Oppiminen ja osaamisen kehittäminen ei nykypäivänä pääty valmistumiseen. Jatkuvan oppimisen tulee olla osa työelämää ja työuria. Osaaminen tulee nähdä voimavaraksi työelämässä. Osaamisen näkeminen voimavaraksi uudistaisi työelämää, tukisi innovointia ja parantaisi tuottavuutta. (Valtioneuvoston kanslia 2020.) Verkkokoulutukset vastaavat jatkuvaan oppimiseen ja mahdollistavat osaamisen kehittämisen ajasta ja paikasta riippumattomuuteen. Koronapandemia pakotti erilaiset koulutusorganisaatiot siirtymään verkko-opiskeluun. Verkko-opiskelu haastaa kouluttajia ja oppijoita. (Pokhrel & Chhetri 2021.)

Tutkin pro gradussani Säteilyturvakeskuksen työntekijöiden opiskelutyytyväisyyden kokemuksia kansallisella ydinturvallisuus- ja ydinjätehuoltokurssin (YJK-kurssi) verkko-osuudella. Haastattelin seitsemää Säteilyturvakeskuksen työntekijää heidän opiskelutyytyväisyytensä kokemuksistaan kyseisen kurssin ensimmäisestä verkko-osuudesta. Kurssi koostuu kuudesta jaksosta, joista jokainen sisältää ennakko- ja jälkihikitehtävät sekä lähipäivät. Tässä pro gradussa -tutkielmassa tutkittiin opiskelutyytyväisyyden kokemuksia ensimmäisen jakson verkko-osuudella.

Tuloksissa nousi esille, että opiskelutyytyväisyyden kokemus on moninainen ja ristiriitainen. Tuloksiin nousi viisi pääteemaa, jotka olivat sisältöpedagoginen kokemus, vuorovaikutuksellisuus, työelämärelevanssi, ajanhallinta ja teknologinen kokemus. Sisältöpedagogisessa kokemuksessa nousi esille, että verkossa olevien tehtävien tulee mahdollistaa laajemman ymmärryksen saavuttaminen. Lisäksi kokemuksissa nousi esille epävarmuutta siitä, mitä pitäisi osata ja oppia.

Vuorovaikutus verkossa koettiin vähäiseksi ja siltä toivotaan tarkoituksenmukaisuutta. Työelämärelevanssissa jakson aiheet koettiin merkityksellisiksi ja tärkeiksi, omaa työtä tukeviksi. Ristiriitaa koettiin ajanhallinnassa ja mahdollisuudessa hyödyntää työaikaa opiskeluun. Osa oli pystynyt hyödyntämään työaikaa, kun taas osa tutkimukseen osallistuneista oli käyttänyt vapaa-aikaa opiskeluun. Teknologisessa kokemuksessa oppimisympäristö koettiin selkeäksi ja se mahdollisti oman oppimisen ohjaamisen.

Opiskelutyytyväisyys ei ole vain yhden asian huomioimista vaan kokonaisuus. Tämä kokonaisuus sisältää käytettävän oppimisympäristön, oppimateriaalin, työn ja oppimisen yhdistämisen ja mahdollisuuden liittää opittu omaan työhön. Näiden osa-alueiden huomioiminen mahdollistaa oppimisen mielekkyyden, joka tukee opiskelutyytyväisyyttä. Oppimista ei siis pidä nähdä vain yhdestä näkökulmasta vaan laajemmin osana työelämää.

Tutkimukseni tulokset mahdollistavat YJK-kurssin verkko-osuuksien kehittämisen. Näihin sisältyvät esimerkiksi merkityksellinen vuorovaikutus ja oppimisympäristön sekä tehtävien selkeys. Oppijat haluavat optimoida oppimiseen käytettävää aikaa, joten oppimateriaalien keskusteleva näkökulma ja oppimisympäristön sekä oppimateriaalin tekninen toimivuus on tässä olennaista.

Kokemuksien vaihtelevuus osoittaa, että myös verkkokoulutuksissa tulee ottaa huomioon useita asioita. Verkkokoulutuksissa ei voida olettaa, että oppijalla olisi mahdollisuus keskittyä vain oppimiseen vaan aikaa käytetään myös muuhun. Oppijoilla on myös töitä, jotka ovat usein prioriteetti. Oppiminen nähdään tärkeäksi osaksi nykyistä työelämää. Työelämän hektisyyden takia verkkokoulutukset ovat avainasemassa osaamisen kehittämisessä.

Verkkokoulutusten tutkiminen ja tulosteni soveltaminen voivat mahdollistaa entistä parempien verkkokoulutusten suunnittelemisen ja toteuttamisen. Jokaisen oppijan kokemus on erilainen samassakin verkkokoulutuksessa. Toimivat ja vaikuttavat verkkokoulutukset tulee nähdä yksilön ja yhteiskunnan voimavarana. Yhteiskunnallisesti täydennyskoulutuksien kehittäminen on myös laajempi yhteiskunnallinen investointi osaamiseen ja sen kehittämiseen.

Helmi Jokinen

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, mediakasvatus

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani ”Fenomenologinen tutkimus Säteilyturvakeskuksen työntekijöiden opiskelutyytyväisyyden kokemuksista kansallisella ydinturvallisuus- ja ydinjätehuoltokurssin verkko-osuudella”

Lähteet

Pokhrel, S., & Chhetri, R. (2021). A Literature Review on Impact of COVID-19 Pandemic on Teaching and Learning. Higher Education for the Future, 8(1), 133-141. https://doi.org/10.1177/2347631120983481

Valtioneuvoston kanslia. (2020). Osaaminen turvaa tulevaisuuden: Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Valtioneuvoston julkaisuja.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/01997742-4c89-463f-9760-95789ef174bd