Lohkanlihkku

Lohkanlihkku-bargojoavku deaivvadii Ubmi universitehta bargobájis 7.5.2026. Bargobájis buot partnert besse ovttas guorahallat spealu grafihkaid, musihka ja plánet čuovvovaš doaimmaid. Earenomážit bargobájis ságastalle das, mo sámekultuvra ovdanbuktojuvvo spealus.  Bargojoavku deaivvadii maid gráfihkariiguin ja musihkkáriin. Prošeavtta čuovvovaš stuorra lávki lea pilohttatestet spealu davvisámegielat demoversušuvnna.  

Govas  

Badjin: professor Coppélie Cocq (UMU), prošeaktahoavda Kristiina Jomppanen (ULap), allaskuvlalektor Maaren Palismaa (SUAS) ja vuosttašamanuensa Berit-Ellen Juuso (SUAS) 

Vuollin: professor Ulla Richardson (JYU), prošeaktabargi Marja Labba (UMU), professor ja prošeaktajođiheaddji Pigga Keskitalo (ULap), doavttergrađastipendiáhtta Laura Kotavuopio (SUAS) ja dutkamuškoordináhtor Lea Nieminen (JYU)

Lohkanlihkku-prošeakta lágidii 8.-10.4.2026 bargobáji Anáris.  Bargobádjái oassálaste Jyväskylä universitehta spealuovdánahttima áššedovdiid lassin Lappi universitehta prošeaktabargit. Bargobáji guovddáš sisdoallun lei oahpahit nuortalaš- ja anárašgielaid áššedovdiid ovddidit speallosisdoaluid. Jyväskylä spealuovddideami áššedovdit, professor Ulla Richardson, dutkamuškoordináhtor Lea Nieminen ja áppaplánejeaddji Mika Halttunen vástidedje láidesteamis.   

Sámegielat spealloveršuvnnat, mat Lohkanlihkku-fitnus ovddiduvvojit, vuođđuduvvet dutkanvuđot Lukukupla-spellui (sámegillii Lohkanbulljaras). Jyväskylä universitehtas lea guhkesáigásaš vásáhus spealu heivehumis iešguđet gielaide ja ortografiijaide. Spealu gielalaš ja pedagogalaš sisdoalut plánejuvvojit álo nu ahte guđetge giela iešvuođat váldojuvvojit vuhtii, iige suomagielat speallu njuolga jorgaluvvo sámegielaide. Ovdánahttinbarggu stivrejit maiddái bistevaš ovdáneami prinsihpat ja kultuvrralaš vásttolašvuohta.   

Spealu ulbmilin lea doarjut lohkama ja čállima vuođđodáidduid oahppama. Dáiddut, mat spealuin hárjehallojuvvojit, leat earret eará bustávaid ja jietnadagaid dovddasteapmi, bustáva-jietanadat-oktavuođaid hálddašeapmi, stávvaliid ja sániid lohkan ja hábmen. Vehážiid mielde spealu ovdána unnit ovttadagaid lohkamis stuorábuidda. Dan lassin spealus hárjehallojuvvojit njuovžilvuohta ja leaktu.    

Bargobáji oktavuođas fidnu lágidii maid deaivvadeami Sámedikki oahppomateriáladoaimmahaga bargiiguin ja rabas ovdanbuktindilálašvuođa 8.4.2026. Guktot dilálašvuođain fitnu áššedovdit ovdanbukte fitnu ulbmiliid ja oahppanspealu guovddáš doaibmanprinsihpaid. Oassálastiin lei maid vejolašvuohta juohkit iežaset oainnuid ja addit máhcahaga. Lohkanlihkku-fidnu háliida ovttasbargat čanastatjoavkkuiguin, vai oahppanspealut ovddidit sámegielaid oahpahusa ja váldit vuhtii sámegielat oahppiid máŋggalágan vuolggasajiid.   

Sámedikki oahppomateriála doaimmahagain ságastallamis ja rabas ovdanbuktindilálašvuođas bohte earenomážit ovdan sámegielaid oahpahussii ja oahppamii laktáseaddji geahččanguovllut. Ságastallamiin guorahallojuvvojedje earret eará speallosisdoaluid gielalaš ja pedagogalaš aspeavttat, oahppomateriálaid rolla ja spealu pedagogalaš doaibman- ja movttiidahttinvuogit.  

Rabas ovdanbuktindilálašvuhtii oassálaste oahpahus- ja bajásgeassinsuorggi ámmátolbmot, geat ovttastedje anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielat oahpahusa ja árrabajásgeassima. 

Govas gurutbealde: giellaáššedovdi Terhi Harju, prošeaktajođiheaddji professor Pigga Keskitalo, dutkamuškoordináhtor Lea Nieminen, giellaáššedovdi Petra Kuuva, professor Ulla Richardson ja prošeaktahoavda Kristiina Jomppanen 

Giellaáššedovdit Petra Kuuva ja Terhi Harju leaba bargagoahtán Lohkanlihkku-prošeavttas Lappi universitehtas 1.4. Sudno bargun lea ráhkadit anáraš- ja nuortalašgielat sisdoalu prošeavtta lohkama ja čállima vuođđodáidduid oahppanspellui.  

Giellaáššedovdiid bargu guovddážis lea spealu sisdoalu plánen ja huksen ja gielalaš kvalitehta sihkkarastin. Dát bargu doarju anáraš- ja nuortalašgielaid  álgooahpahusa ja oahppomateriálaid dili.  

Petra Kuuva doaibmá prošeavtta anárašgiela áššedovdin. Son lea ovdal bargan earret eará anárašgielat luohkkáoahpaheaddjin, earenomážit ovda- ja álgooahpahusas. Son lea maid bargan Suoma Sámedikkis planejeaddjin mánáidoahppomateriálafitnus, mas ovddiiduvvojedje earret eará guokte mobiilaspealu anáraš-, davvisáme- ja nuortalašgillii.   

Terhi Harju bargá prošeavtta nuortalašgiela áššedovdin. Su bargovásáhussii gullet iešguđetlágan doaimmat nuortalašgielain, earret eará giellabargin Sámi Giellagáldus, jorgaleaddjin, dulkan ja maŋimužžan Nuortalaččaid siidačoahkkima čállin.  

Lohkanlihkku-prošeakta ovddida sámegielaid oinnolašvuođa ja geavaheami ja doarju daid seailuma ja ovdáneami dálá servodagas. Prošeavttas ovddiduvvon materiálat bohtet leat veahkkin sámegielat oahpaheaddjiide ja vánhemiidda. Ođđa gielaáššedovdiid rekryteren lea dehálaš lávki prošeavtta ulbmiliid ollašuhttima guvlui. Lohkanlihkku ráhkaduvvo oktiibuot viđa sámegillii: anárašgillii, davvisámegillii, julevsámegillii, nuortalašgillii ja máttasámegillii. Lohkanlihkku lea sihke prošeavtta namma ja spealu davvisámegielat namma. Spealu namma eará prošeavtta sámegielain almmustahttojuvvo maŋŋelabbos.   

Oktavuođadieđut: 

Prošeaktahoavda Kristiina Jomppanen 

Kristiina.jomppanen@ulapland.fi  

Anárašgiela áššedovdi Petra Kuuva 

petra.kuuva@ulapland.fi    

Nuortalašgiela áššedovdi Terhi Harju 

terhi.harju@ulapland.fi  

Áigi: gaskavahku 8.4.2026, diibmu 16.00–17.00

Sadji: Sámekulturguovddáš Sajos, čoahkkinlatnja Silbanásti

Lohkanlihkku-fitnu bargojoavku lágida Anáris ovdanbuktindilálašvuođa, masa bovdejuvvojit sámegielat oahpahusa ja áratbajásgeassima bargit ja eará fáttas beroštuvvan olbmot gullat fitnu doaimmaid ja ovddidanbargguid birra.

Dilálašvuođas fidnu ja dan ulbmilat ovdanbuktojuvvojit. Dan lassin oassálastiin lea vejolašvuohta ságastallat áššedovdiiguin spealu ovddideami ja sámegielaid doarjuma birra.

Lohkanlihkku lea davviriikkalaš fidnu, mas ovddiduvvo lohkama ja čállima oahppanspeallu sámegielaid álgooahpahussii. Speallu huksejuvvo viđa sámegillii:  anárašgillii, davvisámegillii, julevsámegillii, nuortalašgillii ja máttasámegillii. Lohkanlihkku lea spealu davvisámegielat namma.

Fitnu ovttasbargoguoimmit leat Lappi universitehta, Jyväskylä universitehta, Sámi allakuvla ja Ubmi universitehta.

Gávnnat fitnu maid Facebookis ja Linkedinis namain Lohkanlinkku.

Fitnu ruhtadit Interreg Aurora, Barents Secretariat, Norgga Sámediggi, Romssa fylkkasuohkan ja Region Västerbotten.

Dilálašvuođas fállojuvvo gáfe ja dan dihte mii bivdit ovdaalmmuheami maŋimustá 30.3.2026 e-poastta bokte: kristiina.jomppanen@ulapland.fi.

Váimmolaččat buresboahtin!

Lohkanlihkku lea mielde Johkamohki márkaniin 6.2.2026

Min prošeaktabargi Marja Labba, Ubmi universitehta, muitala prošeavtta birra Interreg Aurora dilálašvuođas, mas beassá gullat maid eará prošeavttaid ja Interreg Aurora-ruhtadanvejolašvuođaid birra.

Boađe guldalit!

Lohkanlihkku lea golmmajagáš Interreg Aurora ovdánahttinprošeakta, man ulbmilin lea doarjut sámegielaid álgooahpahusa. Prošeavttas ráhkaduvvo oahppanspeallu, Lohkanlihkku, viđa sámegillii, mii váldá vuhtii sámegiela álgooahpahusa gielalaš ja pedagogalaš dárbbuid. Gulahallan ja ovttasbargu sámi servodagain lea guovddáš rollas. Ovttasbargu oahpaheaddjiiguin, bearrašiiguin, áššedovdiiguin ja eará berošteaddjiiguin sihkkarastá, ahte ráhkaduvvon čovdosat heivejit gielalaččat ja pedagogalaččat sámegiela álgooahpahussii. 

Lohkanlihkku-prošeakta lea čohkken čanastatjoavkku, man ulbmil lea čohkket servoša oainnuid ja sávaldagaid prošeavtta ektui. Jovkui leat bovden miellahtuid Suoma sámedikki oahpahus- ja oahppomateriálalávdegottis, Suoma  sámedikki nuoraidráđis, Guovlohálddahusdoaimmahagas, Ruoŧa sámedikki giellaguovddážis, Sámeskuvlastivrras, Lappi universitehta bajásšaddandiehtagiid dieđagottis, ja maiddái oahpaheaddjiid ja váhnemid ovddasteaddjiid. Norgga Sámediggi ruhtada prošeavtta ja ii dan dihte oassálastte čanastatjovkui. Joavku čoahkana prošeavtta áigge oktii jagis. Vuosttaš čoahkkin lágiduvvui skábmamánu álggus 2025.

Vuosttaš čoahkkimis Lohkanlihku prošeaktajoavku ovdanbuvttii prošeavtta duogášdieđuid, ulbmiliid sihke dálá ja boahttevaš doaimmaid. Čoahkkimis čanastatjoavkku miellahtut ságastalle ja juogadedje iežaset oainnuid sámegielaid álgooahpahusas sihke čállima ja lohkama oahpahusas.

Ságastallamiin loktejuvvui ovdan, ahte sámegielat álgooahpahusas lea stuorra dárbu oahppomateriálaide, main lea alla kvaliteahtta ja muttágis sátnerádju. Dálá materiálat eai álo váldde vuhtii doarvái bures oahppiid giellabirrasa dahje rievddadalli giellamáhtu. Oppalaččat sámegiela álgooahpahusa materiálat gávdnojit unnán. Sámegielat oahppiid gielamáhtus leat dávjá stuorra erohusat ja dan sivas oahpaheaddjit geavahit olu áiggi sániid ja teavsttaid sisdoaluid guorahallamii ja čilgemiii. Heivvolaš digitála reaiddut eai leat olus gávdnomis. Dan sivas ođđa digitála reaiddut, nugo Lohkanlihkku, sáhttet addit dehálaš doarjaga, erenoamážit dakkár oahppiide geat dárbbašit eambo veahki lohkanoahpahallamis. Dehálaš lea maiddái ahte mánát gullet sámegiela ja iešguđetlágan hálliid. Dattege materiálat eai oččoše leat menddo čavgadit čatnon dihto guovlluide dahje suopmaniidda. Gáiddusoahpahus ja váldogielat birrasat leat sámegielat oahpahusa erenoamáš hástalusat. Ságastallamiin čuožžilii maid sávaldat das, ahte Lohkanlihkku galggašii nannet maid mánáid čálamáhttu ja ovddidit sámegielaid ealáskahttima.

Prošeavtta jođiheaddji professor Piggá Keskitalo ovdanbuvttii Lohkanlihkku-prošeavtta Oulu universitehtas Sámegiela, sámi girjjálašvuođa ja kultuvrra symposias. Symposia lágiduvvui Oulu universitehtas 11.-13.11.2025. 

Prošeakta bovttii olu beroštumi symposia oassálastiin. Dán ovdanbuktimis earenomáš deaddu lei prošeavtta doaimmain, čanastatjoavkobarggus ja sámekultuvrra heivehumis spellui.

Lohkanlihkku-prošeaktajoavku oassálasttii skábmamánus Roavvenjárggas jagi 2025 FERA konferánsii. Lappi universitehtii čoahkánedje dalle badjel 600 bajásgeassindiehtagiid áššedovdi 11.-13.11.2025. Prošeavtta áššedovdit Berit-Ellen Juuso ja Laura Kotavuopio, Sámi allaskuvlla, Pigga Keskitalo, Lappi universitehta ja Ulla Richardson, Jyväskylä universitehta, ovdanbukte Lohkanlihku konferánssas.

FERA Conference 2025 – University of Lapland

Lohkanlihkku-prošeakta lágidii golggotmánu 29. beaivve webinára, mas oahpaheaddjit, oahpahussuorggi bargit, áššedovdit ja eará berosteaddjit besset gullat eambo Lohkanlihkku-prošeavtta birra. Boahtteáiggis fidnu lágida maid webináraid eará prošeavtta gielain.

Webináras vuosttašamanueansa Berit-Ellen Juuso, Sámi allaskuvllas, muitalii sámegielaid lohkama ja čállima oahppama dutkamušas ja áigeguovdiliš dutkanbohtosiin, mat leat maid vuođđun Lohkanlihkku-spealu huksemii. Prošeaktajoavku ovdanbuvttii maid fitnu doaimmaid ja plánaid.

Golggotmánus professor Pigga Keskitalo ja prošeaktahoavda Kristiina Jomppanen oassálasttiiga unna gielaid digitála hástalusaid guoskevaš bargobádjái Maastricht universitehtas. Piggá Keskitalo lei bovdejuvvon doallat sáhkavuoru sámeoahpahusa digitalisema birra. Kristiina Jomppanen ovdanbuvttii Lohkanlihkku-prošeavtta. Deaivvadeamis bargojoavku beasai gullat eambo iešguđet unnitlogugielaid diliin ja oahpásmuvvat eará áššedovdiiguin. 

Workshop | Digital Challenges for small languages – LOT – Netherlands Graduate School of Linguistics