Olet hakukelpoinen alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempäänkorkeakoulututkintoon, jos olet suorittanut tai suoritat hakukeväänä jonkun seuraavista: 

• suomalainen ylioppilastutkinto  
• International Baccalaureate -tutkinto (IB), European Baccalaureate -tutkinto (EB), Reifeprüfung-tutkinto (RP), Deutsches Internationales Abitur -tutkinto (DIA) tai Cambridge Advanced International Certificate of Education -tutkinto (AICE)  
• ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettu ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto  
• ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin  
• suomalainen korkeakoulututkinto  
• ulkomainen tutkinto, joka vastaa vähintään suomalaista kandidaatin tutkintoa. 

Olet hakukelpoinen myös, jos sinulle on myönnetty opiskeluoikeus yliopistotutkintoon Suomessa.  

Hakukeväänä valmistuvien määräaika   

Hakukeväänä valmistuvat tutkinnot huomioidaan seuraavasti:  

• Todistusvalinnassa huomioidaan suomalaiset ylioppilastutkinnot, jotka näkyvät yliopistoille Opintopolun suorituspalvelussa 18.5.2027 mennessä. 
• Valintakoevalinnassa huomioidaan suomalaiset ylioppilastutkinnot, ammatilliset tutkinnot ja korkeakoulututkinnot, jotka näkyvät yliopistoille Opintopolun suorituspalvelussa 18.6.2027 mennessä.  
• IB- ja EB-tutkinnot: 13.7.2027 (ennakkoarvio liitettävä hakemukselle 1.4.2027 klo 15.00 mennessä)
• Helsingin saksalaisessa koulussa suoritettu DIA-tutkinto: 13.7.2027 (DIA-tutkintotodistuksen arvosanasivu Suomessa suoritetusta tutkinnosta sekä DIA-vastaavuustodistus liitettävä hakemukselle 28.4.2027 klo 15.00 mennessä.)   

Suomen kielen taidon osoittamiseksi tarvittava todistus on liitettävä hakemukselle 1.4.2027 klo 15.00 mennessä. Hakukeväänä suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittavien on osoitettava kielitaito todistusvalintaa varten 18.5.2027 mennessä ja valintakoevalintaa varten viimeistään 18.6.2027 mennessä. Hakukeväänä ammatillisen tutkinnon suorittavien on osoitettava kielitaito valintakoevalintaa varten viimeistään 18.6.2027.  

Pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut: 

1. soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon; 
2. soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon; taikka
3. soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. 

Tarkemmat tiedot soveltuvista aikaisemmista tutkinnoista ja vaadituista opinnoista löydät kunkin hakukohteen valintaperusteista. 

Hakijan katsotaan olevan pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, jos hakija täyttää vähintään yhden seuraavista kolmesta ehdosta:  

1. Hakijalla on hakuajan viimeisenä päivänä ulkomaalaislain (301/2004) 106 §:n 1 mom:n mukainen pakolaisasema tai 2 mom:n mukainen toissijainen suojeluasema, tai hakija saa hakuajan viimeisenä päivänä ulkomaalaislain (301/2004) 109 §:n 1 mom:n mukaista tilapäistä suojelua. 
2. Hakijalla on hakuajan viimeisenä päivänä muualla kuin Suomessa ulkomaalaislain (301/2004) 106 §:n 1 mom:n mukaista pakolaisasemaa vastaava asema tai 2 mom:n mukaista toissijaista suojeluasemaa vastaava asema, tai hakija saa hakuajan viimeisenä päivänä muulta valtiolta kuin Suomelta ulkomaalaislain (301/2004) 109 §:n 1 mom:n mukaista tilapäistä suojelua vastaavaa suojelua.
3. Hakija on hakuajan viimeisenä päivänä Suomen kansalainen. Hakijalle on myönnetty Suomen kansalaisuus hakemuksesta kansalaisuuslain (359/2003) 3. luvun mukaisesti. Hakijalla oli välittömästi ennen Suomen kansalaisuuden saamista ulkomaalaislain (301/2004) 106 §:n 1 mom:n mukainen pakolaisasema tai 2 mom:n mukainen toissijainen suojeluasema, tai hakija sai välittömästi ennen Suomen kansalaisuuden saamista ulkomaalaislain (301/2004) 109 §:n 1 mom:n mukaista tilapäistä suojelua.  

Jos hakija ei voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, yliopisto voi ratkaista, onko hakija hakukelpoinen. Ratkaisu hakukelpoisuudesta perustuu hakijalta saatuihin epävirallisiin dokumentteihin tai hakijalta pyydettyyn koulutusselvitykseen. Hakijalta saadut tiedot pyritään todentamaan tilanteeseen soveltuvin keinoin.  

Hakijalla tulee olla pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös, oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella tai todistus tilapäisestä suojelusta). Hakijan tulee toimittaa kopio edellä mainitusta dokumentista kaikkien hakukohteidensa yliopistojen hakijapalveluihin viimeistään viikko hakuajan päättymisen jälkeen ennen klo 15.00.  

Pakolaisasemassa hakevan on todennettava kielitaito hakukohteidensa valintaperusteiden vaatimalla tavalla. Yliopisto voi järjestää kielitaidon todentamisesta erillisen kielitestin, jolla valintaperusteiden mukainen kielitaito todennetaan.  

Pakolaisasemassa hakeva osallistuu valintaperusteiden mukaiseen valintamenettelyyn. Hakijan valintapisteet voidaan kuitenkin yliopiston päätöksellä laskea myös epävirallisista tutkintotodistus- tai opintorekisteriotekopioista tai muusta vastaavasta dokumentista, josta käy ilmi tarvittavat tiedot. 

Joillakin yliopistoaloilla korkeakouluopinnoissa on alaikäisten turvallisuutta, potilas– ja asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, jotka rajoittavat opiskelijaksi ottamista. Lue lisää: https://yliopistovalinnat.fi/opiskelijaksi-ottamisen-rajoitukset-korkeakouluissa 

Kielitaidon osoittamiseksi hakijalla on oltava jokin seuraavista 

• Suomeksi suoritetun perusopetuksen tai lukio-opetuksen päättötodistus (perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998; 714/2018) mukaiset opinnot)  
• Perusopetuksen tai lukion päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen suomen kieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä (perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998; 714/2018) mukaiset opinnot).  
• Ruotsiksi suoritetun perusopetuksen tai lukion päättötodistuksessa hyväksytty arvosana suomen kielen äidinkielenomaisesta oppimäärästä (perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998; 714/2018) mukaiset opinnot). 
• Ylioppilastutkinto, jonka suorituskieli on suomi.  
• Ammatillinen perustutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.  
• Ammatti- tai erikoisammattitutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.  
• Muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.  
• Korkeakoulututkinto, jonka opetuskielenä on suomi.  
• Hyväksytysti suoritettu perusopetusasetuksen (852/1998) 23 §:n mukainen erityinen tutkinto, jossa hakija on osoittanut, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja joko oppimäärässä suomen kieli ja kirjallisuus tai oppimäärässä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus.  
• Muualla kuin Suomessa suoritetun perusopetuksen tai lukion päättötodistuksessa hyväksytty arvosana suomeksi suoritetuista äidinkieli ja kirjallisuus -oppiainetta vastaavista opinnoista (perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998; 714/2018) mukaiset opinnot). Jos äidinkielen tasoisuus ei ilmene päättötodistuksesta, tasoisuuden on ilmettävä oppilaitoksen toimittamista muista dokumenteista.  

Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko ylioppilastutkinnon suorittamista:  

• Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen ja kirjallisuuden koe suomen kielessä tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe vähintään arvosanalla approbatur (A). 
• Suomalaisen ylioppilastutkinnon pitkän oppimäärän mukainen toisen kotimaisen kielen koe suomen kielessä vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur (E).  
• Suomalaisen ylioppilastutkinnon keskipitkän oppimäärän mukainen toisen kotimaisen kielen koe suomen kielessä arvosanalla laudatur (L).  

Kansainväliset ylioppilastutkinnot  

Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko ylioppilastutkinnon suorittamista:  

• IB-tutkinnon A-tason, A1-tason tai A2-tason suomen kieli suoritettuna vähintään arvosanalla 2 tai B tason suomen kieli suoritettuna vähintään arvosanalla 5.  
• EB-tutkinnon suomi L1-kielenä tai L2-kielenä suoritettu hyväksytysti (vuonna 2020 tai sitä ennen vähintään arvosana 4.00, vuonna 2021 tai sen jälkeen suoritettu vähintään arvosana 5.00) tai suomi ONL-kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 8.00.  
• Helsingin saksalaisen koulun RP- tai DIA-tutkinnon suomi äidinkielenä -kirjallinen koe suoritettu hyväksytysti (arvosana 4) tai suomi toisena kielenä CEFR-tasolla B2 suoritettu vähintään arvosanalla 8.  

Kielitutkinnot ja -kokeet  

• Yleinen kielitutkinto (YKI): keskitason tutkinto suoritettu taitotasolla 4 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen). Vaihtoehtoisesti Sivu 6 / 12 ylimmän tason tutkinnosta (taitotasot 5 ja 6) vähintään kolme osakoetta suoritettu hyväksytysti. Eri tutkintokertoja voi yhdistellä.  
• Valtionhallinnon kielitutkinnossa suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnot suomen kielessä suoritettu arvosanalla hyvä.  
• Yhdistelmä YKI-tutkinnosta ja valtionhallinnon kielitutkinnosta: YKI-tutkinnon tekstin ymmärtämisen ja kirjoittamisen osakokeet suoritettu taitotasolla 4 ja valtionhallinnon kielitutkinnon suullisen taidon tutkinto suoritettu arvosanalla hyvä TAI YKI-tutkinnon puheen ymmärtämisen ja puhumisen osakokeet suoritettu taitotasolla 4 ja valtionhallinnon kielitutkinnon kirjallisen taidon tutkinto suoritettu arvosanalla hyvä.  

Korkeakouluopinnot  

Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko korkeakoulututkinnon suorittamista:  

• Suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suomeksi tehty vähintään alemman korkeakoulututkinnon kirjallinen lopputyö.  
• Suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettu suomen kielen oppiaineen (tai vastaavan) vähintään 60 op / 35 ov opintokokonaisuus.  
• Suomalaisessa korkeakoulussa tehty hyväksytty kypsyysnäyte suomeksi.  
• Suomalaisessa korkeakoulussa suoritettu tutkintoon sisältyvä kielikoe suomen kielessä tai kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa, vähintään arvosanalla hyvä.  

Englanninkielisiin koulutuksiin haettaessa sinun on osoitettava vaadittava englanninkielen taito. 

Ylioppilastutkinnot 

Kielitaidon voi osoittaa jollain seuraavista tavoista myös ilman koko ylioppilastutkinnon suorittamista (paitsi, jos hakija osoittaa kielitaidon IB-tutkinnon tutkintokielellä):  

• Suomalaisessa ylioppilastutkinnossa:  
  • pitkän oppimäärän (A-kieli) englannin koe suoritettu vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur (M)  
• IB-tutkinnossa (IB Diploma programme):  
  • tutkinto suoritettu englanniksi  
  • A-tason englannin koe (literature / language and literature / literature and performance) suoritettu hyväksytysti  
  • B-tason englannin koe suoritettu vähintään arvosanalla 5 (good)  
• EB-tutkinnossa:  
  • L1-kieli (englanti) suoritettu hyväksytysti  
  • L2- tai L3-kieli (englanti) suoritettu vähintään arvosanalla 7  
• RP- tai DIA-tutkinnossa (Helsingin Saksalainen koulu) riittävän englannin kielen taidon katsotaan täyttyvän, mikäli hakija on suorittanut englannin A-kielenä 
  • kirjallisesti hyväksytyllä arvosanalla  
  • suullisesti vähintään arvosanalla 8  

Kielitutkinnot ja -kokeet  

• TOEFL iBT:  
  • kokonaisarvosana 78 (kun koe on suorittu ennen 21.1.2026)  
  • kokonaisarvosana 4 ja jokaisen osa-alueen arvosana vähintään 3,5 (kun koe on suoritettu 21.1.2026 tai sen jälkeen)  
• IELTS Academic: kokonaisarvosana vähintään 6.0 ja jokaisen osa-alueen arvosana vähintään 5.5  
• PTE Academic: kokonaisarvosana vähintään 62 ja writing vähintään 61  
• Cambridge C1 Advanced: vähintään tulos C  
• Cambridge C2 Proficiency: vähintään tulos Level C1  
• Opetushallituksen yleinen kielitutkinto  
• YKI (englanti) suoritettu tasolla 4 kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen). Eri tutkintokertoja voi yhdistellä.  

Kielikoetta ei tarvita, mikäli hakija on saanut koulusivistyksensä, eli suorittanut toisen asteen (secondary education) tutkinnon englannin kielellä EU-/ETA-maassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa- Britanniassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa tai Sveitsissä.  

Kielikoetta ei tarvita, mikäli hakija on suorittanut kandidaatin-, maisterin-, lisensiaatin- tai tohtorintutkinnon englannin kielellä EU-/ETA-maassa tai jossain seuraavista maista: Australia, Antigua ja Barbuda, Bahama, Barbados, Belize, Botswana, Dominica, Eritrea, Eswatini, Etelä-Afrikka, Etiopia, Filippiinit, Gambia, Ghana, Grenada, Guyana, Hong Kong, Intia, Iso-Britannia, Jamaika, Kamerun, Kanada, Kenia, Lesotho, Liberia, Malawi, Namibia, Nigeria, Ruanda, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Sambia, Sierra Leone, Singapore, Sveitsi, Tansania, Trinidad ja Tobago, Uganda, Uusi-Seelanti, Yhdysvallat, Zimbabwe.

Lue lisää englannin kielitaitovaatimuksista maisterikoulutuksissa. 

Lue lisää englannin kielitaitovaatimuksista tohtorikoulutuksissa. 

IB-, EB- tai DIA-tutkinnon suorittaneiden valinta on ehdollinen, kunnes hakijan hakukelpoisuus (valmistuminen) ja todistusvalinnassa saamat pisteet on tarkastettu lopullisesta tutkintotodistuksesta tai IB-tutkinnon suorittaneilta IB-organisaation sähköisestä järjestelmästä, jonne hakijan tulee tilata tuloksensa Lapin yliopiston nähtäville. Vain Suomessa suoritetusta DIA-tutkinnosta voi saada pisteitä todistusvalinnassa.

Jos keväällä valmistuvan kansainvälisen ylioppilastutkinnon suorittaneen hakijan arvosanat nousevat ennakkoarviosta siten, että hakijan lopulliset pisteet riittävät valintaan todistusvalinnassa, voidaan hakija valita opiskelijaksi hakukohteelle asetetun opiskelijavalintakiintiön ulkopuolelta. Jos arvosanat laskevat ennakkoarviosta, eivätkä hakijan lopulliset pisteet enää riitä valintaan todistusvalinnassa tai hakija ei valmistu, opiskelupaikka raukeaa.

Ulkomaisen, korkeakoulukelpoisuuden antavan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden valinta on ehdollinen, kunnes hakijan tutkintotodistus on tarkastettu.

• Ulkomaisen tutkinnon suorittaneiden tulee toimittaa ohjeiden mukaisesti verifioidut dokumentit ja tarvittaessa myös viralliset käännökset niistä.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden valinta on ehdollinen, kunnes hakijan tutkintotodistus on tarkastettu, mikäli hakijan hakukelpoisuus ja/tai kielitaito on todennettu korkeakoulututkinnon perusteella.

• Ulkomaisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden tulee toimittaa ohjeiden mukaisesti verifioidut dokumentit ja tarvittaessa myös viralliset käännökset niistä.
• Suomalaisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden hakijoiden tutkinto tarkistetaan sähköisestä järjestelmästä.

Asiakirjan jäljennöksen voi virallisesti oikeaksi todistaa seuraavilla tavoilla: 

• opintoihin liittyvän asiakirjan myöntänyt oppilaitos (tai organisaatio, esim. Ylioppilastutkintolautakunta tai IB-organisaatio) todistaa jäljennöksen oikeaksi (ks. lisätietoa alla) 
• asiakirjan jäljennös laillistetaan 
• suomalainen julkinen notaari todistaa asiakirjan jäljennöksen oikeaksi. 

Muut jäljennökset eivät ole virallisesti oikeiksi todistettuja jäljennöksiä. Esimerkiksi tavallinen valokopio tai kahden henkilön oikeaksi todistama jäljennös eivät ole riittäviä tapoja oikeaksi todistamiseen. Huomaa lisäksi, että muiden maiden julkisten notaarien oikeaksi todistamia jäljennöksiä ei hyväksytä, ellei jäljennöstä ole laillistettu. 

Virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös on aina tehtävä suoraan alkuperäisestä asiakirjasta. Jäljennökset oikeaksi todistavien leimojen ja allekirjoitusten tulee aina olla alkuperäisiä ja mukana tulee olla kaikki alkuperäiseen dokumenttiin kuuluvat sivut. 

Jotta oppilaitoksen myöntämä asiakirjan jäljennös on virallisesti oikeaksi todistettu, jäljennökseen tulee lyödä oppilaitoksen virallinen leima. Oppilaitosten virallisissa leimoissa on yleensä oppilaitoksen nimi ja symboli. Jäljennöksessä tulee lisäksi olla oppilaitoksen edustajan allekirjoitus, nimenselvennys sekä virkanimike. Leima, jossa lukee pelkästään ”jäljennöksen oikeaksi todistaa” tai ”certified copy”, ei ole oppilaitoksen virallinen leima. Huomioithan, että oppilaitos ei myöskään voi virallisesti oikeaksi todistaa tutkintotodistusta, jonka on myöntänyt jokin muu organisaatio (esim. Ylioppilastutkintolautakunta tai IB-organisaatio) tai toinen oppilaitos. 

Jos jäljennöksesi ei täytä yllä mainittuja vaatimuksia, käänny jäljennöksen oikeaksi todistaneen tahon puoleen ja pyydä uusi jäljennös, joka täyttää vaatimukset. 

Virallisen käännöksen mistä tahansa asiakirjasta saat viralliselta kääntäjältä. Suomessa virallisia kääntäjiä ovat henkilöt, joilla on lain 1231/2007  mukainen oikeus toimia auktorisoituina kääntäjinä. Opetushallituksen ylläpitämästä rekisteristä  voit tarkistaa, ketkä Suomessa ovat virallisia kääntäjiä. Jos et ole Suomessa, voit hankkia virallisen käännöksen myös oleskelumaassasi viralliselta kääntäjältä. 

Virallisen käännöksen oppilaitoksen myöntämästä tutkintotodistuksesta tai muusta asiakirjasta saat myös asiakirjan myöntäneeltä oppilaitokselta. 

Käännös on virallinen vain jos seuraavat ehdot täyttyvät: 

1. Käännöksessä on virallisen kääntäjän / oppilaitoksen virallinen leima (Oppilaitosten virallisissa leimoissa on yleensä oppilaitoksen nimi ja symboli). 
2. Käännöksessä on virallisen kääntäjän / oppilaitoksen edustajan nimikirjoitus, nimen selvennys ja virkanimike. 

Muut kuin viralliselta kääntäjältä tai asiakirjan laatineelta oppilaitokselta saadut käännökset eivät ole virallisia käännöksiä. 

Jos käännös on saatu viralliselta kääntäjältä, käännöksen kaikilla sivuilla on oltava kääntäjän leima tai kääntäjän allekirjoitus tai molemmat. Jos käännös on saatu todistuksen myöntäneeltä oppilaitokselta, käännöksen kaikilla sivuilla on oltava oppilaitoksen leima tai oppilaitoksen edustajan allekirjoitus tai molemmat.

Jos et saa koulutusasiakirjojesi virallisesti oikeaksi todistettuja kopioita asiakirjat myöntäneestä oppilaitoksesta, voit toimittaa koulutusasiakirjojen laillistetut kopiot. 

Laillistaminen voi tapahtua kahdella eri tavalla sen mukaan, sijaitseeko asiakirjat myöntänyt oppilaitos maassa, joka on sopimuspuoli vuonna 1961 tehdyssä Haagin yleissopimuksessa. Haagin yleissopimuksen ratifioineissa maissa myönnetyt asiakirjat laillistetaan apostille-todistuksella (leima tai paperitodistus). Muissa maissa myönnetyt asiakirjat laillistetaan kaksivaiheisessa menettelyssä: ensin kyseisen maan ulkoministeriössä ja sen jälkeen samassa maassa sijaitsevassa toimivaltaisessa Suomen suurlähetystössä tai konsulaatissa. 

Apostille-todistus (leima tai paperitodistus) tarvitaan, jos viranomaiset ovat myöntäneet asiakirjan maassa, joka on ratifioinut vuoden 1961 Haagin yleissopimuksen.

Apostille-todistuksen on oltava kiinteästi ja selkeästi liitetty kaikkiin asiakirjoihin, joiden virallisuuden se todistaa. 

Laillistaminen 

Jos asiakirja myönnetään maassa, joka ei ole Haagin yleissopimuksen sopimuspuoli, asiakirjan laillistaa sen myöntävän maan ulkoministeriö, minkä jälkeen samassa maassa sijaitseva toimivaltainen Suomen suurlähetystö tai konsulaatti laillistaa asiakirjan ja todistaa, että kyseisellä ulkoministeriön virkailijalla on laillistamiseen tarvittava toimivalta. 

Yhden korkeakoulupaikan säännös (38§ L558/2009) koskee yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hakuja. Hakija saa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Säännös ei koske siirto-opiskelupaikan vastaanottamista. 

Yhden opiskeluoikeuden säännöksellä tarkoitetaan 1.8.2026 voimaantulleita lakimuutoksia, joiden myötä  opiskelijan saman ja alemman tasoiset opiskeluoikeudet päättyvät, jos hän ottaa vastaan uuden tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden. 

Jos opiskelijalla on kaksiportaisen tutkinnon opiskeluoikeus (kandidaatti+maisteri), jossa alempi tutkinto on vielä kesken, päättyvät samalla kertaa niin alemman tutkinnon kuin ylemmän tutkinnon suoritusoikeudet. 

Yhden opiskeluoikeuden säännös koskee vain suomalaisissa korkeakouluissa olevia opiskeluoikeuksia. 

Lainsäädäntömuutosten tavoitteena on tarjota mahdollisuus korkeakoulututkinnon suorittamiseen mahdollisimman monelle, jolla tutkintoa tai aiempaa opiskeluoikeutta ei vielä ole. 

Korkeakoulut varaavat yhteishaun aloituspaikkoja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevaksi ei katsota henkilöä, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon suomalaisessa korkeakoulussa. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevana ei myöskään pidetä korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkavasta koulutuksesta vastaanottanutta henkilöä. 

Jos otat kevään/kesän valinnoissa syksyllä alkavasta koulutuksesta paikan vastaan, sinua ei jatkossa enää katsota ensikertalaiseksi niissä hakukohteissa, joissa varataan aloituspaikkoja ensikertalaisille. Näihin hakukohteisiinkin voit jatkossa hakea alan vaihtajana tai korkeakoulututkinnon suorittaneena. 

Lapin yliopiston aloituspaikkamäärät ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville ilmoitetaan hakukohteittain Opintopolussa.