Lapin yliopiston avajaiset: Suomi tarvitsee rohkeasti uudistuvia ja erikoistuvia yliopistoja

Lapin yliopiston lukuvuoden 2026–2027 avajaisia vietettiin maanantaina 7. syyskuuta. Juhlan avajaispuheen piti rehtori Antti Syväjärvi, juhlapuheen Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen ja opiskelijan puheen LYYn hallituksen puheenjohtaja Inari Turkia. Puheissa painotettiin koulutukseen panostamisen ja uudistumisrohkeuden olevan Suomen kasvun edellytyksiä. Lisäksi muistutettiin opiskelijoiden taloudellisen tilanteen ja kohtuuhintaisen asumisen kehittämisestä sekä siitä, että puheiden lisäksi tarvitaan myös jatkossa yhteistyötä ja konkreettisia toimia.

Rehtori Antti Syväjärvi painotti avajaispuheessaan, että suuret tavoitteet, kuten Suomen asema sivistyksen, demokratian ja tieteen vapauden edelläkävijänä, eivät saa jäädä vain tavoitteiksi paperilla. Tavoitteiden on muututtava päätöksiksi, rahoitukseksi ja korkeakoulujen mahdollisuudeksi tehdä työnsä hyvin. Syväjärvi totesi, että hyvin hoidettu korkeakoulu tuottaa hyvää elämää.

Hän kertasi puheessaan Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision teesejä ja nosti niistä Lapin näkökulmasta keskeisiksi korkeakoulujen erikoistumisen ja yhteistyön vahvistamisen.

– Jos jokainen korkeakoulu pyrkii tarjoamaan mahdollisimman laajasti kaikkea, seurauksena voi olla resurssien hajautumista ja profiilien samankaltaistumista. Jos sen sijaan korkeakoulut uskaltavat tunnista omat vahvuutensa, voimme rakentaa kansallisesti vahvemman kokonaisuuden. Tämä ei ole vain Lapin yliopiston toive. Se on myös kansallisen Korkeakouluvision keskeinen ajatus, Syväjärvi sanoi.

Syväjärvi totesi, että Suomi tarvitsee koulutus- ja tutkimuspolitiikan six packin: vähemmän samanlaisuutta, enemmän strategista erikoistumista, vähemmän päällekkäisyyttä, enemmän yhteistyötä, vähemmän vastakkainasettelua ja enemmän rohkeutta.

– Six packin rakentaminen edellyttää välineitä ja työkaluja, jotka toimialallamme ovat työnjako, lainsäädäntö, rahoitusmallin kehitys ja rakenteellinen uudistaminen, hän summasi.

Syväjärvi nosti puheessaan tärkeään rooliin myös korkeakoulukonsernien kehittämisen ja piti tärkeänä, että erilaiset korkeakoulut voivat olla hyviä omassa tehtävässään ja hyödyntää samalla toistensa vahvuuksia. Hän painotti myös laajemman yhteistyön merkitystä ja nosti esimerkkinä Rovaniemellä kohtuuhintaisen opiskelija-asumisen eteen tehdyn työn, jossa kaupungin, korkeakoulujen, opiskelijoiden, valtion, rakennuttajien ja muiden toimijoiden on tarkasteltava kokonaisuutta yhdessä myös jatkossa.

Jääkö koulutus Suomessa tutkimuksen varjoon?

Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen piti avajaisten juhlapuheen. Jääskeläinen muistutti, että suomalainen tutkimus- ja korkeakoulusektori erottuu kansainvälisestä valtavirrasta muutamalla olennaisella tavalla. Hän kuvasi, miten Suomessa valtion tutkimuslaitosten suoraa rahoitusta leikattiin 2010-luvun uudistuksissa ja julkinen tutkimusraha kanavoitiin entistä tiiviimmin yliopistosektorille sekä Suomen Akatemian kilpailtuun rahoitukseen. Monissa maissa julkinen tutkimusraha puolestaan ohjataan merkittäviltä osin erillisille tutkimuslaitoksille. Jääskeläisen mukaan tämä on johtanut siihen, että yliopistoissa huomio on kiinnittynyt aiempaakin enemmän tutkimukseen, kouluttamisen kustannuksella.

– Rahoitusmallimme ja poliittinen huomiomme kannustavat tutkimukselliseen erinomaisuuteen, kun kansakunta kaipaisi samanlaista erinomaisuutta myös opetuksessa. Tässä kohtaa meidän on esitettävä haastava kysymys: Onko koulutus korkeakouluissamme arvoisessaan asemassa?, hän puntaroi.

Jääskeläinen viittasi Sitran julkaisemaan Kasvuatlas-raporttiin, jonka mukaan inhimillinen pääoma selittää jopa 50–75 prosenttia talouskasvusta. Hän painotti, että kasvua on turha odottaa, ellei Suomessa ole työikäisiä ihmisiä, joiden osaamistaso nousee ja jotka haluavat ja pystyvät antamaan panoksensa muiden hyväksi.

–  Jos jopa kaksi kolmasosaa kasvustamme riippuu osaavista ihmisistä, onko meillä varaa jättää koulutustehtävä tutkimuksen varjoon? Tuottavuuskehityksemme laahaa jälkeen keskeisistä vertailumaista. Kasvuatlaksen ja Sitran Koulutuspolitiikan korjaussarja -raportin viesti onkin osin karu: Suomen korkeakoulusektori ei ole tällä hetkellä riittävän tehokas muuttamaan sijoitettua rahaa taloudelliseksi ja yhteiskunnalliseksi suorituskyvyksi, hän totesi.

Jääskeläisen mukaan katse kääntyy tässä kohtaa pienten ja keskisuurten korkeakoulujen mahdollisuuksiin, joita ovat esimerkiksi notkeus sekä kyky reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja rakentaa poikkitieteellisiä ratkaisuja ilman massiivisia hallintosiiloja.

Jääskeläinen kuvasi, kuinka Lapin korkeakoulut elävät toimintaympäristössä, joka on keskellä megatrenditasoista historiallista murrosta.

– Arktisen alueen geopoliittinen, turvallisuuspoliittinen ja taloudellinen merkitys on muuttunut perustavanlaatuisesti. Vihreä siirtymä, kriittiset raaka-aineet, Pohjois-Kalotin teolliset investoinnit sekä pohjoinen kulttuuri ja alkuperäiskansojen oikeudet ovat nousseet koko Euroopan keskiöön. Mitä muuta pohjoisen alueen merkityksen kasvu merkitsee? Mitä sellaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia on olemassa, joita emme ole vielä edes havainneet? Lapin korkeakoulukonsernilla on tässä aivan ainutlaatuinen mahdollisuus. Pieni yliopisto ei voi menestyä yrittämällä tehdä kaikkea kaikille, mutta se voi toimia suunnannäyttäjänä siellä, missä muut eivät vielä näe alaa pidemmälle. Vaikuttavuus syntyy erikoistumisesta, hän kiteytti.

Kaikille mahdollinen korkeakoulutus keskiössä

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Inari Turkia painotti pitämässään opiskelijan puheenvuorossa pohjoista voimaa ja yliopistoyhteisön poikkeuksellista yhteisöllisyyttä, jonka eripuolilta Suomea ja maailmaa Lappiin saapuvat yliopistolaiset rakentavat. Hän alleviivasi, että kaikkien mahdollisuudesta korkeakoulutukseen on pidettävä kiinni.

– Turun yliopiston teettämän tutkimuksen mukaan yhteiskunnalle suoritettujen tutkintojen lukumäärää tärkeämpää on työllistyminen, jonka tutkinto mahdollistaa. Etenkin korkeakoulutuksen maksuttomuus lisää opiskelijoiden kokemusta koulutuksesta velvollisuutena yhteiskuntaa kohtaan. Kaikille mahdollinen korkeakoulutus käsitetään sukupolvien välisenä vaihtona, sen kautta opiskelijat saavat menneisyyden avulla käsityksen nykyisyydestä ja sitoutuvat yhteiskunnalliseen kehittämiseen tulevaisuudessa. Koulutuksen kaupallistamisen sijaan on keskityttävä sen merkitykseen tarjota opiskelijalle kokonaisvaltaista kasvamista ja antaa eväät yhteiskuntamme eteenpäin viemiselle koulutuksen jälkeen, Turkia totesi.

Turkia nosti esiin myös opiskelijoihin kohdistuneet leikkaukset ja korosti, että jokaisella pitäisi olla mahdollisuus opiskeluun ja opiskelijaelämäntäyteiseen ajanjaksoon.

– Opiskelijat ovat tällä hetkellä jo valmiiksi kuormittuneita. Toimeentuloa on heikennetty, yhä useamman on tukeuduttava lainan varaan ja epävarma työllisyystilanne tulevaisuudessa aiheuttaa lainan takaisinmaksusta jo opiskeluvaiheessa stressiä. Suomalainen yhteiskunta ei voi asettaa enempää taloudellisia paineita ihmisryhmälle, jonka on tarkoitus tulevaisuudessa rakentaa ja ylläpitää kestävää yhteiskuntaa meille kaikille, hän tiivisti.

Puheiden lisäksi lukuvuoden avajaisissa kuultiin musiikkia. Juhlassa esiintyi Lapin musiikki- ja tanssiopiston huilutrio, jossa soittivat Iina Impiö, Taimi Mikkola ja Nelle Tarkiainen. Lapin yliopiston harjoittelukoulun musiikkiluokkien kuoro esitti musiikkia avajaisjuhlan kahvitilaisuudessa ravintola Petronellassa.

Kuvat: Ville Rinne.