhus, dáiddabajásgeassin, kultuvrralaš ja psykososiálalaš buresbirgen ja sámiid govven joavkodieđihangaskaomiin.

Dáidda oahpahusa oassin lea ovddiduvvon ovttasráđiid sámeguovllu skuvllaiguin ja oahppolágádusaiguin. Sámekultuvra lea buktojuvvon ovdan skuvllain earret eará biras- ja dálvedáidaga vugiiguin. Dasa lassin oahpahusas leat geavahan dieđagotti hábmenmáhttu ja sámiid duodjekultuvrra, dan ávdnasiid ja teknihkaid.

Sámedutkama várás leat ráhkadan ehtalaš rávvagiid. Dat lea almmustahttojuvvon suoma-, davvisámi-, anáraš-, nuortalaš- ja eaŋgalgillii. Rávvagat gusket buot Suomas dahkkojuvvon dutkamuša. Dat leat dahkkojuvvon bargojoavkkus, mas leat mielde sámeservoša ovddasteaddjit ja dutkit.

Dás beasat oahpásmuvvat sámiide guoski dutkama ehtalaš rávvagiidda Suomas.