AECED-hanke tuo demokratian iholle

Mitä demokratia tarkoittaa käytännössä, kun se siirretään juhlapuheista luokkahuoneisiin ja arkisiin kohtaamisiin? Lapin yliopiston koordinoimassa ja Horizon Europe -rahoitteisessa AECED-hankkeessa vastauksia etsittiin esteettisyyden ja kehollisuuden keinoin.

Eurooppalainen demokratia ja oikeusvaltio ovat viime vuosina kohdanneet haasteita, kun yhteiskunnallinen keskustelu on polarisoitunut ja populistiset liikkeet vahvistuneet. Vuonna 2023 alkaneessa AECED-hankkeessa (Transforming education for democracy through aesthetic and embodied learning for democracy, responsive pedagogies and democracy-as-becoming) demokraattiset arvot, kuten vapaus, tasa-arvo ja vastavuoroisuus, eivät jääneet vain abstrakteiksi käsitteiksi. Sen sijaan niitä harjoiteltiin ja tunnistettiin kehollisessa vuorovaikutuksessa.

Kansainvälisessä hankkeessa kehitettiin pedagogisia menetelmiä kaikille koulutusasteille varhaiskasvatuksesta aina aikuiskoulutukseen ja korkeakouluun asti. Tavoitteena on ruohonjuuritason muutos, kun demokraattiset toimintatavat juurtuvat keholliseksi kokemukseksi jo opintojen aikana, ne kantavat myös muuhun yhteiskuntaan.

Kehollisuus demokratian työkaluna

AECED-hankkeessa pyrittiin muuttamaan tapaa, jolla demokratiaa opetetaan ja ymmärretään. Perinteisesti koulutuksessa on painotettu kognitiivisia taitoja eli tietoa ja sääntöjä, mutta hankkeessa pureuduttiin demokratiaan elettynä ja kehollisena kokemuksena.

Hankkeessa tutkijana toiminut tutkijatohtori Pauliina Jääskeläinen painottaa, että arvojen on muututtava toiminnaksi.

– Jos demokraattisia arvoja lähdettäisiin harjoittelemaan ja tunnistamaan kehollisessa vuorovaikutuksessa, mikä tarkoittaa esimerkiksi tunteiden tunnistamista tai aistisuuden huomioimista vielä paljon paremmin ja laajemmin, niin se ikään kuin juurtuisi sinne keholliselle tasolle, eikä jäisi pelkästään sellaiseksi idea-tasolla olevaksi jutuksi, Jääskeläinen kuvailee.

Yliopistonlehtori Sandra Wallenius-Korkalo toteutti kokeilun seminaariryhmänsä kanssa, jossa perinteinen asiantuntija-opiskelija-asetelma haastettiin tietoisesti.

– Menin istumaan lattialle siihen rinkiin ja huomasin semmoisen pienen kohahduksen opiskelijoissa. He selvästi miettivät, miten pitää reagoida siihen, että istun fyysisesti alempana heitä, Wallenius-Korkalo kertoo.

Apulaisprofessori Tomi Tuominen sovelsi hankkeen ideoita omaan opetuskokeiluunsa hyödyntämällä kuvia esteettisenä ja kehollisena työkaluna. Hänen kokeilussaan painopiste ei niinkään ollut liikkeessä, vaan visuaalisuuden herättämässä vahvassa fyysisessä reaktiossa, mutta myös opettajan tietoisessa reflektiossa.

– Käytin luennoilla kuvia, joiden tarkoituksena oli tuottaa kehollinen reaktio ja saada ihminen jopa tuntemaan pahaa oloa tai pysähtymään. Tällä tavoin esteettinen kokemus maadottaa ja saa miettimään käsiteltävää asiaa, esimerkiksi kysymyksiä eriarvoisuudesta, syvällisemmin, Tuominen kertoo.

Tuominen analysoi omia tunteitaan ja tuntemuksiaan osana kuvien käyttöä, mikä kytkee esimerkin vahvasti hierarkioiden purkamiseen. Kun opettaja sanoittaa omia kokemuksiaan ja asettuu alttiiksi, opetustilanteesta tulee avoimempi ja demokraattisempi.

Kolmevuotisen hankkeen aikana toteutettiin yhteensä 19 tapaustutkimusta eri koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Menetelmät vaihtelivat visuaalisten elementtien käytöstä ja tarinallisuudesta aina liikkeeseen ja aisteihin perustuviin harjoitteisiin. Hankkeessa kehitettiin malleja, jotka lisäävät ymmärrystä moninaisuudesta ja vähentävät vieraannuttavan ”toiseuden” syntymistä.

Kansainvälistä yhteistyötä ja käytännön työkaluja

Kansainvälisessä hankkeessa oli mukana partnereita Suomen lisäksi Saksasta, Portugalista, Latviasta, Kroatiasta ja Iso-Britanniasta. Yhteistyön tuloksena syntyi viitekehys ja oppaita, jotka tarjoavat opettajille konkreettisia malleja sovellettavaksi omassa opetuksessa.

Lapin yliopistossa keskityttiin korkeakouluopetuksen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen, mutta muissa maissa kokeiluita toteutettiin myös muilla koulutusasteilla. Hankkeen aikana huomattiin suuriakin maakohtaisia eroja suhteessa olemassa oleviin demokraattisiin käytäntöihin koulutuksessa sekä siihen, kuinka tuttuja keholliset ja esteettiset menetelmät ovat opetuskäytössä. Siksi hankkeessa kehitetyt mallit ovat ennemminkin joustavasti sovellettavissa olevia ideoita kuin sellaisenaan mihin tahansa kontekstiin suoraan käyttöön otettavia sapluunoita.

Vaikka kolmivuotinen hanke on päättymässä, sen tavoitteet ovat pitkälle tulevaisuudessa. Pyrkimyksenä on luoda ”pisaraefekti”, jossa pienet mikrotason kohtaamiset opetustilanteissa lähtevät murtamaan yhteiskunnan polarisaatiota ja vahvistamaan yhteisöllisyyttä.

Tule kuulemaan hankkeesta:

• AECED Viitekehyksen ja oppaiden julkaisutilaisuus (kaikille avoin englanninkielinen webinaari) 4.3. klo 11.30–13.30 (UTC+2). Ilmoittaudu mukaan webinaariin linkin kautta
• AECED-hanke Lapin yliopiston tiede- ja taidepitsauksessa keskiviikkona 11.3. klo 13–14.

Lisätietoja hankkeesta:

Hankkeen vastuullinen johtaja (PI) Susan Meriläinen susan.merilainen@ulapland.fi Projektipäällikkö Pilvikki Lantela pilvikki.lantela@ulapland.fi
Tutkija Pauliina Jääskeläinen pauliina.jaaskelainen@ulapland.fi
Yliopistonlehtori, tutkija Sandra Wallenius-Korkalo sandra.wallenius-korkalo@ulapland.fi

https://aeced.org

Facebook
LinkedIn
Instagram

Faktalaatikko: AECED-hanke (Aesthetic and Embodied Learning for Democracy)

• Kansainvälinen Horizon Europe -hanke (2023–2026), jota Lapin yliopisto koordinoi.
• Kokonaisrahoitus 2,7 miljoonaa euroa (Horizon Europe ja UK Research and Innovation).
• Hankkeessa kehitettiin ja tutkittiin esteettisiä ja kehollisia opetusmenetelmiä demokratian vahvistamiseksi.
• 19 tapaustutkimusta eri koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen.
• Partnereita mukana Suomesta, Saksasta, Portugalista, Latviasta, Kroatiasta sekä Iso-Britanniasta. · Hankkeen lopputuloksena julkaistaan www.aeced.org -sivuilla kaikille avoimet pedagogiset oppaat ja teoreettinen viitekehys.