Työrauha on perusta oppimiselle – ilman sitä luokassa on vaikea keskittyä, oppia ja kehittyä. Työrauhan ylläpitäminen on yksi opettajan keskeisimmistä tehtävistä (Blomberg, 2008; Saloviita, 2014), mutta silti opettajankoulutuksessa ei juurikaan paneuduta siihen, miten työrauhaa käytännössä rakennetaan ja ylläpidetään. Erityisesti uransa alkuvaiheessa olevat opettajat kokevat usein eniten haasteita työrauhan ylläpitämisessä, koska heillä ei ole riittäviä taitoja kohdata työrauhahäiriöitä (Alter & Haydon, 2017; Blomberg, 2008; Saloviita, 2014). Näin myös itse tulevana opettajana aloin pohtia, mikä kaikkea hyvän työrauhan taustalla oikeastaan on.

Tutkin pro gradu –tutkielmassani, mistä asioista hyvä työrauha rakentuu ja millaisin keinoin sitä voidaan tukea ja ylläpitää kouluarjessa. Laadullisen tutkimukseni aineisto koostui 53 luokanopettajan vastauksista, jotka keräsin sähköisellä kyselylomakkeella syksyllä 2024. Analysoin vastaukset aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset toivat esiin, että hyvä työrauha ei ole yhden keinon tai tekijän varassa. Se rakentuu monista toisiinsa kytkeytyvistä tekijöistä, jotka jaottelin neljään pääluokkaan: fyysinen oppimisympäristö, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö, opettajan rooli ja toiminta sekä oppilaiden toiminta.

Fyysinen oppimisympäristö pitää sisällään istumajärjestyksen, erilaiset työskentelytilat, valaistuksen ja akustiikan, keskittymistä tukevat välineet sekä ääniympäristön. Näitä ympäristön rakenteellisia tekijöitä muokkaamalla opettaja voi tukea rauhallista työskentelyä ja keskittymistä tukevaa ilmapiiriä. Monet opettajat korostivat, että hyvin suunniteltu istumajärjestys auttaa vähentämään häiriöitä ja parantaa oppilaiden kykyä keskittyä. Lisäksi ääniympäristö nousi aineistossa yhdeksi merkittävimmistä fyysisistä tekijöistä, sillä korkea melutaso koettiin selvästi keskittymistä haittaavaksi, kun taas rauhallinen äänentaso nähtiin tukevan oppilaiden työskentelyä ja oppimista.

Työrauha ei synny kuitenkaan vain fyysistä järjestelyistä, vaan myös siitä, millainen ilmapiiri luokassa vallitsee. Turvallinen ja arvostava ilmapiiri tukee oppilaiden oppimista ja vähentää häiriökäyttäytymistä. Kun oppilas tuntee olevansa arvostettu omana itsenään, hän voi keskittyä oppimiseen paremmin. Lisäksi turvallinen ilmapiiri vähentää epävarmuutta ja pelkoa virheistä, mikä voi parantaa oppilaan halua osallistua opetukseen. Myös hyvä ryhmähenki, empatia sekä vuorovaikutustaidot nousivat keskeisiksi työrauhaa tukeviksi tekijöiksi.

Opettajat näkivät oman roolinsa keskeisenä työrauhan rakentamisessa ja ylläpitämisessä. He korostivat erityisesti johdonmukaisuutta, rajojen asettamista, ennakointia ja myönteistä vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. Myös kyky puuttua häiriötilanteisiin rakentavasti ja oikea-aikaisesti nähtiin tärkeänä. Opettajan työ ei siis rajoitu pelkästään oppisisältöjen opettamiseen, vaan hän toimii myös luokan johtajana, joka luo selkeät rajat ja ennakoitavan rakenteen koulupäivään. Kun opettaja toimii johdonmukaisesti, se lisää oppilaiden turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa luottamusta. Pienillä asioilla, kuten päivän kulun läpikäynti tai myönteisen palautteen antaminen, voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, millainen työrauha luokassa vallitsee.

Oppilaiden käyttäytyminen ja toiminta luokassa vaikuttavat merkittävästi myös työrauhaan. Opettajien mukaan työrauhan edellytyksenä on, että oppilaat osaavat säädellä omaa käyttäytymistään, keskittyä annettuihin tehtäviin ja kohdella toisia kunnioittavasti. Esimerkiksi oman puheenvuoron odottaminen tai hiljaisuuden säilyttäminen toisten työskentelyn aikana ovat tärkeitä taitoja työrauhan säilymisen kannalta. Nämä taidot eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan vaativat harjoittelua ja aikuisen ohjausta. Kun oppilaat ymmärtävät oman vastuunsa työrauhan ylläpitämisessä, luokkaan rakentuu ilmapiiri, joka tukee jokaisen oppimista.

Hyvä työrauha syntyy, kun sekä opettajat että oppilaat toimivat yhdessä sitä kohti. Se ei ole hetkessä syntyvä tila, vaan vaatii jatkuvaa, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä. Työrauha ei tarkoita täydellistä hiljaisuutta, vaan oppimista tukevaa ilmapiiriä, jossa jokaisella on mahdollisuus keskittyä ja osallistua. Opettajalla on keskeinen rooli tämän ilmapiirin luomisessa. Tietoisuus omasta toiminnasta, pedagogista valinnoista ja oppimisympäristön vaikutuksesta antavat paremmat valmiudet edistää ja ylläpitää työrauhaa. Myös pienillä teoilla, kuten myönteisellä palautteella, toistuvilla rutiineilla ja selkeällä tuntirakenteella voi olla suuri merkitys hyvän työrauhan rakentumiseen. Työrauha on keskeinen tekijä oppimisympäristön laadussa, ja siksi sen merkitystä oppimisen ja opettamisen edellytyksenä ei pidä unohtaa.

Mari Mäkipeura, Lapin yliopisto

Kasvatustieteiden tiedekunta

Blogikirjoitus perustuu pro gradu –tutkielmaani Luokanopettajien näkemyksiä hyvän työrauhan rakentumisesta.