Työelämä on ollut voimakkaassa murroksessa viime vuosina. Maailmanlaajuinen pandemia ja sodat ovat ravisuttaneet paitsi taloutta ja työelämän olosuhteita, niin myös ihmisten turvallisuuden tunnetta ja arvoja. Työn tekemisen rakenteet ja edellytykset ovat muuttuneet ja kilpailuetua sekä tehokkuutta haetaan muuttamalla jatkuvasti toimintatapoja niin yksityisissä kuin julkisissa organisaatioissa. Kilpailun, tehokkuuden ja jatkuvien muutosten keskellä työhyvinvoinnista ja kestävän työn tekemisestä on tullut yhä arvokkaampia teemoja.

Työelämän muutokset heijastuvat vahvasti myös opetus- ja kasvatusalan työhön. Yhteiskunnalliset muutokset ja uudistuvat lainsäädännöt edellyttävät uudenlaista johtamista, sillä johtamisella on keskeinen merkitys varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvoinnissa. Pedagogisessa organisaatiossa työntekijöiden hyvinvointi on erityisen merkittävää, sillä se on tutkimusten mukaan selkeästi yhteydessä työn imuun, opetuksen laatuun sekä lasten hyvinvointiin. (Ks. Ahola & Valkonen, 2024; Doǧan, 2025; Yang & Xie, 2022; Ranta, Uusiautti & Hyvärinen, 2020; Wenström ym., 2018).

Tutkimukseni tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ja kokemuksellista tietoa, miten positiivinen johtaminen ja varhaiskasvatuksen arjessa ilmenevät myönteiset käytänteet edistävät henkilöstön työhyvinvointia. Tutkimuksen taustalla on huoli varhaiskasvatuksen henkilöstön hyvinvoinnista työelämän muutosten keskellä.

Tutkimuksessa tarkastelin johtamista positiivisen johtamisen PRIDE –teorian pohjalta. Positiivisen johtamisen taustalla on positiivinen psykologia ja se voidaan nähdä keinona edistää työn innostusta ja hyvinvointia. Positiivinen johtaminen sopii pedagogisiin organisaatioihin erityisen hyvin, sillä se kytkeytyy humanistisiin arvoihin ja ihmiskäsitykseen. Positiivisen johtamisen PRIDE-teoriassa korostuvat vuorovaikutus, myönteiset käytänteet, vahvuuksien hyödyntäminen sekä myönteiset tunteet ja ilmapiiri.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena yhdessä varhaiskasvatuksen organisaatiossa. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Aineisto koostui seitsemästä haastattelusta ja se analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysin tavoitteena oli luoda aineistosta mielekäs kokonaisuus, jonka avulla oli mahdollista tehdä perusteltu tulkinta ja johtopäätös tutkittavasta ilmiöstä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa rakentuu useiden toisiinsa kietoutuvien tekijöiden kautta. Keskeisimmäksi tekijäksi nousi vuorovaikutus, joka toimii työhyvinvoinnin perustana ja eri osa-alueita yhdistävänä voimana. Suunnitelmallisuus, mahdollisuudet oppimiseen ja ammatilliseen kasvuun sekä myönteiset tunteet ja ilmapiiri näyttäytyivät merkityksellisinä työn imun ja työhyvinvoinnin vahvistajina. Työn merkityksellisyys ja myönteiset tunteet syntyvät erityisesti lasten kanssa työskentelystä, omien vahvuuksien hyödyntämisestä sekä työyhteisön yhteisöllisistä käytännöistä. Positiivinen johtaminen luo edellytykset näiden tekijöiden toteutumiselle arjessa tukemalla vuorovaikutusta, osallisuutta ja työn hallinnan kokemusta.

Kokonaisuutena tutkimus osoitti, että positiivinen johtaminen ja myönteiset käytännöt rakentavat varhaiskasvatuksen työyhteisöihin niin sanotun myönteisen kehän, joka vahvistaa työntekijöiden hyvinvointia ja tukee heidän kukoistustaan sekä vahvistaa voimavaroja muutosten keskellä. Kun työntekijä kokee tulevansa nähdyksi, kuulluksi ja osaksi yhteisöä, hänen sitoutumisensa ja työn merkityksellisyyden kokemuksensa vahvistuvat. Tämä heijastuu edelleen suoraan lasten kokemaan hyvinvointiin ja varhaiskasvatuksen laatuun. Positiivinen johtaminen on keino vastata inhimillisen työkulttuurin tarpeeseen työelämän muutosten keskellä, joten inhimillisyyden korostaminen työyhteisöissä ei ole ainoastaan arvolähtöinen valinta, vaan keskeinen edellytys kestävän ja vetovoimaisen varhaiskasvatuksen rakentamiselle.

Hanna Salminen
Kasvatustieteiden tiedekunta, Maisteriohjelma
Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan: Positiivinen johtaminen – myönteiset käytännöt työhyvinvoinnin edistäjänä varhaiskasvatuksessa

Lähteet:

Ahola, R., & Valkonen, S. (2024). Työhyvinvointi ja pitovoima muuttuvassa varhaiskasvatustyössä. Journal of Childhood Education Research, 13(3), 105–140.

Doǧan, E. (2025). Servant leadership effects on teacher well-being and enthusiasm in Turkish schools and the moderating influence of distributed leadership. Scientific Reports, 15, 31291.

Ranta, S., Uusiautti, S., & Hyvärinen, S. (2020). The implementation of positive pedagogy in Finnish early childhood education and care: A quantitative survey of its practical elements. Early Child Development and Care. https://doi.org/10.1080/03004430.2020.1763979

Wenström, S., Uusiautti, S., & Määttä, K. (2018). How does the PRIDE theory describe leadership and organization that enhances vocational education teachers’ enthusiasm? European Journal of Workplace Innovation, 4(1), 79–94.

Yang, Y., & Xie, J. (2022). The role of ambiguity tolerance and enthusiasm on Chinese university teachers’ burnout. Frontiers in Psychology, 13, 910598.