Tekoälyn kehitys on ollut nopeaa viime vuosien aikana. Sen käyttö yleistyy ja tulee yhä normaalimmaksi osaksi meidän jokaisen arkea, ihan niin kuin sosiaalisesta mediastakin on tullut (Haenlein & Kaplan, 2019, s. 9). Tekoälyllä nähdään olevan merkittäviä vaikutuksia niin työelämässä kuin opetuksessa (Holmes ym., 2023; Sack ym., 2025, s. 4). Tekoälyn nopea kehitys asettaa myös paineita ja haasteita koulutukseen: se saa pohtimaan, kuinka huomioida tämä uusi teknologia ja tarjota oppilaille kuin opettajille tarvittava osaaminen. Koulutuksen tulisi vastata yhteiskunnan tarpeisiin eli opettaa tietoja ja taitoja, jota tulevaisuudessa tarvitaan. Lisäksi tekoäly tuo uudenlaisia osaamistarpeita luokanopettajille. Luokanopettajan työ on monipuolista ja edellyttää jatkuvaa oppimista. Se voidaan nähdä opettajien oikeutena kuin myös velvollisuutena (Manner, 2019).

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin luokanopettajien kokemuksia tekoälyn hyödyntämisestä osana työtään, sekä heidän ajatuksiaan omasta tekoälyosaamisestaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena fenomenologisena tutkimuksena, koska tutkimuksen keskiössä oli luokanopettajien kokemukset. Aineisto koostui kuuden luokanopettajien kokemuksista, joiden työkokemukset vaihtelivat alle vuodesta kymmeneen vuoteen. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin etähaastatteluina. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Luokanopettajien kokemuksista ilmeni, että lähes jokainen tutkimukseen osallistuneista luokanopettajista hyödynsivät tekoälyä työnsä suunnittelussa, ideoinnissa ja tukena. Tämä tutkimus vahvistaa Chen ja kumppanien (2020) tutkimuksen tuloksia, että tekoälyä on otettu käyttöön koulutuksessa. Toisaalta tämä tutkimus vahvistaa Luckin ja kumppanien (2022) tutkimuksen tuloksia, ettei tekoälystä ole riittävästi tietoa, jolloin sen kaikkia hyötyjä ei ole osattu täysin hyödyntää. Luokanopettajien positiiviset tuntemukset ja vaikutukset omaan työhönsä liittyivät siihen, kuinka tekoäly nähdään työnsä helpottavana apuvälineenä ja tukijana. Nämä nähtiin myös tekoälyn tuomina mahdollisuuksina. Negatiiviset tuntemukset liittyivät tekoälyn ympäristövaikutuksiin ja kuinka sen käytöllä on helppo oikaista. Luokanopettajat kokivat tekoälyllä olevan negatiivisia vaikutuksia oppilaisiin, kuten ajattelutaidon ja pitkäjänteisen työskentelyn heikentymiseen. Myös tuore tutkimus (Moylan, Code & O`Brien, 2025) tukee tätä havaintoa, sillä opettajat kokevat huolestuttavana, kuinka tekoälylle voi ulkoistaa ajattelun. Huolina ja ongelmina luokanopettajilla nousivat erityisesti tekoälyn toiminnan ymmärtämättömyys ja sen tuottaman väärän tiedon tunnistaminen. Luokanopettajien huolet eivät ole turhia, sillä Trendinnick & Laybats (2023) nostavat esille, että tekoälyllä voidaan luoda virheellistä ja harhaanjohtavaa sisältöä. Luokanopettajat kokevat oman tekoälyosaamisen tyydyttäväksi, mutta epävarmuuksina nousi esiin tekoälyyn liittyvä tietämättömyys ja ymmärtämättömyys, sekä tekoälyn käyttämiseen tarvittavien taitojen puuttuminen. Tämän vuoksi luokanopettajat toivovatkin tukea tekoälyosaamisen kehittämiseen erityisesti täydennyskoulutuksien muodossa, sekä avoimen keskustelun lisäämistä työyhteisössä. Kajamaan, Hökän & Vähäsantasen (2025) mukaan opettajien jatkuvaan oppimiseen tarvitaan tukea järjestelmätasolta. Luokanopettajat tunnistivat tekoälyosaamisen merkityksen osana työtään, ymmärtää sen toimintaperiaatteet ja tiedostaa sen olemassaolo.

Luokanopettajien työ on jatkuvasti muuttuvaa ja edellyttää oman osaamisen kehittämistä myös tekoälyosaamiseen liittyen. Tekoälyyn liittyviä täydennyskoulutuksia tulisi lisätä, jotta luokanopettajilla olisi tarvittavat valmiudet hyödyntää sitä työssään, sekä opettaa sen käyttöä oppilaille. Olisi myös tärkeää lisätä tietoisuutta Opetushallituksen (2025) laatimasta tausta-aineisto – sivustosta, josta löytyy tietoja niin koulutuksen järjestäjille kuin opettajille tekoälyyn liittyen.

Pinja Kaisla

Kasvatustieteiden tiedekunta, Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelma

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani: ”Siinä tavallaan se, että voi olla apuväline eli helpottavana tekijänä” Fenomenologinen tutkimus luokanopettajien kokemuksista tekoälyn hyödyntämisestä osana työtään”

Lähteet:

Chen, L., Chen, P., & Lin, Z. (2020). Artificial intelligence in education: A review.IEEE Ac- cess, 8, 75264–75278. https://doi.org/10.1109/ACCESS.2020.2988510 (Viitattu 28.1.2026)

Haenlein, M., & Kaplan, A. (2019). A Brief History of Artificial Intelligence: On the Past, Present, and Future of Artificial Intelligence. California management review, 61(4), 5–14. https://doi.org/10.1177/0008125619864925 (Viitattu 20.10.2025)

Holmes, W., Bialik, M., & Fadel, C. (2023). Artificial intelligence in education: Promises and implications for teaching and learning. Educational Technology. Saatavilla osoit- teessa: https://www.consorciosthem.com/wp-content/uploads/2025/02/sthem-ia-07-holmes- fadel-bialik-artificial-intelligence-in-education-promise-and-implications-for-teaching-and- learning-2019.pdf (Viitattu 9.12.2025)

Kajamaa, A., Hökkä, P., & Vähäsantanen, K. (2025). Jatkuva oppiminen – todellisuutta, toiveita ja vaateita. Aikuiskasvatus, 45(3), 146-147. https://doi.org/10.33336/aik.173270 (Viitattu 13.2.2026)

Luckin, R., Cukurova, M., Kent, C., & du Boulay, B. (2022). Empowering educators to be AI-ready. Computers and education. Artificial intelligence, 3, 100076. https://doi.org/10.1016/j.caeai.2022.100076 (Viitattu 30.1.2026)

Manner, M. (2019). Jatkuva oppiminen on opettajan oikeus ja velvollisuus – nyt nojataan liikaa opettajan aktiivisuuteen. Opettaja lehti. Saatavilla osoitteessa: https://www.opet- taja.fi/tyossa/jatkuva-oppiminen-on-opettajan-oikeus-ja-velvollisuus-nyt-nojataan-lii- kaa-opettajan-omaan-aktiivisuuteen/ (Viitattu 13.2.2026)

Moylan, R., Code, J., & O’Brien, H. (2025). Teaching and AI in the postdigital age: Lear- ning from teachers’ perspectives. Teaching and teacher education, 153, 104851. https://doi.org/10.1016/j.tate.2024.104851 (Viitattu 17.3.2026)

Opetushallitus (2025). Tausta-aineisto: Tekoälyn mahdollisuuksia opetuksen ja opiske- lun tukena. Saatavilla osoitteessa: https://www.oph.fi/fi/teemat-ja-kehittaminen/tekoa- lysuositukset/tausta-aineisto-tekoalyn-mahdollisuuksia-opetuksen-ja-opiskelun-tu- kena (Viitattu 4.2.2026)

Opetushallitus (2025). Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset. Saatavilla osoitteessa: https://www.oph.fi/fi/teemat-ja-kehittaminen/vel- voitteet-ja-suositukset (Viitattu 28.1.2026)

Sack, D., Foege, T., Kirvelä, S., Gray, A., Morin, M., & Axelsson, O. (2025). GenAI Comp- lacency: The Costly Inaction in the Nordics. Boston Consulting Group.

Tredinnick, L., & Laybats, C. (2023). The dangers of generative artificial intelligence. Bu- siness Information Review, 40(2), 46-48. https://doi.org/10.1177/02663821231183756 (Viitattu 10.5.2026)