Arctic Indigenous Cinema, dáidagiid ja hábmema magisttar
Arctic Indigenous Cinema -oahppoprográmma vástida gealbohuksema ja ođđa čehppodaga dárbui, mii eamiálbmotmuitaleami audiovisuála media suorggis eandalii allaskuvladásis lea.
Arctic Indigenous Cinema -oahppoprográmma vástida gealbohuksema ja ođđa čehppodaga dárbui, mii eamiálbmotmuitaleami audiovisuála media suorggis eandalii allaskuvladásis lea. Prográmma vuodju eamiálbmotmuitaleapmái filmmaid ja ealligovaid bokte. Prográmma movttiidahttá studeanttaid ohcalit iežaset jienaid ja ovdanbuktit mávssolaš muitalusaid ealligovvareaidduid ja -dáidduid vehkiin. Oahpuin eamiálbmotidentitehta ja -perspektiiva leat dáiddalaš geavadaga ja akademalaš dutkamuša vuođđun.
Oahppoprográmma birra
Oahpu áigge kandidáhtta hahká dieđuid, dáiddalaš áššedovdámuša ja gelbbolašvuođa filmmaid, ealligovvašaŋgraid ja mediadáidagiid dramaturgiijas, muitalanhámiin ja ovdanbuktimis; ealligovaid, filmmaid ja interaktiiva mediabuktagiid mánusčállimis; dokumentáraid, fikšuvdnafilmmaid ja mediadáidagiid filbmaláidesteami proseassain ja buvttadanvugiin; sierralágan dáiddalaš máhtuid filbmaduddjomis ja viidáseabbot audiovisuála suorggis; ja akademalaš eamiálbmotmuitaleami dutkamis teorehtalaš dahje dáiddalaš dutkanárbevieru geahččanguovllus.
Arctic Indienous Cinema (120 oč) -magisttaroahpu ráhkadus:
- Orientašuvdnaoahput 5 oč
- Arctic Indigenous Cinema -bákkolaš oahput 90 oč
- Válljenfágat 25 oč
Gávnnat oahppoplána dás.
Dán magisttarprográmma loahppadutkosiin geargan kandidáhtta lea olahan čuovvovaš oahppanbohtosiid:
- Vuđolaš áššedovdámuš ealligovvašaŋrain ja ovdanbuktimis filbmasuorggis.
- Máhttu ealligovvaprošeavttaid mánusčállimis, ovddiideamis ja láidesteamis.
- Sierranan dáiddut eamiálbmotfilbma- ja mediasisdoalu duddjomis ja buvttadeamis.
- Dutkan- ja árvvoštallandáiddut eamiálbmotfilmmain ja -medias.
- Magisttardási návccat akademalaš dutkamis.
Vai sáhtat válljejuvvot dán magisttarohppui, dus galgá leat:
- Bachelor- dahje magisttaroahppu media, govvadáidagiid, dráma, teahter, journalisma DAHJE eará áššáigullevaš suorggis. Sisaváldinkomitea meroštallá eará suorggi oahpu áššáigullevašvuođa ja dohkálašvuođa.
- Buorre eaŋgalasgiela máhttu akademalaš sivaid dihtii (eaŋgalasgielmáhtu čujuheapmi)
- Dáidagiid ja hábmema dieđagoddi sáhttá earenomáš dilálašvuođas dohkkehit molssaevttolaš vuogi čujuhit eará dohkálašvuođa kritearaid, go mat bajábealde leat listejuvvon.
- Dán magisttarohppui sáhttá ohcat ohcci, guhte lea čađahan allaskuvllas dahje vásttideaddji oahppolágádusas áššáigullevaš vuolit dási allaskuvlaoahpu, man vuođul sus lea lohpi ohcat magisttaroahpuide iežas riikkastis.
Oahpuin geargan kandidáhtain leat sierralágan bargovejolašvuođat, ovdamearkka dihte:
- Bargu filbma- ja mediasuorggis
- Bargu kreatiiva bagadallin ja eamiálbmotfilmmaid áššedovdin sierralágan lágádusain ja fitnodagain
- Dieđalaš dutkamušas, dutkin dahje ovddiidanprošeavttaid jođiheaddjin
Lappi universitehta studeanttan sáhtat háhkat riikkaidgaskasaš vásáhusa ovdamearkka dihte lonohallamis dahje olgoriikka hárjehallamis. Sáhtat molssaevttolaččat oassálastit oanehašáigásaš riikkaidgaskasaš doaimmaide, álgit My Global Diary -ovddasteaddjin dahje riikkaidgaskasaš ofelažžan. Giella- ja kultuvradieđu lassin riikkaidgaskasaš vásáhus addá dutnje návccaid bargoeallimii. Ulbmileamet lea, ahte juohkehaš kandidáhtta oažžu oahpu, mii addá gelbbolašvuođa riikkaidgaskasašvuhtii ja nannodaga riikkaidgaskasaš bargomárkanis. Riikkaidgaskasašvuođa ulbmiliid mannat čađa bagadallioahpaheddjiin ja dat plánejuvvojit oassin du persovnnalaš oahppoprográmma. Lonohallan plánejuvvo álohii fuolalaččat nu, ahte buot olgoriikkas čađahuvvon oahppočuoggát lohkojuvvojit mielde du ohppui. Olgoriikkas sáhtat čađahit oalgefága, ovttaskas kurssaid mat leat oassin oahppustat, hárjehallama dahje spesialiserenoahpuid, maid eai fála Lappi universitehtas.
Gávnna lassedieđuid riikkaidgaskasašvuođa molssaeavttuin ja dutnje rievttes vuogi háhkat riikkaigaskasaš čehpodaga!
Dát oahppu addá gelbbolašvuođa joatkkaoahpuide.
Oahpasmuva oahpuide viidáset
Oahppoprográmma guovddáš ulbmil lea čuoččáldahttit davviguovllu muitalusaid ja boahttevuođa dahkkiid, geat sáhttet nuppástuhttit eamiálbmogiid árbevirolaš muitalanvugiid ođđaáigásaš audiovisuála median, juogadangaskaoapmin ja almmustahttinvuođđun. Dán guovttejagáš magisttarprográmmas kandidáhtat oassálastet filbma- ja ealligovvasuorggi oahpuide, main ovttastit teoriija, geavadaga ja nanus bargoeallinorientašuvnna. Kandidáhtaid čatnaseapmi muitalandáidduideaset gávdnamii ja ceahkkálas hábmemii lea prográmma guovddážis, man doarju máŋggasuorggat akademalaš sisdoallu iešguđetlágan geahččanguovlluin. Oahpuin ovttastuvvet praktihkalaš mánusčállin, buvttadeapmái láktaseaddji prošeaktabargu, filbmadutkamuša variašuvnnat ja akademalaš dutkan.
Arctic Indigenous Cinema -oahppoprográmma ulbmil lea dasa lassin hukset lagaš gaskavuođaid fágasuorgái, masa gullet buvttadusfitnodagat ja juogadangaskaoamit. Ná kandidáhtat ožžot doaibmasuorggis ja vánttalaš fágaolbmuin áigeguovdilis ja mávssolaš máhcahaga, geavadagaid ja fierpmádagaid.
Lappi universitehta dieđalaš dutkamuša áššedovdámuš fállá nana teorehtalaš vuođu akademalaš dáidduide ja dan bokte doarju kandidáhta jurddašeami čiekŋuma eamiálbmotmuitaleapmái láktaseaddji gažaldagaide. Váldofágabarggusteaset (pro gradu) kandidáhtat sáhttet vuoddjut dutkangažaldagaide beroštumiideaset vuođul ja válljet čuovvugo váldofágabargu eambbo teorehtalaš vai dáiddalaš dutkanárbevieru.
Oahpahusgiella lea eaŋgalasgiella. Oahpahus lea oassái gáiddus- ja hybridaoahpahus, masa gullet intensiiva lagašoahpahusáigodagat Roavvenjárggas Suomas. Lagašoahpahusáigodagaid guhkkodat molsašuddá moatti vahkus eanemusat golmma mánnui lohkanbajis. Vuosttaš oahpahusjahki lea eambbo intensiiva ja sisttisdoallá guhkit lagašoahpahusáigodagaid, go fas nuppi jagis leat eambbo gáiddusoahpahusvejolašvuođat (váldofágabargu ja -prošeakta). Lagašoahpahusáigodagat lágiduvvojit vejolašvuođaid mielde jaskes mátkkoštansesoŋŋaid áigge govttolaš orrungoluid dihte.
Árktalaš eamiálbmotfilmmat ja eamiálbmotčuolmmat davviguovllu konteavsttas.
Magisttargráda váldofágabargu (pro gradu) lea dieđalaš dutkkus, mii sáhttá sisttisdoallat daiddálaš duoji oasi. Kandidáhtta háhká máhtu iehčanas dieđu ohcamis, kreatiiva čuolmmaid čoavdimis, dieđalaš jurddašeamis ja áššáigullevaš dutkanmetodain. Semináras kandidáhtat atnet ávkin dutkanproseasseaset čiekŋun dihte iežas suorggi girjjálašvuhtii ja dutkanmetodaide. Dieđalaš dutkkus galgá čujuhit kandidáhta dievaslaš máhtu filbma-/ealligovva-/media-/govvaatnudáidagiid, dahje eará áššáigullevaš dieđalaš gulahallama fáttáid prinsihpain, temáin ja metodáin. Dasa lassin dieđalaš dutkkus galgá čujuhit kandidáhta návccaid buvttadit ođđa dieđu. Váldofágabarggu oassin dahkkon filbmabuvttadus dahje eará dáiddalaš duodji galgá čujuhit kandidáhta máhtu alladását ja kreatiiva filbma–/ealligovva–/media–/govvaatnudáidagiid proseassain. Dáiddalaš duoji oassi galgá maid čujuhit kandidáhta návccaid hábmet áššáigullevaš dáidagii láktaseaddji analyysa (dieđálaš oassi).
Seammás go servvošdalat ustitlaš oahpaheddjiineamet ja studeantaineamet geat bohtet birra máilmmi, ja go hukset iežat akademalaš bálgá, joavddat mihttomeriidat ovdal go oba fuomášatge. Áidnageardánis guovssahasat, ebmos alit bottut, geasi ovddolaš čuvges ijat, dálvvi mystihkalaš skábmaijat ja máŋggat eará luondduipmašat dahket Roavvenjárggas ovtta dain earenomáseamos báikkiin máilmmis studeret.
Oza skuvlejupmái. Buot ohcamušat Opintopolku bokte. Dieđuid magisttaroahpuide ohcama birra gávnnat dáppe. Loga oahppoprográmma sisabeassaneavttuid Opintopolkus: Sisabeassaneavttut ja studeanttaid válljen 2026.
Leatgo dus jearaldagat ohcama birra?
Álohii gánnáha dárkkistit ohcanrávvagiid. Gažaldagaide mat gusket ohcama, ohcamuša mildosiid dahje studeanttaid válljema oaččut vástádusa ohcci doarjagis.
Suoma ohccit:
hakijapalvelut@ulapland.fi
Olgoriikka ohccit:
admission@ulapland.fi