”Tekoäly on pidettävä rengin roolissa, ei isäntänä” Fenomenografinen tutkimus peruskoulun opettajien kokemuksista tekoälyn käytöstä opetuksessa

Teknologinen kehitys muuttaa jatkuvasti yhteiskunnan rakenteita sekä toimintatapoja ja koulutuksen kenttä on yksi keskeisimmistä muutoksen kokijoista. Erityisesti generatiivinen tekoäly on noussut merkittäväksi innovaatioksi, joka muokkaa opetuksen ja oppimisen käytäntöjä sekä tapoja, joilla opettajat ja oppijat ovat vuorovaikutuksessa teknologian kanssa (Bui ym. 2025). Sen nopea yleistyminen on tuonut opetukseen uuden ulottuvuuden, joka näkyy yhä konkreettisemmin myös perusopetuksen arjessa. Generatiivinen tekoäly eroaa perinteisistä tekoälyjärjestelmistä siten, että sen toiminta ei rajoitu olemassa olevan datan analysointiin, luokitteluun tai mallintamiseen, vaan se kykenee tuottamaan uutta sisältöä aiemmin omaksutun tiedon pohjalta (Kalota 2024; Bordas ym. 2024).

Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani peruskoulun opettajien kokemuksia tekoälyn käytöstä opetustyössä. Toteutin tutkimuksen kvalitatiivisena tutkimuksena fenomenografisella tutkimusotteella. Keräsin laadullisen tekstiaineiston sähköisen kyselylomakkeen avulla alku- vuodesta 2026. Tutkimukseen osallistui 16 peruskoulun opettajaa. Laadullinen kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä, joiden avulla kartoitin opettajien kokemuksia tekoälyn käytöstä opetustyössä. Tarkastelin tutkielman aineistoa aineistolähtöisesti. Tutkimuksen tulokset tuovat esiin opettajien kokemusten moninaisuuden sekä sen, miten tekoäly näyttäytyy osana suomalaisen peruskoulun arkea eri näkökulmista tarkasteltuna.

Tutkimustulokset jäsentyivät neljään kuvauskategoriaan: tekoäly opettajan työn tehostajana, pedagogisten mahdollisuuksien laajentajana, huolta herättävänä ilmiönä sekä opettajan ohjausta vaativana työkaluna. Opettajat kokivat tekoälyn tukevan erityisesti opetuksen suunnittelua, ideointia ja materiaalien tuottamista sekä helpottavan eriyttämistä osana arjen opetustyötä. Tekoälyn koettiin tukevan oppimateriaalien muokkaamista eri tasoisiksi sekä tekstien kääntämistä oppilaiden omalle äidinkielelle. Tämän koettiin edistävän erityisesti S2-oppilaiden sekä kielellistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimista ja osallisuutta. Tekoälyn koettiin tarjoavan lisäksi nopeaa

palautetta ja mahdollisuuden tukea oppilaiden itsenäistä työskentelyä. Tekoäly näyttäytyi ennen kaikkea ajattelun ja suunnitteluprosessin tukena, ei valmiiden ratkaisujen tuottajana. Opettajat kuvasivat lopullisten ratkaisujen syntyvän kuitenkin opettajan oman harkinnan kautta. Tekoälyn koettiin myös säästävän aikaa ja keventävän opettajien työkuormaa, mikä mahdollistaa keskittymisen entistä paremmin opetuksen ydintehtäviin sekä vuorovaikutukseen oppilaiden kanssa.

Samanaikaisesti tuloksissa nousi esiin useita huolia, jotka liittyivät tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuuteen, eettisiin kysymyksiin sekä mahdolliseen liialliseen riippuvuuteen teknologiasta. Opettajat pohtivat tekoälyn vaikutuksia oppimiseen, erityisesti oppilaiden ajattelun, työskentelyprosessien ja arvioinnin näkökulmasta. Opettajat olivat huolissaan myös kirjoitustaidon ja sinnikkyyden heikkenemisestä. Lisäksi epävarmuutta ilmeni oman osaamisen riittävyydestä sekä siitä, miten tekoälyä tulisi hyödyntää pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Opettajat kokivat, etteivät ole saaneet riittävästi tukea tekoälyn käyttöönottoon eikä arjessa ole riittävästi aikaa opetella sen käyttöä. Tuloksissa korostui, että tekoälyn käyttö edellyttää opettajalta aktiivista ohjausta, kriittistä arviointia sekä riittävää osaamista. Tulokset osoittivat, että tekoäly tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia opetuksessa, mutta sen tehokas ja vastuullinen hyödyntäminen edellyttää opettajien osaamisen vahvistamista sekä selkeitä pedagogisia ja valtakunnallisia linjauksia.

Henriikka Patjas

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Luokanopettajakoulutus

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan ”Tekoäly on pidettävä rengin roolissa, ei isäntänä” Fenomenografinen tutkimus peruskoulun opettajien kokemuksista tekoälyn käytöstä opetuksessa

Lähteet:

Bui, P., Korhonen, T., Kontkanen, S., Karme, S., Piispa-Hakala, S., & Veermans, M. (2025). Exploring pre-service teachers’ generative AI readiness and behavioral intentions: A pilot study. LUMAT, 13(1), 8. https://doi.org/10.31129/LUMAT.13.1.2755

Bordas, A., Le Masson, P., Thomas, M., & Weil, B. (2024). What is generative in generative artificial intelligence? A design-based perspective. Research in engineering design, 35(4), 427-443. https://doi.org/10.1007/s00163-024-00441-x

Kalota, F. (2024). A Primer on Generative Artificial Intelligence. Education sciences, 14(2), 172. https://doi.org/10.3390/educsci14020172