Mediassa ja julkisuudessa keskustellaan nykyisin aktiivisesti yhdenvertaisuudesta ja yhteiskunnan moninaisuudesta. Keskusteluissa korostuvat ihmisten yksilölliset ominaisuudet, kuten näkyvät vammat tai erilainen ulkonäkö. Kuulonalenema on jossain määrin näkymätön vamma. Suomessa on huomattava määrä kuulonaleneman omaavia ihmisiä. Osa ei käytä apuvälineitä lainkaan, mutta osalla on käytössään arjessaan kuulontaustakojeita tai sisäkorvaimplantit. Kun kuulontaustakoje ei enää riitä, siirrytään kuulontaustakojeiden jälkeen sisäkorvaimplantteihin. Blomberg ja Lonka (2010, 234) ovat todenneet, että kuulonalenema vähentää yksilön osallisuutta sekä koulutus- että työelämäsektorilla.

Tutkimuksessani olen selvittänyt, millaisia työelämäkokemuksia sisäkorvaimplantin käyttäjillä on ja miten heidän vuorovaikutustaitonsa ovat mahdollisesti muuttuneet sisäkorvaimplantin
asentamisen jälkeen. Lisäksi on selvitetty millaisia työelämätaitoja he kokevat tarvitsevansa nyt ja tulevaisuudessa pärjätäkseen työelämässä.

Tutkimus toteutettiin fenomenologisena tutkimuksena. Tutkimuskysymyksiin vastattiin tutkimusotteen periaatteiden mukaisesti ja aineistonkeruussa käytin teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui yhteensä kahdeksan työelämässä olevaa sisäkorvaimplantin käyttäjää.

Analyysimenetelmänä käytin aineistopohjaista sisällönanalyysiä
Albert Banduran (1986,1997) mukaan yksilön oma käsitys kyvykkyydestään selviytyä erilaisista elämän haasteista näkyy minäpystyvyytenä. Tutkimuksessani selvitetään, miten sisäkorvaimplantin käyttäjät kertoivat työelämäkokemuksistaan juuri minäpystyvyyden kautta ennen ja jälkeen sisäkorvaimplantin asennusta. Mihin he kokivat kykenevänsä, ja mitä mahdollisuuksia sisäkorvaimplantti antoi tai antaa heille työelämässä. Tutkimuksessa selviää, miten kuulonalenemasta huolimatta sisukkuudellakin on oma paikkansa minäpystyvyyden ja
itsepärjäämismentaliteetin kontekstissa.

Tutkimustulosten mukaan sisäkorvaimplantin käyttäjälle aukeaa uusia työelämäkokemuksia
sisäkorvaimplantin ansiosta. Sisäkorvaimplantin avulla kuulonaleneman omaava saa
mahdollisuuden parempaan vuorovaikutukseen kokonaisvaltaisesti elämässään, jolloin vapaa-ajan lisäksi työelämään pääseminen ja siellä pysyminen luovat yksilölle työhyvinvointia ja oman elämän hallintaa ilman, että kuulonaleneman omaava olisi riippuvainen esimerkiksi kollegoista.
Tutkimustulokset osoittavat, että sisäkorvaimplantin asentamisella parannetaan yksilön osallisuutta ja toimijuutta yhteiskunnassa sekä ehkäistään muun muassa syrjäytymistä tai masennusta. Osallisuus ja toimijuus näkyvät sisäkorvaimplantin käyttäjillä niin itse yksilön
kokonaishyvinvointia, kasvaneena työelämäosallisuutena ja koulutusmahdollisuuksien lisääntymisenä. Tutkimustulokset osoittavat lisäksi, että työelämä on muuttunut sisäkorvaimplantin jälkeen vähemmän stressaavaksi, kuulovammaan liittyvää häpeän stigma on vähentynyt tai jopa hävinnyt kokonaan. Tutkimustulokset osoittavat myös, miten sisäkorvaimplantin käyttäjien itsetunto ja pärjäämismentaliteetti nousivat kuulemiseen liittyvien haasteiden vähentyessä, sillä kyky toimia itsenäisesti työelämässä parani huomattavasti. Työelämäkokemukset muuttuivat positiiviseen suuntaan sisäkorvaimplantin asentamisen jälkeen, mikä näkyy myös yksilön kokonaishyvinvointia.

Sisäkorvaimplantin käyttäjien työelämäkokemuksia olisi tärkeää seurata myös jatkossa, sillä
vammaisille tulisi luoda mahdollisuuksia sekä kuntoutuksen että osallisuuden kautta itsenäiseen elämään ja hyvinvointiin. Ymmärtämällä ihmisten moninaisuutta pääsemme yhteiskuntaan, jossa kaikilla on hyvät mahdollisuudet luoda hyvä elämä. Tähän jokaisella tulee olla oikeus ja mahdollisuus.

Petra Kiuru
Lapin yliopisto, yhdenvertaisuuden ja jatkuvan oppimisen maisteriohjelma. Blogikirjoitus perustuu
pro gradu -tutkielmaan ” Sisäkorvaimplantin käyttäjien työelämäkokemukset, fenomenologinentutkimus

Lähteet:
Bandura, A. 1986. Social foundations of thought and action: a social cognitive theory. Englewood Cliffs, N.J.: Prentice-Hall cop.

Bandura, A. 1987. Self-efficacy: the exercise of control. New York: H. Freeman.

Blomberg, K-M. & Lonka, E. 2010. Sisäkorvaistutetta käyttävien aikuisten elämänlaatu. Puhe ja kieli, 30(4), 233–248. Saatavilla www-sivustolla: https://journal.fi/pk/article/view/4745 .