Suomalaisten lasten sekä nuorten lukutaidon heikentyminen on puhututtanut viime vuosina yhä enemmän. Vuonna 2018 toteutetun PISA-tutkimuksen (Programme for International Student) sekä vuonna 2021 toteutetun PIRLS-tutkimuksen (Progress in International Reading Literacy) tulokset osoittavat, että lukutaito on kansallisella tasolla heikentynyt ja esimerkiksi heikkojen lukijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut edelliseen vastaavaan tutkimukseen verrattuna. (JYU, 2023; Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2019.)

Lukutaito on yksi tärkeimmistä taidosta niin koulutuksen, työelämän kuin arjenkin kannalta. Lukutaitoon liittyy sanojen lukemisen lisäksi kyky ymmärtää, tulkita ja arvioida lukemaansa. Hyvä lukutaito auttaa yksilöä muun muassa hankkimaan tietoa ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan. Lukutaidon kehittäminen alkaa varhain lapsuudessa ja on elinikäinen prosessi. Lukutaidon kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten motivaatio harjoitella taitoa ja käyttää sitä aktiivisesti (Aro & Lerkkanen, 2019). Siksi on tärkeää kannustaa lukemiseen ja tarjota monipuolisia mahdollisuuksia innostua lukemisesta niin kotona kuin koulussa.

Pro-gradu tutkimuksessamme tarkastelimme alkuopettajien käsityksiä lukumotivaation merkityksestä osana lukutaidon kehittymistä ja selvitimme, millaisia keinoja he käyttävät lukumotivaation tukemiseen. Toteutimme tutkimuksemme fenomenografista tutkimusotetta käyttäen, sillä tarkoituksena oli tutkia käsityksiä sekä niiden vaihtelua. Tutkimusaineistomme koostui yhdeksän alkuopettajan haastatteluista. Keräsimme aineiston teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin etäyhteyksin. Analysoimme aineiston fenomenografista analyysia noudattaen.

Selvittäessämme alkuopettajien käsityksiä lukumotivaation tukemisen keinoista esille nousi kaksi merkittävää näkökulmaa: toimivat konkreettiset opetuskäytännöt sekä materiaalit osana lukumotivaation tukemista. Konkreettiset opetuskäytännöt jakautuivat toiminnallisiin, yhteisöllisiin ja didaktisiin lähestymistapoihin. Toiminnallisina lähestymistapoina mainittiin muun muassa leikillisyys ja pelillisyys. Yhteisöllisissä lähestymistavoissa esiintyivät esimerkiksi ääneen lukeminen sekä ääneen lukemisen kuuntelu vaihtelevissa lukuporukoissa, lukujuhlat ja lukuhaasteet. Didaktisissa lähestymistavoissa lukumotivaatiota tuettiin muun muassa opetusta eheyttämällä, tuokiopedagogiikalla sekä muuntamalla ja monipuolistamalla lukemisen ympäristöjä.

Alkuopettajien käsitysten mukaan oppimateriaalien avulla on mahdollista tukea lukumotivaatiota. Keskeistä on huomioida oppimateriaalien soveltuvuus ja monipuolisuus, kiinnostavuus ja selkeys sekä muiden oppiaineiden materiaalien mahdollisuudet. Jotta oppimateriaalien avulla voidaan tukea lukumotivaatiota, on niiden oltava sekä oppilaan taitotasoa että opetuksen tarpeita vastaavia. Opettajat näkivät mahdollisuuksina muun muassa oppikirjan monipuoliset tehtävät ja digimateriaalit, joiden avulla eriyttäminen taitotason mukaan on helppoa. He kokivat, että oppikirjojen tarinallisuus sekä tarinoissa seikkailevat hahmot herättävät kiinnostusta tarinoita kohtaan ja tukevat näin lukumotivaatiota. Materiaalien on oltava myös selkeitä sekä visuaalisia, jotta ne kiehtovat oppilaita. Opettajat näkivät myös muiden oppiaineiden tietotekstit lukumotivaatiota tukevina.

Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että alkuopettajat tukevat lukumotivaatiota hyvin monipuolisin keinoin. Siten he pyrkivät tekemään heti koulupolun alusta saakka lukemisesta merkityksellistä ja myönteisiä kokemuksia tuottavaa, mikä kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Tuloksissa esille nousseet käytännöt vahvistavat ja konkretisoivat aikaisemmissa tutkimuksissa esille tulleita motivaatioteorioita. Alkuopettajien tukemisen keinot tukevat muun muassa pystyvyyden tunnetta ja yhteenkuuluvuutta, jotka ovat edellytyksiä sisäisen motivaation rakentumiselle (Deci & Ryan, 1985; Wigfield ym., 2016).

Aino Hyötylä

Kasvatustieteiden tiedekunta, Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelma

Blogikirjoitus perustuu Aino Hyötylän ja Iida Savusalon pro gradu –tutkielmaan “Alkuopettajien käsityksiä lukumotivaation merkityksestä lukutaidon kehittymisessä”.

Lähteet

Aro, M. & Lerkkanen, M-K. (2019). Lukutaidon kehitys ja lukemisvaikeudet. Teoksessa Ahonen, T., Aro, M., Aro, T., Lerkkanen, M., Siiskonen, T., Meronen, A., & Bast, T. (2019). Oppimisen vaikeudet (1. painos.). Niilo Mäki Instituutti.

Deci, E. L., & Ryan, R. M. (1985). Intrinsic motivation and self-determination in humanbehavior. Plenum Press.

Jyväskylän yliopisto. Julkaistu 16.5.2023. Enemmistö suomalaislapsista edelleen huippulukijoita – osaamiserot kasvussa. Saatavilla: https://www.jyu.fi/fi/uutinen/enemmisto-suomalaislapsista-edelleen-huippulukijoita-osaamiserot-kasvussa. Luettu 30.10.2025.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2019). PISA 18 ensituloksia. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/ab8fdf00-a978-4d1d-b31c-8afcc3ec2629/content. Luettu 30.10.2025.

Wigfield, A., Gladstone, J. R., & Turci, L. (2016). Beyond Cognition: Reading Motivation and Reading Comprehension. Child development perspectives, 10(3), 190-195. https://doi.org/10.1111/cdep.12184.

T