YTL Elina Pekonen tarkastelee väitöstutkimuksessaan naisasiakkuuksien ja naiserityisen päihdetyön kategorisointia. Tutkimus osoittaa, että ammattilaisten puheessa asiakkuuskategoriat rakentuvat haavoittuvuuden ja toimijuuden välisistä jännitteistä. Palvelujärjestelmän kulttuuri ja rakenteet vaikuttavat sukupuolisensitiivisyyden toteutumiseen päihdetyössä.

Elina Pekonen tutkii, miten naisten parissa päihdetyötä tekevät ammattilaiset kategorisoivat naiserityistä päihdetyötä ja asiakkuuksia sekä sitä, millaiseksi naisasiakkaiden toimijuus näissä kategorioissa muotoutuu.

– Naiserityisen päihdetyön tutkimus on ajankohtaista, sillä naisten päihdeongelmat ovat monimuotoistuneet ja naiserityisten palvelujen tarve on tunnistettu. Palvelujen tarjonta ja saatavuus ovat kuitenkin edelleen rajallisia, Pekonen kuvailee.

Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluilla 32:lta naisten parissa päihdetyötä tekevältä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselta.

Haavoittuvuuden ja toimijuuden välinen jännite

Väitöstutkimus osoittaa, että ammattilaisten puheessa asiakkuuskategoriat rakentuvat haavoittuvuuden ja toimijuuden välisistä jännitteistä. Pekonen nimeää kuusi asiakkuuskategoriaa riittämättömyyden, epävarmuuden, haastavuuden, suorittamisen, äitiyden ja voimaantuneen kategorioiksi.

– Haavoittunut toimii pääkategoriana muodostaen laajemman merkityskehyksen tutkimukselleni.

Pekosen mukaan kaikki asiakkuuskategoriat ovat sukupuolittuneita ja muuttuvia sekä sisältävät moraalisia odotuksia ja normatiivisia käsityksiä.

– Haavoittuvuuden puheessa painottuivat naisasiakkaiden kasautuneet haavoittavat elämänkokemukset, jolloin asiakas on riippuvainen tuesta ja palveluista.

Tutkimuksen perusteella osa naisasiakkaista etenee päihdetyössä ja -kuntoutuksessa siirtyen asiakkuuskategoriasta toiseen, mutta harva saavuttaa voimaantuneen asiakkuuskategorian, joka ammattilaisten puheessa näyttäytyi ideaalina tavoitteena.

Sukupuolisensitiivisyyden toteutuminen

Tutkimuksen tulokset vahvistavat näkemystä, että naiserityinen päihdetyö sisältää tukevia, kuntouttavia ja kontrolloivia käytänteitä.

– Lisäksi palvelujärjestelmän kulttuuri ja rakenteet vaikuttavat siihen, miten sukupuolisensitiivisyys toteutuu naiserityisessä työssä.

Tutkimustulokset korostavat tarvetta tunnistaa palvelujärjestelmässä olevia haavoittavia puhetapoja ja rakenteita, vahvistaa ammattilaisten sukupuolisensitiivistä osaamista sekä kehittää palveluja vastaamaan paremmin naisten moninaisiin tarpeisiin.

– Laadukkaiden naiserityisten päihdepalveluiden kehittäminen edellyttää palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden varmistamista, hoito- ja kuntoutuspolkujen selkeyttämistä, kokonaisvaltaista työotetta sekä riittävien resurssien turvaamista. Nykyinen taloudellinen tilanne kuitenkin haastaa näitä tavoitteita ja päihdepalveluita laajemmin.

Tietoa väitöstilaisuudesta

YTL Elina Pekosen sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja Naisasiakkuuksien ja naiserityisen päihdetyön kategorisointi päihdetyön ammattilaisten puheessa tarkastetaan Lapin yliopistossa 23.10.2026 klo 12 alkaen Castrén-salissa D194 (Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Ritva Nätkin Tampereen yliopistosta, ja kustoksena yliopistonlehtori Jari Lindh Lapin yliopistosta.

Väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä osoitteessa: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tietoa väittelijästä

Elina Pekonen on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Joensuun yliopistosta vuonna 2005 ja Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2010. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinnon hän suoritti Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2018. Tällä hetkellä Pekonen työskentelee Savonia-ammattikorkeakoulussa sosiaalialan lehtorina ja tutkinto-ohjelmavastaavana. Aiemmin hän on työskennellyt erilaisissa koulutus-, kehittämis- ja sosiaalityön tehtävissä.

Lisätietoja

Elina Pekonen, elina.pekonen@savonia.fi

Tietoja julkaisusta

Elina Pekonen (2026) Naisasiakkuuksien ja naiserityisen päihdetyön kategorisointi päihdetyön ammattilaisten puheessa. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 443. ISBN 978-952-337-567-3. Lapin yliopisto, Rovaniemi.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-567-3