Opetus- ja kulttuuriministeriön juuri julkaisemat kansalliset medialukutaidon ja mediakasvatuksen linjaukset korostavat, että nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa kansalaisten mediataidoilla on aiempaa suurempi merkitys. Samanaikaisesti alan korkeakoulutusta Suomessa leikataan. Lapin yliopiston mediakasvatuksen professori Heli Ruokamo vaatii nopeita korjaavia toimenpiteitä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) julkaisi 27. toukokuuta 2026 Kansalliset medialukutaidon ja mediakasvatuksen linjaukset. Mediakasvatuksen tehtävä on vahvistaa kaikkien Suomessa asuvien kriittistä medialukutaitoa, sivistystä, hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskuntaan. Mediakasvatus määritellään myös osaksi kokonaisturvallisuutta, demokratian vahvistamista sekä luottamuksen ja toivon rakentamista yhteiskunnassa.

Lapin yliopiston mediakasvatuksen professori, Media Education Hub -yksikön johtaja Heli Ruokamo kertoo, että tuoreissa linjauksissa korostuvat erityisesti tekoäly, algoritmit ja informaatiovaikuttaminen. Ne haastavat kansalaisten tiedonkäsittelyä ja muuttavat nopeasti sitä, miten tietoa tuotetaan, jaetaan ja vastaanotetaan.

– Linjauksissa painotetaan, että kriittinen medialukutaito, tekoälylukutaito mukaan lukien, on nostettava entistä näkyvämmin esille eri koulutusasteilla ja täydennyskoulutuksessa, Ruokamo kertoo.

Samanaikaisesti mediakasvatuksen asemaa ollaan suomalaisissa korkeakouluissa heikentämässä. Ruokamo hämmästelee asetelman räikeää ristiriitaa nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Nykyinen mediaympäristö edellyttää uudenlaista osaamista, ja uutisten seuraaminen on siirtynyt yhä vahvemmin sosiaaliseen mediaan.

– Mediakasvatus on tärkeämpää kuin koskaan, koska esimerkiksi informaatiosodankäynti, disinformaatio ja algoritmien ohjaamat uutisvirrat vaikuttavat siihen, miten ihmiset ymmärtävät maailmaa. Ilman riittäviä taitoja kansalaiset ovat alttiimpia manipuloinnille ja yhteiskunnallinen luottamus rapautuu, Ruokamo kertoo.

Ruokamon mukaan suomalaisen mediakasvatuksen tulee olla elämänmittaista, läpileikkaavaa ja tutkimusperustaista. Tilanne edellyttää Ruokamon mukaan nopeita, korjaavia kansallisia toimenpiteitä.

– Kun tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnan demokratiaa, luottamusta ja kokonaisturvallisuutta, mediakasvatusta ei voi samaan aikaan heikentää, Ruokamo tiivistää.

Ruokamo toimii myös Mediakasvatusseuran hallituksen jäsenenä kaudella 2026–2027. Seura on valtakunnallinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten mediataitoja sekä hyvinvointia media-arjessa.

Katso Mediakasvatusseuran webinaaritallenne (2.6.2026) aiheesta: Mediakasvatuskoulutuksen katoaminen yliopisto- ja korkeakouluopetuksesta (YouTube)