CAP-SHARE – Blogikirjoituksia – Monitieteellisiä näkökulmia Arktisen alueen luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen 

Heikki Tiilikan matkablogi

Monitieteellisiä näkökulmia Arktisen alueen luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen 

Tämä blogiteksti kertoo osallistumisestani Arctic Future Pathfinders -opintomatkalle Pohjois-Amerikkaan elokuun ja syyskuun vaihteessa 2025. Kolmiviikkoinen opintomatka kulki Kanadan Edmontonin kautta Nunavutin Cambridge Bayhin ja päättyi Yhdysvaltojen Alaskan Anchorageen. Ohjelma rakentui eri tieteenalojen luennoista, alkuperäiskansojen työpajoista, kulttuurillisista ekskursioista ja ryhmätöistä. Tämä on tarina kokemuksistani ja mahdollisuudesta syventyä Arktisen alueen tulevaisuuteen. 

Olen Heikki Tiilikka, väitöskirjatutkija ja projektityöntekijä Cap-Share hankkeessa Lapin yliopistossa Rovaniemellä.  Aiempi työkokemukseni opettajana on antanut minulle osaamista kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden teemoista käsityökasvatuksen näkökulmasta. Ekologiset raaka-ainevalinnat, perinteiset työtavat ja kiertotalous ovat olleet työni lähtökohtia. Cap-Sharessa tehtäväni painottuvat nuorten työpajoihin, joihin Arctic Future Pathfinders tarjosi monipuolisia työkaluja kestävän kasvatuksen uusista näkökulmista. 

Opintomatkan rakenne ja tavoitteet 

Arctic Future Pathfinders oli monitieteinen opintomatka, joka tarjosi maisteri- ja väitöskirjaopiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella Arktisen alueen tilannetta ja tulevaisuutta biodiversiteetin, ilmastonmuutoksen, politiikan ja sosiokulttuurin näkökulmista. Matkan järjesti Tromssan yliopisto osana Arctic Ocean 2050 -hanketta ja valmistautumista tulevaan kansainväliseen Arktiseen vuoteen (Polar Year 2032-33).  

Järjestelyihin osallistui myös pohjoisten yliopistojen yhteistyöverkosto Arctic Six, joka tarjosi   jäsenyliopistojensa opiskelijoille Ruotsista, Norjasta ja Suomesta mahdollisuuden osallistua. Arctic Sixin tavoitteena on muodostaa monitieteisiä tutkimusverkostoja pohjoisille alueille ja tarjota opiskelijoille ja tutkijoille tilaisuuksia syventyä Arktiseen tutkimukseen. Pohjoismaalaisten lisäksi matkalle osallistui opiskelijoita myös Kanadasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.  

Ryhmäämme kuului kolmekymmentä opiskelijaa, joista 25 oli maisterivaiheessa ja viisi väitöskirjatutkijoita.  Kaksikymmenhenkinen kouluttajaryhmä koostui pääosin Tromssan yliopiston tutkijoista. Lisäksi mukana oli alkuperäiskansojen perinnetiedonhaltijoita Grönlannista, Norjasta ja Kanadasta. Koulutus jakaantui formaaleihin luentoihin ja epämuodollisiin yhteisöllisiin oppimistilanteisiin.  

Oma osuuteni: aineeton kulttuuriperintö ja käsityökasvatus 

Väitöskirjatutkijoille oli mahdollisuus esitellä omia tutkimuksiaan. Omassa esityksessäni käsittelin aineetonta kulttuuriperintöä ja käsityökasvatusta. Avaukseni toi esiin aineettoman kulttuuriperinnön käsitteitä, ilmenemismuotoja sekä yhteyksiä käsityökasvatuksen opetukseen. Suomalaiseen käsityökasvatukseen sisältyy myös opetussisältöjä, jotka linkittyvät luontoon, kulttuuriin, yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Näiden kautta rakensin yhteyden myös tuleviin työpajoihini ja Cap-Share hankkeen tavoitteisiin. 

Ensimmäiset päivät Edmontonissa 

Opintomatkamme alkoi Edmontonissa, jossa kolmen päivän ohjelma sisälsi orientaatiota, ryhmäytymistä, museovierailuja ja matkan suunnittelua. Oli inspiroivaa huomata, kuinka monipuolisesti osallistujat edustivat Arktista aluetta ja eri tieteenaloja.  Ensimmäisen varsinainen viikkomme suuntautui Pohjois-Kanadaan.  

Cambridge Bay ja Nunavut 

Seuraava kohteemme oli Cambridge Bay Nunavutin territoriossa, joka ulottuu Hudsonin lahdelta aina pohjoisen Grönlannin korkeudelle. Alkuperäisen suunnitelman mukaan matkamme olisi kulkenut Luoteisväylää pitkin Nunavutin halki. Laivamatka peruuntui jäätilanteen takia ja matkustimme sen sijaan lentäen ja bussilla. 

Cambridge Bayssä majoituimme Kanadan Arktisen tutkimuskeskuksen tiloihin, joissa järjestettiin osa koulutuksesta, alkuperäiskansojen sessioista ja kulttuuritapahtumista. Keskus tarjoaa laajat mahdollisuudet sekä luonnontieteelliseen että alkuperäiskansojen tiedon tutkimukseen.  Epämuodollisia opetustilanteita järjestettiin luonnossa, kyläyhteisöjen tiloissa ja museoissa paikallisten perinnetiedonhaltijoiden johdolla.  

Luennot ja opit 

Opintomatka avautui esilukemisten pohjalta käsittelemään Arktista aluetta luonnontieteiden, alkuperäiskansojen, kulttuurin, logistiikan, talouden ja politiikan näkökulmista. Lukuisat luennot laajensivat aiempaa ymmärrystäni ja osoittivat, kuinka moniulotteisesti eri tekijät vaikuttavat biodiversiteettiin ja ilmastonmuutokseen. Erityisesti mieleeni jäivät keskustelut merivirtojen muutoksista ja niiden vaikutuksista Arktisen alueen ravintoketjuihin sekä yhteisöjen ravinnonhankintaan ja elinkeinoihin.  

Yhteenveto 

Arctic Future Pathfinders tarjosi erinomaiset mahdollisuudet oppia uutta Arktisen alueen luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksen vaikutuksista sekä rakentaa tieteidenvälisiä tutkimusverkostoja tutkijoiden ja alkuperäiskansojen tiedonhaltijoiden kanssa. Cap-Sharen tavoitteiden kannalta merkittävintä oli moniulotteisen tutkimuksen ymmärtäminen ja sen integroiminen työpajojen kautta ylisukupolviseen tiedonvälitykseen.  

Opintomatka toi yhteen opiskelijat, tutkijat ja alkuperäiskansojen perinnetiedonhaltijat, ja keskustelut heidän kanssaan jättivät syviä muistijälkiä. Palattuani kotiin olen pohtinut, että reittimme halki Kanadan ja Alaskan oli paitsi koulutusmatka, myös matka ihmisyyteen, elämään, solidarisuuteen ja yhteistyön merkitykseen. Arctic Future Pathfinders osoitti, kuinka Cap-Sharen kaltaiset hankkeet ovat merkityksellisiä ja välttämättömiä valmistautuessamme yhdessä tulevaisuuteen Arktisella alueella. 

Heikki Tiilikka, projektityöntekijä, CAP-SHARE 

heikki.tiilikka@ulapland.fi