CAP-SHARE – Blogikirjoituksia – Yhteisöllisestä yhteistyöstä suunnittelemaan toivottavia tulevaisuuksia Arktiselle alueelle

Heikki Tiilikan matkablogi

Yhteisöllisestä yhteistyöstä suunnittelemaan toivottavia tulevaisuuksia Arktiselle alueelle  

Alkuvuodesta 2025 minulle tuli tilaisuus hakeutua opintomatkalle, kun olin juuri aloittanut työni projektityöntekijänä Cap-Share hankkeessa Lapin yliopistolla. Minulta kysyttiin kiinnostusta osallistua valintaprosessiin opintomatkalle Grönlannista Kanadan Arktiselle alueelle, aina Alaskan etelärannikolle saakka. Opintomatka on Tromssan yliopiston organisoima Arctic Future Pathfinders – A journey through the Northwest Passage. Matkalla järjestettävissä opinnoissa keskitytään monitieteellisistä lähtökohdista Arktisen alueen ympäristömuutoksiin ja niiden sosioekonomisiin vaikutuksiin. Osallistujat kehittelevät todennäköisiä sekä toivottavia vaihtoehtoja Arktisen alueen tulevaisuudelle. Opintomatka olisi tarkoitus tehdä purjelaivalla, mutta matkan kesto ja kokonaisuus olivat vielä tuolloin minulle hämärän peitossa.   

Ajatukset purjelaivasta Arktisella alueella toivat mieleeni vanhat valokuvat kirjoista, joissa Ernest Shackleton purjehtii Etelämantereelle Endurance-aluksellaan sekä ensimmäisenä Luoteisväylän kulkeneen norjalaisen Roald Amundsenin matkat. Ilman tarkempaa harkintaa ja huolta tulevasta, vastasin kysymykseen suoraan ”Kyllä, olen kiinnostunut”. Ajattelin kai, että valituksi tulemisen todennäköisyys olisi suhteellisen vähäinen, mutta ajatus kokemuksista Pohjois-Kanadassa ja Alaskassa tuntuivat todella mielenkiintoisilta.  

Ensimmäiset kuukaudet uudessa työssä talvella 2025 etenivät Arktisen tulevaisuuden teemojen, hankkeen kansainvälisen yhteistyöseminaarin ja Arctic Spirit konferenssin session suunnittelussa.  Talven lähestyessä loppuaan ja kevään tehdessä väistämättömästi tuloaan, sain tiedon tulleeni valituksi. Pääsisin osallistumaan Arctic Future Pathfinders-opintomatkalle. Ajatus mahdollisuudesta kulkea pitkin Luoteisväylää tuntui uskomattomalta, näin itseni jo laivan kannella ajatellen mitä kaikkea tulisin matkalla kohtaamaan. Matkaa tehtäisiin yli 100 vuotta meriä halkoneella purjelaivalla, joka kantaa nimeä s/s Statsraad Lehmkuhl. Kuvittelin jo millaista olisi purjehtia vuonna 1914 rakennetulla teräksisellä 3-mastoisella purjelaivalla samaa reittiä Roald Amundsenin jalanjäljissä.   

Arctic Future Pathfindersin reitti kulkee Grönlannista kohti Kanadan Arktista saaristoa ja jatkaa sieltä Yhdysvaltoihin Alaskan rannikolle. Opintomatkalle osallistuvat oli jaettu kahteen ryhmään, ryhmä 1. purjehtisi etapin Nuuk, Grönlanti – Cambridge Bay Nunavuk, Kanada. Ryhmä 2., johon minä kuuluisin, kulkisi etapin Cambridge Bay, Kanada – Anchorage Alaska, Yhdysvallat. Reitti etenee Luoteisväylää pitkin ja siirtyy Beringinsalmesta seuraamaan Alaskan rannikkoa Whittieriin pikkukaupunkiin. Matkan määränpäässä Anchoragessa ei ole syväsatamaa ja kulkisimme sinne maateitse Whittieristä. Whittier on tunnettu suuresta kerrostalostaan, jossa lähes kaikki paikalliset asuvat. Kerrostalossa löytyvät myös kaikki peruspalvelut, kuten koulu, kauppa ja posti.  Maateitse Whittieriin pääsee ainoastaan Maynard vuoren läpi kulkevaa tunnelia pitkin.  

Vuoret ja luonto Pohjois-Kanadassa ja Alaskassa ovat olleet unelmieni matkakohde jo lapsuudesta asti. Tunsin oloni todella onnekkaaksi, kun opintomatkani sijoittuu juuri näihin maisemiin. Matkalle valmistautuminen vaatii jokaiselta osallistujalta myös pitkän listan yksilöllisiä toimintoja, kuten rokotetodistuksen, merimieslääkärin todistuksen, matkustusluvat kuten viisumin. Viisumihakemus Yhdysvaltoihin tehdään nettisivujen kautta, jonka jälkeen edessä on viisumihaastattelu. Viisumihaastattelu Yhdysvaltojen Helsingin Suurlähetystössä oli mielenkiintoinen kokemus. Kanadan maahantulon vaatimukset taas onnistuvat internetyhteyksien avulla parhaimmalla jopa 30 minuutissa.   

Pakkauslistasta selvisi jännittävänä yksityiskohtana laivan majoitustilat, yöpyisimme muiden noin 60 osallistujan kanssa suuressa salissa, hallissa, nukkuen riippumatoissa. Vaikka hallitila on lämmitetty, saattavat tilat olla öisin viileitä. Etukäteen ajattelin tämän merimatkan olevan originaali laivatöineen, vahti- ja tähystysvuoroineen sekä purjetöineen mutta majoitus riippumatossa oli mukava bonus.  

Kesään mennessä olin tehnyt pakkauslistassa vaadittavat hankinnat ja tarvittavat varusteet alkoivat olla kasassa.  Ryhmä 1. oli lähtenyt matkaan   5. elokuuta 2025 Nuukista ja oli jo purjehduksella kohti Cambridge Bayn kaupunkia. Elokuun alun kuluessa harmaita pilviä kerääntyi kuitenkin opintomatkan horisonttiin, kun Statsraad Lehmkuhlin laivan reitin muuttui.  

Laivalta saatiin viesti, jossa ilmoitettiin jääolosuhteiden tekevän purjehduksen Luoteisväylää pitkin liian vaaralliseksi ja laivan ottavan uudeksi suunnaksi Bermudan ja Panaman kanavan. Pian saimme myös lisäuutisia Tromssasta: Opintomatkamme toteutuisi mutta se toteutettaisiin maalla. Suuntaammekin kotikaupungeistamme Edmontoniin 26. elokuuta, josta lennämme elokuun lopussa Cambridge Bayhin. Cambridge Bayssä vietämme arviolta viikon maasto-olosuhteissa ja matkustamme Anchoragen kaupunkiin syyskuun alkupuolella.  Suunniteltu kotiinpaluu tapahtuu syyskuun puolivälissä.  

Tätä blogitekstiä kirjoittaessa lähtöön kohti Pohjois-Kanadaa on enää päivä. Muutosten jälkeenkin tunnelma on innostava ja odottava, tulen kokemaan paljon uutta ja matka on varmasti ikimuistoinen. Tällä kertaa mukaan ei tarvittu kuitenkaan märkäpukua.  

Ajatellessani Arctic Future Pathfindersin ja Cap-Share hankkeen välisi yhteyksiä, voin lopuksi todeta seuraavasti: Biodiversiteetti ei tarkoita vain luonnon monimuotoisuutta, vaan myös ihmisten ja paikkojen välisten siteiden vahvistamista. Kun opiskelijat, tutkijat ja yhteisöt eri puolilta Arktista tällä tulevalla matkalla – aina Pohjois-Suomesta Anchorageen saakka – jakavat kokemuksiaan ja oppivat toisiltaan, syntyy uusia näkökulmia ja toivoa siitä, että voimme yhdessä vaikuttaa Arktisen alueen tulevaisuuteen.  

Heikki Tiilikka, projektityöntekijä, CAP-SHARE

 heikki.tiilikka@ulapland.fi