Suomalainen urheiluseuratoiminta rakentuu vapaaehtoisvalmentajien toiminnalle. Yhteisöpedagogi Sanna Erdoğanin väitöstutkimus tuo esiin, että kamppailulajeissa naiset ovat valmentajina aliedustettuja, sillä valmentajuus pohjaa vahvasti miesten keskinäiseen toimintaan. Tutkimuksen johtopäätökset haastavat tarkastelemaan urheiluorganisaatioiden sukupuolittuneita käytäntöjä ja rakenteita.

Urheilu on perinteisesti organisoitu sukupuolten mukaan: miehille ja naisille on omat ryhmänsä. Kilpatoimintaa on monissa lajeissa järjestetty alun perin vain miehille, ja naiset ovat tulleet mukaan vasta myöhemmin.

Yhteisöpedagogi Sanna Erdoğan on toiminut yli 25 vuotta kamppailulajien parissa eri rooleissa: urheilijana, valmentajana ja valmentajakouluttajana. Hän kertoo kiinnittäneensä huomiota valmentajakunnan samankaltaisuuteen: ryhmä vaikuttaa koostuvan suurimmaksi osaksi keski-ikäisistä miehistä, joista nuoret miehet ja naiset ovat selkeä poikkeus.

Erdoğan kiinnostui ilmiöstä, sillä valmentajat ovat keskeinen osa vapaaehtoisuuteen perustuvaa kamppailulajien seura-, kilpailu- ja valmennustoimintaa. Hän syventyy aiheeseen monitieteisessä sukupuolentutkimuksen väitöstutkimuksessaan ja selvittää, miten valmentajuus rakentuu sosiaalisesti kolmen kamppailulajin – judon, painin ja nyrkkeilyn – parissa.

Erdoğan kuvailee feministisen etnografian menetelmään pohjautuvassa tutkimuksessaan, miten valmentajat muodostavat käsityksiä kilpavalmentajien osaamisesta ja mahdollisuuksista toimia valmentajana. Samalla hän tekee näkyväksi määritelmiä siitä, millaisin ehdoin valmennustoimintaan pääsee mukaan ja miten valmentajana saa arvostusta.

– Valmentajuutta tuotetaan uudelleen urheilun binäärisessä, miehiin ja naisiin perustuvassa järjestyksessä, jossa ylläpidetään lajikulttuurien toimintatapoja, tehdään eroja sosiaalisilla luokitteluilla ja toistetaan sukupuolittunutta tekemistä, Erdoğan tiivistää.

Tutkimusaineistonaan Erdoğan käyttää valmentajien kanssa käytyjä ryhmäkeskusteluita, havaintomuistiinpanoja ja tutkimuspäiväkirjaa. Feministisen etnografian perinne tulee esille erityisesti siinä, miten hän tekee näkyväksi omat kokemuksensa valmentajana ja valmentajakouluttajana toimimisesta.

Miesnormi ja pitkät perinteet valmentamisessa

Tutkimus osoittaa, että naisen sukupuolella tehdään eroa valmentajuuden määrittelemisessä. Valmentajat kantavat mukanaan tottumuksia omalta urheilu-uraltaan ja aiemmasta seuratoiminnasta. Miesten ehdoin luotua toimintaa tai valmentajuuden malleja ei tarkastella kriittisesti.

– Kriittisen tarkastelun vähäisyys tuottaa uudelleen miehistä mallia valmentajista, kun toiminta jatkuu samankaltaisena, mihin aiemmin on totuttu, Erdoğan täsmentää.

Naisilla on mahdollisuus osallistua toimintaan valmentajina, mutta heidän oletetaan sulautuvan vallitseviin toimintatapoihin.

– Samalla naisten mahdollisuudet rakentaa omaehtoista valmentajuutta jäävät vähäisiksi. Valmentajien keskinäinen toiminta on miesnormin läpäisemää.

Tämän seurauksena naiset eivät tule tunnistetuksi valmentajina.

Valmentajan ja valmentamisen normit

Erdoğan tunnistaa tutkimuksessaan kolme keskeistä tapaa, joilla kamppailulajeissa tuotetaan valmentajuutta. Hän nimeää ne piiloutuvaksi normatiivisuudeksi, piilotetuiksi mekanismeiksi ja näkyvistä normeista poikkeamiksi.

Piiloutuva normatiivisuus on toimintaa, jossa jätetään huomiotta sosiaalisten järjestysten tekemät erot valmentajien keskinäisessä toiminnassa.

– Kun ajattelutapa ja käyttäytyminen ovat juurtuneet syvälle, ei tiedosteta, että jokin asia on jo muodostunut pysyväksi käytännöksi eli normiksi, Erdoğan tarkentaa.

Erdoğanin mukaan pyyteetön pyrkimys hyväntahtoisuuteen muun muassa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä muodostaa piilotettuja mekanismeja.

– Eli kaikki ovat tervetulleita mukaan, mutta uusien tulokkaiden oletetaan sopeutuvan vallitseviin tapoihin.

Erdoğan korostaa, että kyseessä ovat moniulotteiset prosessit. Niissä häivytetään sosiaalisen eriarvoisuuden muodostumisen mekanismeja osin myös tiedostamatta. Koska sukupuoli on sisäänkirjoitettu urheilemisen perusteiksi, sen merkityksiä ei täysin tunnisteta myöskään valmentajuudessa.

Kun naisen sukupuoli yhdistetään valmentamiseen, poiketaan näkyvästi valmentajan normista. Eli miesnormi tuottaa uudelleen tilannetta, jossa naisen sukupuoli on vertailuasetelmassa aikaisempiin toimintatapoihin nähden. Erdoğan avaa tilannetta esimerkillä.

– Naisten oletetaan käyttäytyvän kuin miesvalmentaja, ikään kuin ottamalla valmentajan rooli. Samalla naisen on hyvin vaikeaa, jopa mahdotonta, ylittää omalla toiminnallaan käyttäytymiseen yhdistettyjä vahvoja miestyypillisiä mielikuvia.

Sukupuolentutkimukseen paikantuva väitöskirja kiinnittyy osaksi suomalaisen feministisen urheilututkimuksen tutkimussuuntausta. Johtopäätökset lisäävät ymmärrystä urheiluun ja valmennuksiin liittyvistä sukupuolta koskevista käsityksistä.

Tietoa väitöstilaisuudesta

Yhteisöpedagogi Sanna Erdoğanin akateeminen väitöskirja Kulmalle, kulmalla, kulmalta – tutkimus kamppailulajien sukupuolittuneesta valmentajuudesta tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 28. elokuuta 2026 kello 12 alkaen Lapin yliopiston B127-salissa (Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi)

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Hannele Harjunen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Kirsti Lempiäinen Lapin yliopistosta.

Tilaisuus on suomenkielinen.

Väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä osoitteessa: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tietoa väittelijästä

Sanna Erdoğan valmistui yhteisöpedagogiksi Humanistisesta ammattikorkeakoulusta vuonna 2020. Hän on toiminut aktiivisesti 25 vuotta kamppailulajien parissa sekä urheilijana, valmentajana, valmentajakouluttajana että monipuolisissa asiantuntija- ja kehittämistehtävissä. Tällä hetkellä Erdoğan työskentelee liikuntaorganisaatioiden asiantuntijana ja tutkijana.

Lisätietoja

Sanna Erdoğan
serdogan (at) ulapland.fi

Tietoa julkaisusta

Sanna Erdoğan (2026). Kulmalle, kulmalla, kulmalta: tutkimus kamppailulajien sukupuolittuneesta valmentajuudesta. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 437. ISBN 978-952-337-554-3, ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-554-3