Lukumotivaatio voidaan määritellä Decin ja Ryanin (1985) itsemääräämisteorian kautta. Teorian mukaan yksilön motivaatio rakentuu autonomian, pystyvyyden ja yhteenkuuluvuuden tarpeiden tyydyttymisen ympärille. Oppilaalle syntyy sisäistä lukumotivaatiota silloin, kun hän kokee lukemisen mielekkääksi, itseään kiinnostavaksi toiminnaksi, mihin hänellä on ollut myös mahdollisuus vaikuttaa itse. Lukumotivaatio on siis yksilön halukkuutta lukea (Schiefelen ym. 2012, 429). Lukumotivaatio nousee suureen rooliin lukutaidon kehityksen näkökulmasta, koska lukutaidon oppiminen on moniulotteinen kokonaisuus, joka vaatii pitkäjänteistä harjoittelua (Grünthal 2020, 169).

Pro gradu -tutkielmassamme tavoitteenamme oli tarkastella alkuopettajien käsityksiä lukumotivaation merkityksestä osana lukutaidon kehittymistä. Tutkimus toteutettiin käyttäen fenomenografista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto koostui alkuopetuksessa tällä hetkellä työskentelevien tai viimeisen kolmen vuoden aikana työskennelleiden opettajien haastatteluista ja se analysoitiin fenomenografisesti. Alkuopettajien käsitysten pohjalta muodostimme tuloksista ensin merkitysyksiköitä, sitten alatason kategorioita ja lopulta kuvauskategorioita. Kuvauskategoriat havainnollistettiin lopulta tulosavaruuden avulla, missä kuvauskategoriat oli ryhmitelty neljään eri joukkoon.

Alkuopettajat käsittivät lukumotivaation ja lukutaidon olevan vastavuoroisessa suhteessa toisiinsa: lukumotivaatio mahdollistaa lukutaidon kehittymisen ja lukutaidon kehittyminen puolestaan muokkaa lukumotivaatiota. Alkuopettajat toivat esille, että lukumotivaation ja lukutaidon suhde on niin tiivis, että kokonaiskuvan saamiseksi on tarkasteltava niiden suhdetta molemmin puolin. Lukumotivaation vaikutus käsitettiin pääasiassa positiiviseksi, lukutaidon kehitystä nopeuttavaksi tekijäksi. Sisäisen lukumotivaation rooli koettiin merkitykselliseksi, koska alkuopettajat käsittivät sen haluksi oppia lukutaito sekä kiinnostukseksi lukutaitoa ja lukemista kohtaan. Ulkoisen lukumotivaation rooli käsitettiin suureksi niiden oppilaiden kohdalla, joilla oli haasteita lukutaidon oppimisen kanssa tai joiden sisäinen motivaatio oppia lukemaan ei ollut vahva. Lukutaidon kehittymistä puolestaan kuvailtiin lukumotivaatiota muokkaavaksi tekijäksi. Jos lukutaito on heikko, on oppimisessa edistyminen hitaampaa ja vaikeampaa, mikä saattaa johtaa lukumotivaation heikkenemiseen. Lukutaidossa kehittyminen ja siitä tulevat onnistumisen kokemukset käsitettiin lukumotivaatiota lisääväksi tekijäksi. Oppilas saa tällöin onnistumisen kokemuksia ja lukutaito koetaan merkitykselliseksi, jolloin lukumotivaatio kasvaa. Joidenkin opettajien käsitysten mukaan teknisen lukutaidon saavuttaminen saattaa aiheuttaa lukumotivaation heikkenemisen. Tällainen oppilas ei koe lukutaitoa merkitykselliseksi eikä näin ollen ole motivoitunut lukemaan, koska lukutaito on jo opittu.

Opettajien käsityksien esille tuominen on merkityksellistä, koska he työskentelevät joka päivä lukumotivaation ja lukutaidon parissa. On tärkeää, että opettajat tiedostavat lukumotivaation ja lukutaidon yhteyden sekä tekevät aktiivisesti toimia lukumotivaation ylläpitämiseen, vaikka oppilas olisi jo saavuttanut teknisen lukutaidon. Tällöin lukemisesta voidaan saada elinikäinen harrastus ja lukumotivaatio pysyy oppilaan elämässä mukana. Tutkimuksemme osoitti, että alkuopettajat käsittävät lukumotivaation lukutaidon kehittymistä mahdollistavana tekijänä sekä lukutaidon ja lukumotivaation suhteen kehämäiseksi, toisistaan vaikeasti erotettavaksi ilmiöiksi. Kun oppilas on motivoitunut, hän harjoittelee lukemaan oppimista, jolloin lukutaito kehittyy ja motivaatio kasvaa.

Iida Savusalo

Kasvatustieteiden tiedekunta, Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelma

Tämä blogikirjoitus perustuu Iida Savusalon ja Aino Hyötylän pro gradu -tutkielmaan “Upealla taidolla päästään jonkun uuden äärelle, ja se motivoi.” Alkuopettajien käsityksiä lukumotivaation merkityksestä lukutaidon kehittymisessä.

Lähteet:

Deci, E. L., & Ryan, R. M. (1985). Intrinsic motivation and self-determination in human behavior. Plenum Press.

Grünthal, S. (2020). Lukutaito ja lukeminen. Teoksessa L. Tainio, M. Ahlholm, S. Grünthal, S. Happonen, R. Juvonen, U. Karvonen & S. Routarinne (toim.), Suomen kieli ja kirjallisuus koulussa. Suomen ainedidaktinen tutkimusseura.

Schiefele, U., Schaffner, E., Möller, J., Wigfield, A., & Nolen, S. ;. B. (2012). Dimensions of Reading Motivation and Their Relation to Reading Behavior and Competence. Reading research quarterly, 47(4), 427-463. https://doi.org/10.1002/RRQ.030

T