Filosofian maisteri Virpi Vainion väitöstutkimus nostaa esiin Lapin naiskirjallisuuden pitkän perinteen tarkastelemalla kahdentoista naiskirjailijan kirjailijuutta ja heidän teostensa saamaa vastaanottoa. Tutkimuksen mukaan Lapin kirjailijat käsittelivät jo 1940–1970-luvuilla naisten historiankokemuksia ja teemoja, jotka ovat nousseet laajemmin julkiseen keskusteluun vasta 2000-luvulla: muun muassa sodan pitkäkestoisia tunnemuistoja, sukupuolittuneita väkivallan kokemuksia ja pohjoisen halpaa työvoimaa jälleenrakennusajan teollistumisessa.

Romaanien naiskuvia historiallistava ja kontekstoiva analyysi tarkastelee naisten sodan ja jälleenrakennusajan kokemuksia. Käytännössä Vainio on tehnyt tutkimuksessaan kulttuurihistoriallista naiskuvatutkimusta, jossa hän on tarkastellut, miksi sota- ja jälleenrakennusajan naisten historiaa on pohjoisissa romaaneissa haluttu muistaa ja tulkita tiettyjen naistyyppien kautta. Tutkijaa kiinnosti, miksi esimerkiksi saksalaisten kanssa seurustelleet lappilaisnaiset ovat olleet niin suosittu hahmo monella vuosikymmenellä.

– Minua kiinnosti, toistelevatko kirjailijat poikkeusajoille tyypillistä sankarimyyttiä vai onko löydettävissä ristiriitaista ja todenmukaisempaa naiskuvaa, Vainio kertoo.

Lappilainen naiskirjallisuusko unohtunutta?

Vainion mukaan on paikoin relevanttia todeta, että lappilainen naiskirjallisuus on unohtunutta kirjallisuutta, sillä niin vähän monia tutkimuksen kirjailijoita 2020-luvulla tunnetaan ja nostetaan esille.

– Toki poikkeuksiakin on. Esimerkiksi Annikki Kariniemi ja Anna-Liisa Haakana ovat olleet viime vuosina paljonkin esillä. On kuitenkin syytä kysyä, kenen näkökulmasta kirjallisuus on unohtunutta? Nimittäin osa tutkimuksen kirjailijoista oli oman aikansa painoskuningattaria, Vainio toteaa.

Vaikka Vainion tutkimus ei johda kaiken kattavaan esitykseen lappilaisesta naiskirjallisuudesta, tarkastellaan siinä alueen kirjallisuutta jatkumoina: Martta Haatanen, Viola Kuoksa-Wave, Annikki Setälä, Annikki Kariniemi ja Rauni Kivilinna edustavat 1940–1970-luvuilla kirjoittaneita kirjailijoita; Mirjam Kälkäjä, Anja Tikkanen, Ritva-Kaija Laitinen, Anna-Liisa Haakana, Ritva Kariniemi, Anita Kraatari ja Kirste Paltto taas 1970–1980-luvuilla kirjoittaneita.

Jotta Vainio pystyi näyttämään, millaista yhteiskunnallista keskustelua lappilaiset romaanit ovat omassa ajassaan herättäneet, hän tutki, miten romaanit otettiin omassa ajassaan vastaan.

– Naisten ei oletettu kirjoittavan miehisistä aiheista kuten sota ja jälleenrakennus. Heidän tulkintojaan usein myös vähäteltiin, koska ne poikkesivat totutusta miehisestä näkökulmasta, Vainio sanoo.

Tutkimuksen mukaan voidaankin sanoa, että kirjailijat osallistuivat oman aikansa yhteiskunnalliseen keskusteluun historiallisilla romaaneillaan.

– Analyyseissani onkin kaiken aikaa läsnä kaksi aikatasoa: teosten ilmestymisajan aika eli kirjoittamisajankohta sekä kirjailijoiden tulkinnoissaan kuvaama aika eli menneisyys, Vainio kertoo.

Kaunokirjallisuus ylisukupolvisena henkisenä jälleenrakentajana

Vainion tutkimus on kulttuurihistoriallista tutkimusta, jossa kohdemateriaalin vuoksi hyödynnetään kirjallisuudentutkimuksen lähestymistapoja, muun muassa naiskuvatutkimusta. Pääpaino on kuitenkin kulttuurihistoriallisessa metodologiassa.

Vainio päätyi valitsemaan kolme keskeistä käsitettä: naiskuvat, vastamuisti ja jälkimuisti, joiden avulla hän suuntasi analyysia tutkimuskysymysten kannalta keskeisimpiin asioihin.

Väitöstutkimus uudistaa tutkimuskenttää osoittaen lappilaisen kirjallisuuden merkityksen mielen jälleenrakentajana ja traumaattisten kokemusten käsittelijänä.

– Lapin naiskirjailijat moninaistivat käsitystä sota-ajan naisesta kuvaamalla romaaneissaan 1940–1980-luvuilla muun muassa kotirintaman naisia työssään tai naisten sodankokemukseen oleellisesti kuulunutta seksuaalisen väkivallan pelkoa. Sota-ajan naisen seksuaalisuus oli ylipäätään teema, joka puhutti kriitikoita usealla vuosikymmenellä, Vainio kertoo.

Lapin naiskirjailijat kirjoittivat evako(i)sta ja Lapin sodasta tuhoineen. Vainion mukaan heidän jälleenrakennusajan tulkintansa tekivät näkyväksi naisten ja lasten osuuden Pohjois-Suomen jälleenrakennuksessa.        

Vainion tutkimus tulkitsee lappilaisella kirjallisuudella olleen henkisen jälleenrakennuksen näkökulmassa myös sovinnon tekijän rooli. Hän tulkitsee, että romaanit voivat vapauttaa meitä myöhemmin tulevia sukupolvia ymmärtämään, miten menneisyys elää meissä. Kirjailijat ovat olleetkin näin ollen keskeisesti vaikuttamassa lappilaiseen identiteettiin ja siihen, miten alueen historia muistetaan.

– Vaikka suomalaisen yhteiskunnan 1900-luvun vaiheita on monessa yhteydessä kuvattu metaforalla menestystarina, lappilainen kirjallisuus tulkitsee asian niin, että menestystarina ei ole tullut helpolla. Pohjoisen naiskirjailijat näyttivät 1940–1990-lukujen proosatuotannossaan, että lappilaisten matka hyvinvointivaltion jäseniksi on ollut paikoin kivinen mutta selviytymisen myötä myös itsetuntoa kohottava, Vainio toteaa.

Kuva: Virpi Vainio.
Tietoa väitöstilaisuudesta

Filosofian maisteri Virpi Vainion akateeminen väitöskirja Lapin naiskirjallisuus sota- ja jälleenrakennusajan naiseuden kuvaajana 1940-luvulta 1980-luvulle tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 20. helmikuuta 2026 kello 12.00 alkaen luentosali B126:ssä (Lapin yliopiston päärakennus, F-talo, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii professori Tiina Kinnunen Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta.

Väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland2/

Tietoa väittelijästä

Virpi Johanna Vainio (s. 1981) on valmistunut Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan kirjallisuus vuonna 2005. Hän on työskennellyt äidinkielen opettajana vuodesta 2005 lähtien. Lisäksi hän on kirjailija.

Vainio on syntyjään rovaniemeläinen, ja asunut kaupungissa pääosan elämästään. Lapin yliopistossa yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa hän on ollut väitöstutkijana 2020–2025.

Lisätietoja

Virpi Vainio
virpi.vainio@ulapland.fi

Tietoja julkaisusta

Vainio, Virpi (2026). Lapin naiskirjallisuus sota- ja jälleenrakennusajan naiseuden kuvaajana 1940-luvulta 1980-luvulle. Acta electronica Universitatis Lapponiensis, 427 . ISBN 978-952-337-527-7. ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi.

Sähköisen väitöskirjan pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-527-7