Hakijapalvelut tavoitat sähköpostitse: hakijapalvelut(at)ulapland.fi

Anne Autti
opintopäällikkö
Kasvatustieteiden tiedekunta
puh. 040 484 4102
etunimi.sukunimi(at)ulapland.fi

Aleksanteri Rahkonen
opintopäällikkö
Oikeustieteiden tiedekunta
puh. 0400 543 174
otk.opintopaallikko(at)ulapland.fi

Janette Tolppi
opintopäällikkö
Taiteiden tiedekunta
puh. 040 484 4135
etunimi.sukunimi(at)ulapland.fi

Mikko Vehkaperä
opintopäällikkö
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
puh. 040 484 4211
etunimi.sukunimi(at)ulapland.fi

Vesa-Pekka Inget
suunnittelija
puh. 040 503 0169
etunimi.sukunimi(at)ulapland.fi

Maarit Tenhunen
suunnittelija
puh. 0400 947 089
etunimi.sukunimi(at)ulapland.fi

Merija Timonen
palvelujohtaja
– opintoasiain päällikön tehtävät
puh. 040 777 7352
etunimi.sukunimi(at)ulapland.fi

Avoimet ovet -tapahtumassa saat ajankohtaista tietoa yliopistomme koulutustarjonnasta ja pääset tutustumaan viihtyisään kampukseemme ja yliopistomme palveluihin. Yliopiston pääaulassa ovat muun muassa ainejärjestöjen, korkeakoulujen ja kansainvälisen opiskelijavaihdon esittelypöydät.

Lisäksi tapahtumassa järjestetään opinto-ohjaajille ajankohtaisista opiskeluun ja hakuun liittyvistä asioista oma infotilaisuus.

Avoimet ovet -tapahtuma

Lapin yliopisto esittäytyy vuosittain useilla koulutusmessuilla ja muissa tapahtumissa. Opiskelijalähettiläämme tulevat mielellään oppilaitoksiin kertomaan yliopistomme opinnoista, hakemisesta sekä opiskelusta Lapin yliopistossa. Järjestämme myös etäesittelyjä ja Korkeakouluviikolla lukiolaiset pääset kurkistamaan korkeakouluopintojen maailmaan.

Lue lisää.

Opetushallituksen ylläpitämästä opinto-ohjaajien työkalupakista opot ja ohjaus- ja neuvontatyötä tekevät löytävät ajankohtaista tietoa, ohjeita ja tiedotusmateriaalia.

Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa suomenkielisiin koulutuksiin haettaessa sinua voidaan pyytää osoittamaan vaadittava suomen kielen taito.

Hakulomakkeella voit vastata suomen kielen taitoa koskevaan kysymykseen ja liittää tarvittaessa hakulomakkeelle suomen kielen taitosi osoittavan todistuksen. Jos voit osoittaa riittävän suomen kielen taitosi suomalaiseen ylioppilastutkintoon sisältyvällä kokeella, joka on suoritettu vuonna 1990 tai sen jälkeen, sinun ei tarvitse erikseen todistaa kielitaitoasi liitteellä, vaan kokeiden arvosanatiedot saadaan suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta.

Tämä ohje koskee kaikkia Lapin yliopiston hakukohteita, joissa on Opintopolkuun merkitty opetuskieleksi suomi.

Voit todentaa suomen kielitaitosi seuraavilla tavoilla. Liitä hakemuksellesi kopio todistuksestasi, jossa jokin alla olevista näkyy:

Perusopetus, toisen asteen opetus ja korkeakoulukelpoisuuden tuottavat tutkinnot

Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto suoritettu suomen kielellä tai perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998; 714/2018) mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen suomen kieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä.

• Suomeksi suoritetun perusopetuksen tai lukio-opetuksen päättötodistus, tai perusopetuksen tai lukion päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen suomen kieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä.
• Ylioppilastutkinto, jonka suorituskieli on suomi
• Ammatillinen perustutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.
• Ammatti- tai erikoisammattitutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.
• Muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.
• Korkeakoulututkinto, jonka opetuskielenä on suomi.
• Etäkoulu Kulkurin perusopetuksen oppimäärää vastaavat opinnot suomen kielestä hyväksytysti suoritettu.

Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko ylioppilastutkinnon suorittamista:

• Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen ja kirjallisuuden koe suomen kielessä tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe vähintään arvosanalla approbatur (A).
• Suomalaisen ylioppilastutkinnon pitkän oppimäärän mukainen toisen kotimaisen kielen koe suomen kielessä vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur (E).
• Suomalaisen ylioppilastutkinnon keskipitkän oppimäärän mukainen toisen kotimaisen kielen koe suomen kielessä arvosanalla laudatur (L).

Kansainväliset ylioppilastutkinnot

Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko ylioppilastutkinnon suorittamista:

• IB-tutkinnon A-tason, A1-tason tai A2-tason suomen kieli suoritettuna vähintään arvosanalla 2 tai B-tason suomen kieli suoritettuna vähintään arvosanalla 5.
• EB-tutkinnon suomi L1-kielenä tai L2-kielenä suoritettu hyväksytysti (vuonna 2020 tai sitä ennen vähintään arvosana 4.00, vuonna 2021 tai sen jälkeen suoritettu vähintään arvosana 5.00) tai suomi ONL-kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 8.00.
• Helsingin saksalaisen koulun RP- tai DIA-tutkinnon suomi äidinkielenä -kirjallinen koe suoritettu hyväksytysti (arvosana 4) tai suomi toisena kielenä CEFR-tasolla B2 suoritettu vähintään arvosanalla 8.

Kielitutkinnot ja -kokeet

• Yleinen kielitutkinto (YKI): keskitason tutkinto suoritettu taitotasolla 4 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen). Vaihtoehtoisesti ylimmän tason tutkinnosta (taitotasot 5 ja 6) vähintään kolme osakoetta suoritettu hyväksytysti. Eri tutkintokertoja voi yhdistellä.
• Valtionhallinnon kielitutkinnossa suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnot suomen kielessä suoritettu arvosanalla hyvä.
• Yhdistelmä YKI-tutkinnosta ja valtionhallinnon kielitutkinnosta: YKI-tutkinnon tekstin ymmärtämisen ja kirjoittamisen osakokeet suoritettu taitotasolla 4 ja valtionhallinnon kielitutkinnon suullisen taidon tutkinto suoritettu arvosanalla hyvä TAI YKI-tutkinnon puheen ymmärtämisen ja puhumisen osakokeet suoritettu taitotasolla 4 ja valtionhallinnon kielitutkinnon kirjallisen taidon tutkinto suoritettu arvosanalla hyvä.
• Suomalaisen korkeakoulun järjestämä kielikoe, jossa hakijan suomen kielen taidon on arvioitu olevan vähintään tasolla B2.

Korkeakouluopinnot

Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko korkeakoulututkinnon suorittamista:

• Suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suomeksi tehty vähintään alemman korkeakoulututkinnon kirjallinen lopputyö.
• Suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettu suomen kielen oppiaineen (tai vastaavan) vähintään 60 op / 35 ov opintokokonaisuus.
• Suomalaisessa korkeakoulussa tehty hyväksytty kypsyysnäyte suomeksi.
• Suomalaisessa korkeakoulussa suoritettu tutkintoon sisältyvä kielikoe suomen kielessä tai kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa, vähintään arvosanalla hyvä.

Englanninkielisiin koulutuksiin haettaessa sinun on osoitettava vaadittava englanninkielen taito.

Lue lisää englannin kielitaitovaatimuksista maisterikoulutuksissa.

Lue lisää englannin kielitaitovaatimuksista tohtorikoulutuksissa.

Asiakirjan jäljennöksen voi virallisesti oikeaksi todistaa seuraavilla tavoilla:

• opintoihin liittyvän asiakirjan myöntänyt oppilaitos (tai organisaatio, esim. Ylioppilastutkintolautakunta tai IB-organisaatio) todistaa jäljennöksen oikeaksi (ks. lisätietoa alla)
• asiakirjan jäljennös laillistetaan
• suomalainen julkinen notaari todistaa asiakirjan jäljennöksen oikeaksi.

Muut jäljennökset eivät ole virallisesti oikeiksi todistettuja jäljennöksiä. Esimerkiksi tavallinen valokopio tai kahden henkilön oikeaksi todistama jäljennös eivät ole riittäviä tapoja oikeaksi todistamiseen. Huomaa lisäksi, että muiden maiden julkisten notaarien oikeaksi todistamia jäljennöksiä ei hyväksytä, ellei jäljennöstä ole laillistettu.

Virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös on aina tehtävä suoraan alkuperäisestä asiakirjasta. Jäljennökset oikeaksi todistavien leimojen ja allekirjoitusten tulee aina olla alkuperäisiä ja mukana tulee olla kaikki alkuperäiseen dokumenttiin kuuluvat sivut.

Jotta oppilaitoksen myöntämä asiakirjan jäljennös on virallisesti oikeaksi todistettu, jäljennökseen tulee lyödä oppilaitoksen virallinen leima. Oppilaitosten virallisissa leimoissa on yleensä oppilaitoksen nimi ja symboli. Jäljennöksessä tulee lisäksi olla oppilaitoksen edustajan allekirjoitus, nimenselvennys sekä virkanimike. Leima, jossa lukee pelkästään ”jäljennöksen oikeaksi todistaa” tai ”certified copy”, ei ole oppilaitoksen virallinen leima. Huomioithan, että oppilaitos ei myöskään voi virallisesti oikeaksi todistaa tutkintotodistusta, jonka on myöntänyt jokin muu organisaatio (esim. Ylioppilastutkintolautakunta tai IB-organisaatio) tai toinen oppilaitos.

Jos jäljennöksesi ei täytä yllä mainittuja vaatimuksia, käänny jäljennöksen oikeaksi todistaneen tahon puoleen ja pyydä uusi jäljennös, joka täyttää vaatimukset.

Virallisen käännöksen mistä tahansa asiakirjasta saat viralliselta kääntäjältä. Suomessa virallisia kääntäjiä ovat henkilöt, joilla on lain 1231/2007 mukainen oikeus toimia auktorisoituina kääntäjinä. Opetushallituksen ylläpitämästä rekisteristä voit tarkistaa, ketkä Suomessa ovat virallisia kääntäjiä. Jos et ole Suomessa, voit hankkia virallisen käännöksen myös oleskelumaassasi viralliselta kääntäjältä.

Virallisen käännöksen oppilaitoksen myöntämästä tutkintotodistuksesta tai muusta asiakirjasta saat myös asiakirjan myöntäneeltä oppilaitokselta.

Käännös on virallinen vain jos seuraavat ehdot täyttyvät:

1. Käännöksessä on virallisen kääntäjän / oppilaitoksen virallinen leima (Oppilaitosten virallisissa leimoissa on yleensä oppilaitoksen nimi ja symboli).
2. Käännöksessä on virallisen kääntäjän / oppilaitoksen edustajan nimikirjoitus, nimen selvennys ja virkanimike.

Muut kuin viralliselta kääntäjältä tai asiakirjan laatineelta oppilaitokselta saadut käännökset eivät ole virallisia käännöksiä.

Jos käännös on saatu viralliselta kääntäjältä, käännöksen kaikilla sivuilla on oltava kääntäjän leima tai kääntäjän allekirjoitus tai molemmat. Jos käännös on saatu todistuksen myöntäneeltä oppilaitokselta, käännöksen kaikilla sivuilla on oltava oppilaitoksen leima tai oppilaitoksen edustajan allekirjoitus tai molemmat.

Jos et saa koulutusasiakirjojesi virallisesti oikeaksi todistettuja kopioita asiakirjat myöntäneestä oppilaitoksesta, voit toimittaa koulutusasiakirjojen laillistetut kopiot.

Laillistaminen voi tapahtua kahdella eri tavalla sen mukaan, sijaitseeko asiakirjat myöntänyt oppilaitos maassa, joka on sopimuspuoli vuonna 1961 tehdyssä Haagin yleissopimuksessa. Haagin yleissopimuksen ratifioineissa maissa myönnetyt asiakirjat laillistetaan apostille-todistuksella (leima tai paperitodistus). Muissa maissa myönnetyt asiakirjat laillistetaan kaksivaiheisessa menettelyssä: ensin kyseisen maan ulkoministeriössä ja sen jälkeen samassa maassa sijaitsevassa toimivaltaisessa Suomen suurlähetystössä tai konsulaatissa.

Apostille-todistus (leima tai paperitodistus) tarvitaan, jos viranomaiset ovat myöntäneet asiakirjan maassa, joka on ratifioinut vuoden 1961 Haagin yleissopimuksen. Tietoja Haagin yleissopimuksesta ja englanninkielinen luettelo sopimuspuolista on täällä:

Ulkomaisten yleisten asiakirjojen laillistamisvaatimuksen poistamisesta 5.10.1961 tehty Haagin yleissopimus (englanniksi)

Sivulla on myös tietoa apostille-todistuksia eri maissa myöntävistä viranomaisista.

Apostille-todistuksen on oltava kiinteästi ja selkeästi liitetty kaikkiin asiakirjoihin, joiden virallisuuden se todistaa.

Jos asiakirja myönnetään maassa, joka ei ole Haagin yleissopimuksen sopimuspuoli, asiakirjan laillistaa sen myöntävän maan ulkoministeriö, minkä jälkeen samassa maassa sijaitseva toimivaltainen Suomen suurlähetystö tai konsulaatti laillistaa asiakirjan ja todistaa, että kyseisellä ulkoministeriön virkailijalla on laillistamiseen tarvittava toimivalta.

Lapin yliopisto tarjoaa suomenkielisiä kandidaatti- ja maisteriohjelmia, suomenkielisiä maisteriohjelmia ja englanninkielisiä maisteriohjelmia. Lisäksi Lapin yliopistossa on tarjolla tohtorikoulutusta ja jatkuvan oppimisen opintoja.

Tutustu koulutustarjontaamme tällä sivulla.

Jokaisen hakukohteen valintaperusteissa on kerrottu, mitkä aiemmat opinnot tuottavat hakukelpoisuuden. Valintaperusteisiin voit tutustua Opintopolku.fi -palvelussa.

Opinnoissa annetaan merkittävä painoarvo lähiopetukselle, joka mahdollistaa tärkeiden vuorovaikutustaitojen kehittymisen. Lähiopetus järjestetään pääsääntöisesti päiväopetuksena arkisin klo 8-16. Itsenäisesti etäopiskeluna suoritettavia opintojaksoja voi olla jonkin verran. Opiskelijan kurssivalinnoista pitkälti riippuu, paljonko läsnäoloa vaativia opetustunteja yksittäiselle viikolle tulee. Myös koulutusohjelmien välillä voi olla eroja lähiopetuksen määrässä.

Haluamme uusien opiskelijoiden kiinnittyvän yhteisöömme heti opintojen alussa, mikä tarkoittaa, että kandidaattivaiheen kurssit järjestetään pääsääntöisesti kampuksella. Mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä enemmän tarjoamme opiskelijalle myös vaihtoehtoisia suoritustapoja. Joissakin maisteriohjelmissa opinnot on mahdollista suorittaa täysin etäopintoina.

Työn ohessa opiskelua harkitsevien on hyvä tiedostaa, että opinnot edellyttävät aktiivista osallistumista opetukseen.  Opiskelijat ovat hyötyneet opintovapaasta ja muista joustavista työjärjestelyistä. Varsinaista monimuotomallia tai työn ohessa opiskelun mallia yliopistossa ei ole tällä hetkellä tarjolla.

Voit tutustua koulutusohjelmien ja kurssien opetustapoihin opinto-oppaassa.

Voit tulla hyväksytyksi todistusvalinnassa, jos sinulla on suomalainen ylioppilastutkinto, IB- tai EB-tutkinto tai Suomessa suoritettu RP/DIA-tutkinto.

Jos olet suorittanut tutkinnon lisäksi muihin yllä mainittuihin tutkintoihin liittyviä kokeita, todistuspisteesi lasketaan eniten pisteitä tuottavien kokeiden mukaan, vaikka ne eivät kuulu samaan tutkintoon.

Suomalaisen ylioppilastutkinnon vanhamuotoisesta reaalikokeesta ei voi saada pisteitä todistusvalintaan.

Hae opiskelijaksemme Opintopolku.fi -palvelussa.

Suomenkielisten kandidaatti- ja maisteriohjelmien hakuajat

Suomenkielisten maisteriohjelmien hakuajat

Englanninkielisten maisteriohjelmien hakuajat

Avoimen väylän haku

Siirtohaku

Tohtorikoulutushaku

Voit hakea sekä yhteishaussa että avoimen väylässä, mikäli täytät asetetut hakekelpoisuusvaatimukset. Voit tutustua hakukohteiden valintaperusteisiin ja kelpoisuusvaatimuksiin Opintopolku.fi -palvelussa.

Jokaisen hakukohteen valintaperusteissa on kerrottu, mitä liitteitä hakemukselle tulee lisätä. Valintaperusteet löydät Opintopolku.fi -palvelusta. Näet hakemukselle vaadittavat liitteet myös kun täytät hakemusta Opintopolussa.

Mikäli et muista mitä liitteitä piti palauttaa ja mihin määräaikaan mennessä, kirjaudu Opintopolku-sivulta Omaan Opintopolkuun nähdäksesi liitepyynnöt. Liitteet voit ladata suoraan sähköiselle hakemuksellesi.

Liitteet, jotka sinun tulee toimittaa, riippuvat siitä, mihin hakukohteeseen ja missä haussa haet sekä mitä tutkintoja / opintoja olet aiemmin suorittanut.

Valintakokeiden yksilöllisistä järjestelyistä ja niiden hakemisesta voit lukea Valintakokeet -sivulta.

Et ikävä kyllä voi. Valintakokeet järjestetään yliopiston ilmoittamana ajankohtana ja tietyissä valintakoepaikoissa. Valintakokeiden ajat ja paikat on listattu Valintakokeet -sivulla.

Ota tarjottu opiskelupaikka vastaan ja ilmoittaudu lukuvuodelle Oma Opintopolku -palvelussa.

Kannattaa tutustua myös Uudelle opiskelijalle -sivustoon; sieltä löydät paljon hyödyllistä tietoa opintojen aloitukseen ja muun muassa orientaation aikataulun. Orientaatiossa saat kaiken tarpeellisen tiedon opintojen aloittamiseen ja lisäksi tutustut uusiin opiskelukavereihisi.

Opiskelupaikan vastaanottaneet saavat kesän aikana yliopistoltamme myös sähköpostitse lisätietoa opintojen aloittamiseen liittyen.

Opintosi alkavat orientaatiolla. Orientaation aikataulun löydät Uudelle opiskelijalle -sivustolta

Yliopistossa opiskeleva voi saada hyväksiluettua ennen opintoja tai opintojen aikana eri tilanteissa hankkimansa osaamisen osaksi tutkintoa.

Yleensä hyväksilukeminen koskee aikaisemmin suoritettuja yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoja. Tietyissä tilanteissa on myös mahdollisuus hyödyntää muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista. Tätä voi olla esimerkiksi työkokemus tai harrastuksen/opiskelijajärjestötoiminnan parissa hankittu osaaminen.

Ei ole mahdollista etukäteen arvioida, miten paljon opintoja voi saada hyväksiluettua. Opintojen hyväksilukemisesta päätetään aina tapauskohtaisesti sen jälkeen, kun opiskelija aloittaa opintonsa.

Lue lisää opintojen hyväksiluvuista.

Tohtorikoulutukseen on haku kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä. Lue lisää tohtorikoulutushausta.