Filosofian maisteri Noora Nampajärven väitöstutkimus tarkastelee, millaisia merkityksiä Lapin monikerroksinen historia saa perusopetuksen paikallisissa opetussuunnitelmissa ja historianopetuksessa. Kulttuurihistorian ja historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tieteenalojen rajapinnalla sijoittuva tutkimus osoittaa, että paikallishistorian kirjaukset vaihtelevat Lapin alueen opetussuunnitelmissa, mikä jättää opettajille suuren vastuun paikallisten sisältöjen konkretisoimisesta opetuksessa.

Nampajärvi analysoi tutkimuksessaan seitsemäätoista Lapin alueen perusopetuksen paikallista historian opetussuunnitelmaa sekä haastatteli kahdeksaa historian opettajaa. Tulokset osoittavat, että paikallishistoria on kirjoitettu opetussuunnitelmiin hyvin eri tavoin. Joissakin kunnissa Lapin historiaa käsittelevät sisällöt on kuvattu tarkasti, kun taas toisten kuntien opetussuunnitelmissa paikallishistoria puuttuu kokonaan tai jää yleisluontoisten mainintojen varaan.

– Kun opetussuunnitelmien ohjeistus jää väljäksi, opettajille jää suuri vastuu päättää, mitä aiheita Lapin historiasta opetuksessa nostetaan esiin ja millaisin painotuksin, Nampajärvi kertoo.

Tutkimus osoittaa kuitenkin, että Lapin historiaa käsitellään opetuksessa paljon myös silloin, kun siitä on vain vähän kirjauksia opetussuunnitelmissa tai oppikirjoissa. Opettajat pitävät paikallishistoriaa tärkeänä pedagogisena työkaluna, jonka avulla historian käsitteellisiä sisältöjä voidaan konkretisoida oppilaille heidän omasta elinympäristöstään käsin.

Paikallishistoria osana kulttuuriperinnön välittymistä

Kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta tarkasteltuna paikalliset opetussuunnitelmat ja historianopetus ovat osa kulttuuriperinnön välittymistä koulussa. Se, mitä menneisyydestä nostetaan esiin opetuksessa – ja mitä jätetään kertomatta – vaikuttaa siihen, millaisia käsityksiä oppilaille muodostuu omasta kotiseudustaan ja sen historiasta.

Paikallishistorian tarkastelu voi tuoda esiin menneisyyden kokemuksia ja näkökulmia, jotka eivät aina näy kansallisessa historiankirjoituksessa.

– Lapin alueella paikallishistoria avaa esimerkiksi saamelaisten historiaa, paikallisia elinkeinoja ja pohjoisten elinolosuhteiden vaikutuksia ihmisten kokemuksiin.

Nampajärven tutkimus osoittaa, että Lapin monikerroksinen historia, johon kuuluvat esimerkiksi paikalliset yhteisöt ja saamelainen kulttuuri, saa erilaisia merkityksiä opetussuunnitelmissa ja opettajien opetuksessa.

– Historianopetuksessa paikallishistoria voi toimia siltana menneisyyden ja nykyisyyden välillä. Kun oppilaat tarkastelevat oman kotiseutunsa historiaa, laajemmat historialliset ilmiöt tulevat heille ymmärrettävämmiksi, Nampajärvi sanoo.

Saamelaisten historia ja yhteiskunnallinen keskustelu

Tutkimus tarkastelee myös saamelaisten historian asemaa historianopetuksessa.

– Saamelaisten oikeuksiin ja identiteettiin liittyvät kysymykset ovat viime vuosina olleet näkyvästi esillä suomalaisessa julkisessa keskustelussa, ja nämä jännitteet heijastuvat myös koulujen arkeen.

Haastatteluaineiston perusteella opettajat kokevat saamelaisten historiaan liittyvien aiheiden käsittelyn haastavaksi erityisesti silloin, kun niihin liittyy politisoituneita näkökulmia tai ristiriitaisia tulkintoja menneisyydestä.

– Opettajat joutuvat tasapainoilemaan opetussuunnitelmien tavoitteiden, yhteiskunnallisen keskustelun ja oman pedagogisen harkintansa välillä. Tämä voi vaikuttaa siihen, millä tavoin saamelaisten historiaa opetetaan kouluissa, Nampajärvi toteaa.

Väitöskirja avaa näkökulmia historianopetukseen valtakunnallisesti

Nampajärven väitöstutkimus tuo uutta tietoa kulttuurihistorian ja historian didaktiikan tutkimuskentille sekä opetussuunnitelmien kehittämiseen. Tulokset viittaavat siihen, että paikallishistorian ja saamelaisten historian asemaa tulisi tarkastella nykyistä tarkemmin tulevissa opetussuunnitelmauudistuksissa.

Tutkimus osoittaa myös, että huomiota tulisi kiinnittää paikallisten opetussuunnitelmien laadintaprosessiin. Nampajärven mukaan edellisellä opetussuunnitelmakierroksella paikallisten opetussuunnitelmien laadinta ei kaikilta osin onnistunut yhdenmukaisesti, mikä näkyy opetussuunnitelmien laatueroina Lapin kunnissa.

– Vaikka tutkimukseni keskittyy Lapin alueeseen, sen tulokset ovat monin tavoin heijastettavissa koko Suomeen. Esimerkiksi alkuperäiskansan historian opetus ei koske vain Lapin kouluja, vaan saamelaisten historia on osa Suomen historiaa ja kuuluu siten historianopetukseen koko maassa. Saamelaiset eivät myöskään asu pelkästään kotiseutualueellaan Pohjois-Suomessa, vaan eri puolilla maata, mikä tekee aiheesta merkityksellisen kouluopetuksessa valtakunnallisesti, Nampajärvi sanoo.

Tietoa väitöstilaisuudesta

Filosofian maisteri Noora Nampajärven kulttuurihistorian alaan kuuluva väitöskirja Lapin monikerroksisen historian saamat merkitykset peruskoulun paikallisissa historian opetussuunnitelmissa ja opetuksessa tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 28.3.2026 klo 12.00 salissa B127 (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi)

Vastaväittäjänä toimii dosentti Anna Veijola Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland2/

Tietoa väittelijästä

Noora Nampajärvi on valmistunut filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta vuonna 2005. Hän työskentelee Lapin yliopiston harjoittelukoulussa historian ja yhteiskuntaopin lehtorina. Lisäksi Nampajärvi on tehnyt kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämistyötä eri yhteisöissä.

Lisätietoja

Noora Nampajärvi, noora.nampajarvi(at)ulapland.fi, p. 040 4844 034

Tietoa julkaisusta

Noora Nampajärvi (2026): Lapin monikerroksisen historian saamat merkitykset peruskoulun paikallisissa historian opetussuunnitelmissa ja opetuksessa. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 432, ISBN 978-952-337-537-6, ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto. Rovaniemi.

Sähköisen väitöskirjan pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-537-6