YTM, restonomi YAMK Anu Harju-Myllyahon väitöstutkimuksen mukaan inklusiiviset matkailun tulevaisuudet ovat jatkuvassa muutoksessa ja rakentuvat erilaisten, jopa ristiriitaisten näkökulmien kautta. Tutkimustulokset tuovat uutta tietoa inklusiivisen matkailun kehittämiseen ja haastavat tarkastelemaan monipuolisemmin inkluusion käsitettä ja metodologiaa.

Matkailun kehittämisessä puhutaan paljon inklusiivisesta matkailusta. Sen yleisenä tavoitteena on, että ihmisillä olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet matkailla ja että matkailun hyödyt jakaantuisivat tasaisemmin. Inklusiiviseen matkailuun liittyy myös monia tarkempia näkökulmia, kuten esteetön matkailu, paikallisyhteisöjen osallistuminen tai vähemmistöjen osallisuus matkailussa.

Anu Harju-Myllyaho tarkastelee väitöstutkimuksessaan inklusiivisten matkailun tulevaisuuksien rakentumista matkailu- ja tulevaisuudentutkimuksen rajapinnassa. Tutkimus kohdistuu Suomeen ja pohjoisen matkailun kehittämiseen.

Hänen tavoitteenaan oli tunnistaa uusia näkökulmia matkailun osallisuuden ymmärtämiseen ja kehittämiseen. Harju-Myllyahon mukaan inkluusio on myönteinen asia ja vakiintunut osa matkailutoimintaa, mutta käsitteen määritelmät, teoreettiset lähtökohdat ja arvoperusta jäävät usein epäselviksi.

– Harvemmin kuitenkaan pysähdytään pohtimaan, millaisiin maailmankuviin, arvoihin ja oletuksiin käsitykset inklusiivisesta matkailusta perustuvat, Harju-Myllyaho toteaa.

Nykytilanteessa erilaiset merkityksenannot tuottavat hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, millaiset tulevaisuudet ovat hyviä ja kenelle, kenet osallistetaan mukaan ja kenen toimesta.

Inklusiivinen matkailu on jatkuvassa muutoksessa

Inklusiivinen matkailu ei ole yksiselitteinen tavoitetila. Se on enemmänkin jatkuvassa muutoksessa oleva prosessi, joka saa eri tilanteissa ja ympäristöissä uusia merkityksiä.

– Inklusiivinen matkailu näyttäytyy moniulotteisena, jännitteisenä ja paikoin ristiriitaisena ilmiönä. Samalla kun matkailun halutaan olevan saavutettavaa mahdollisimman monille, keskustellaan myös matkailun kasvun rajoista ja liikamatkailun vaikutuksista, Harju-Myllyaho täsmentää.

Tutkimus osoittaa, että matkailun inkluusio voi jäädä abstraktiksi käsitteeksi ilman käytännönläheisiä näkökulmia ja toimintamalleja.

Menetelmäkokeilut avaavat uusia näkökulmia tulevaisuuksiin

Harju-Myllyaho hyödynsi kokeilevassa tutkimuksessaan Delfoi- ja Causal Layered Analysis (CLA) -menetelmiä. Perinteisten tulevaisuudentutkimuksen menetelmien lisäksi hän sovelsi myös muita lähestymistapoja, kuten autoetnografista tutkimusta.

Erilaiset menetelmät tuottivat erilaisia käsityksiä tulevaisuudesta, toimijuudesta ja osallisuudesta.

– Tulevaisuuksia rakennetaan aina tiettyjen käsitteiden, teorioiden ja menetelmien kautta. Siksi menetelmävalinnoilla on vaikutus siihen, millaisia tulevaisuuksia voidaan kuvitella ja tehdä näkyviksi, Harju-Myllyaho kertoo.

Harju-Myllyahon mukaan Inklusiivisten matkailun tulevaisuuksien tarkastelu hyötyy menetelmällisestä moninaisuudesta ja poikkitieteellisestä lähestymistavasta.

Tilaa toisenlaisille inklusiivisen matkailun tulevaisuuksille

Harju-Myllyaho hyödyntää väitöksessään dekonstruktiivista ajattelutapaa, jonka tarkoituksena on tehdä näkyviksi käsitteiden, ilmiöiden ja käytäntöjen taustaoletukset. Hänen mukaansa se voi auttaa olemassa olevien ajattelutapojen ja normien tarkastelussa ja määrittelemään siten inklusiivisemmin itse inkluusiota ja ajattelemaan sitä uudella tavalla.

– Inklusiivisia matkailun tulevaisuuksia voi rakentua myös valtavirtamatkailun ulkopuolella, Harju-Myllyaho huomauttaa.

Hän toteaa, että inklusiivisten matkailun tulevaisuuksien rakentaminen edellyttää menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden samanaikaista tarkastelua sekä tutkijoiden ja kehittäjien oman roolin tunnistamista.

– Osallisuutta on vaikea kehittää osallistumatta itse. Siksi myös tutkijan ja kehittäjän on tärkeää hahmottaa oma asemansa osana niitä prosesseja, joita he tutkivat ja pyrkivät muuttamaan.

Tietoa väitöstilaisuudesta

YTM, restonomi YAMK, Anu Harju-Myllyahon akateeminen väitöskirja Inklusiivisen matkailun dekonstruktiot – Menetelmällisiä kokeiluja toisenlaisiksi tulevaisuuksiksi tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 11. syyskuuta klo 12 alkaen salissa B126 (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii professori Johan Edelheim Hokkaidon yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori Minni Haanpää Lapin yliopistosta.

Väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä osoitteessa: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland2/

Tietoa väittelijästä

Harju-Myllyaho on valmistunut restonomiksi (YAMK) 2012 ja matkailututkimuksen maisteriksi 2018. Hän on työskennellyt Lapin ammattikorkeakoulussa vuodesta 2015 alkaen monipuolisissa asiantuntijatehtävissä, muun muassa osaamispäällikkönä. Tällä hetkellä Harju-Myllyaho toimii Lapin ammattikorkeakoulussa Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut -osaamisalueen TKI-päällikkönä.

Lisätietoja

Anu Harju-Myllyaho, Anu.Harju-Myllyaho@lapinamk.fi

Tietoja julkaisusta

Anu Harju-Myllyaho (2026) Inklusiivisen matkailun dekonstruktiot – Menetelmällisiä kokeiluja toisenlaisiksi tulevaisuuksiksi. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 439. ISBN 978-952-337-561-1. Lapin yliopisto, Rovaniemi.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-561-1