Syksyllä 2026 perusopetuslaki muuttuu ja velvoittaa, että esi- ja perusopetuksessa täytyy edistää lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa. Lainmuutoksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten liikkumista, vahvistaa liikunnan merkitystä sekä tukea ja parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. (Opetushallitus 2025.) Liikunnallinen elämäntapa ja riittävä päivittäinen liikunta ei ole ainoastaan yksilön hyvinvoinnin kannalta tärkeää, vaan myös koko yhteiskunnan näkökulmasta. Terveellä ja hyvinvoivalla henkilöllä on myös suurempi todennäköisyys selviytyä työelämässä pidempään. (Ilmanen 2017, 47–48.)

Pro gradu –tutkielmassani selvitin, millaisia käsityksiä Lapin yliopistosta valmistuvilla luokanopettajilla on omista valmiuksistaan opettaa liikuntaa. Omassa lähipiirissäni on paljon luokanopettajia, ja halusin selvittää, miten valmiudet ovat rakentuneet sekä mitkä asiat valmiuksiin ovat vaikuttaneet. Tutkimus oli laadullinen, fenomenografinen tutkimus. Tutkimuksen aineiston keräämiseen käytin valmistumassa olevien luokanopettajien vastaamia kirjoitelmapyyntöjä. Kirjoitelmapyyntöön vastasi 8 luokanopettajaopiskelijaa. Toteutin tutkimusaineiston analyysin fenomenografisella analyysimenetelmällä. Tutkimukseni antaa myös tietoa siitä, miten opettajankoulutus valmistaa opettajia liikunnan monipuoliseen opetukseen ja miten koulutusta voitaisiin kehittää tukemaan tätä entistä paremmin.

Tutkimustulokset osoittivat, että luokanopettajaopiskelijoilla on melko hyvät valmiudet opettaa liikuntaa. Liikunnanopettamisen valmiuksiin vaikuttivat opettajaopiskelijoiden oma, läpi elämän mukana kulkenut liikunnallisuus, luokanopettajaopinnot, joista erityisesti liikunnan sivuaine. Luokanopettajaopiskelijoiden käsitykset omista valmiuksistaan koskivat erityisesti turvallisen oppimisympäristön luomista ja oppimisen eriyttämistä. Merkittävä tutkimustulos oli kuitenkin se, että opetuksen tavoitteena oli oppilaan hyvinvointi niin opetushetkessä, mutta opetuksella ja opettajan omalla esimerkillä tavoiteltiin oppilaan hyvinvoinnin ja terveellisen elämäntavan ulottumista myös pitkälle aikuisuuteen.

Tarkastelin tuloksia Herbartin didaktisen kolmion avulla, jossa opetukseen vaikuttavat tekijät olivat opettaja, oppilas ja oppiaineen sisältö. Didaktinen kolmio rakentuu opettajan, opiskelijan ja opetettavan sisällön muodostamiin vuorovaikutuksellisiin suhteisiin. (Kansanen & Meri 6–7, 1999.) Maaranen ja Stenberg (2020) ovat muodostaneet didaktisen kolmion muodostavien tekijöiden välille suhteita, jotka toimivat fenomenografisessa analyysissa muodostuneiden tulosavaruuksien teemana. Nämä tulosavaruudet määrittelevät, miten opetus rakentuu ja mitkä asiat siihen vaikuttavat.

Opettajilla on merkittävä rooli oppilaiden elämässä. Opettaja toiminnallaan pystyy vaikuttamaan oppilaiden elämään toimien esimerkkinä ja mallina. Jos opettaja tulee kouluun pyörällä, tämä kannustaa myös oppilaita tulemaan pyörällä kouluun. Tällöin lapsi saa esimerkin liikunnallisuuden elämäntavan muotoutumisesta. Tutkimukseni tulokset vahvistavat tätä opettajien halua omalla toiminnallaan edistää oppilaan hyvinvointia ja liikunnallista elämäntapaa. Lisäksi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan liikunnan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon (POPS 2014, 148, 273, 433).

Marjukka Silvennoinen
Kasvatustieteiden tiedekunta, Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelma
Blogikirjoitus perustuu Marjukka Silvennoisen pro gradu -tutkielmaan Fenomenografinen tutkimus valmistuvien luokanopettajaopiskelijoiden käsityksistä liikunnan opettamiseen liittyvistä valmiuksistaan.

Ilmanen, K. (2013). Arvot liikuntakasvatuksessa. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen, & A. Sääkslahti (toim.), Liikuntapedagogiikka (s. 41–53). PS-kustannus.

Kansanen, P. & Meri, M. (1999). The didactic relation in the teaching-studying-learning process . In B. Hudson, F. Buchberger, P. Kansanen, & H. Seel (Eds.), Didaktik/Fachdidaktik as Science(-s) of the Teaching Profession. TNTEE Publications, 2(1), 107-116

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnit elman_perusteet_2014.pdf.

Opetushallitus. (2025). Perusopetuslaki muuttuu: Liikunnallisen elämäntavan edistäminen velvoitettavaksi elokuusta 2026 alkaen. Uutinen. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2025/perusopetuslaki-muuttuu-liikunnallisen-elamantavanedistaminen-velvoittavaksi