Siirtymä työelämään alkaa nykyisin usein jo opintojen aikana. Monelle korkeakouluopiskelijalle kesätyöt, harjoittelut ja määräaikaiset työsuhteet ovat tärkeä osa oman tulevaisuuden rakentamista. Erityisesti generalistialojen opiskelijoille kesätyörekrytoinnit voivat olla merkittäviä kokemuksia, sillä tutkinto ei johda suoraan tiettyyn ammattiin, vaan opiskelijat muovaavat omaa osaamisprofiiliaan esimerkiksi sivuainevalintojen, harjoitteluiden ja työkokemuksen avulla (Rouhelo, 2008). Työkokemuksen hankkimisesta on tullut yhä tärkeämpi osa opiskelijoiden kilpailukyvyn rakentumista (Komulainen, Hirvonen, Kaskes, Kasanen & Siivonen, 2019), ja aiemmassa tutkimuksessa generalistialojen opiskelijoiden työelämään siirtymisen onkin kuvattu rakentuvan vähitellen opintojen aikaisten työkokemusten ja erilaisten kiinnostuksen kohteiden kautta (Vuorinen-Lampila, 2019).

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin generalistialojen opiskelijoiden kokemuksia kesätyörekrytoinneista. Tarkoituksena oli selvittää, miten generalistialojen opiskelijat kuvaavat työllistyvyyttään kesätyörekrytointikokemusten perusteella. Tutkimus toteutettiin laadullisena fenomenologisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin anonyymillä verkkokyselyllä Lapin yliopiston ainejärjestöjen sähköpostilistojen kautta. Tutkimukseen osallistui 18 Lapin yliopiston kasvatustieteiden, hallintotieteiden ja johtamisen sekä politiikkatieteiden ja sosiologian opiskelijaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että kesätyörekrytoinnit herättivät opiskelijoissa epävarmuutta, kokemuksia kilpailusta ja pohdintaa omasta osaamisesta. Oman osaamisen sanoittaminen ja tunnistaminen koettiin usein haastavaksi työnhaussa. Generalistitutkinto tarjoaa laaja-alaista osaamista, mutta moni opiskelija koki vaikeaksi perustella työnantajille, mitä konkreettista hyötyä heidän koulutuksestaan on työelämässä. Aiemmissa tutkimuksissa on myös todettu, että generalistialojen opiskelijoiden voi olla vaikea tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamistaan työmarkkinoilla (Tuononen, 2019). Erityisesti oman alan työkokemuksen puuttuminen herätti huolta omasta asemasta työmarkkinoilla. Myös Tomlinsonin (2012) mukaan työmarkkinoiden epävarmuus ja kilpailu ovat lisänneet opiskelijoiden painetta rakentaa omaa työllistyvyyttään jo opintojen aikana.

Tutkimuksessa nousi vahvasti esiin myös työkokemuksen merkitys. Opiskelijat kokivat, että kesätyörekrytoinneissa painotettiin aiempaa kokemusta, ja ilman työkokemusta oli vaikeaa erottautua muiden hakijoiden joukosta. Kesätyöt nähtiin tärkeänä keinona kehittää työelämätaitoja, kerryttää kokemusta ja vahvistaa käsitystä omasta osaamisesta. Myös Alvesin ja Korhosen (2016) mukaan opintojen aikaiset kesätyöt voivat auttaa opiskelijoita hahmottamaan urapolkuaan ja luomaan yhteyksiä työelämään jo ennen valmistumista. Toisaalta opiskelijat kuvasivat työnhaun myös kuormittavaksi, sillä useat hylkäykset ja kova kilpailu saattoivat heikentää luottamusta omiin mahdollisuuksiin työmarkkinoilla. McQuaidin ja Lindsayn (2005) mukaan työllistyvyys ei rakennu ainoastaan yksilön osaamisesta, vaan siihen vaikuttavat myös työmarkkinatilanne ja työnantajien rekrytointikäytännöt.

Kesätyörekrytoinnit näyttäytyivät opiskelijoille tilanteina, jotka vaikuttivat työnhaun lisäksi myös heidän käsityksiinsä omasta tulevaisuudestaan ja asemastaan työelämässä. Tulokset viittaavat siihen, että oman osaamisen tunnistamisen ja työelämäyhteyksien tukemisella voi olla tärkeä merkitys opiskelijoiden työllistyvyyden rakentumisessa opintojen aikana.

Emmi Littow
Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani: ”Kilpailussa jää kasvavasti jalkoihin jos kokemusta ei kerry” Generalistialojen opiskelijoiden kokemuksia työllistyvyyden rakentumisesta kesätyörekrytoinneissa

Lähteet
Alves, M. G., & Korhonen, V. (2016). Transitions and trajectories from higher education to work and back: A comparison between Finnish and Portuguese graduates. European Educational Research Journal, 15(6), 676–695. https://doi.org/10.1177/1474904116661200

Komulainen, K., Hirvonen, I., Kaskes, K., Kasanen, K., & Siivonen, P. (2019). Asiantuntijoita, monitaitoisia ja akateemisia yrittäjiä. Aikuiskasvatus, 39(2), 122–137. https://doi.org/10.33336/aik.82982

McQuaid, R. W., & Lindsay, C. (2005). The concept of employability: A complex mosaic. Urban Studies, 42(2), 197–219.

Rouhelo, A. (2008). Akateemiset urapolut: Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja kasvatustieteellisen alan generalistien urapolkujen alkuvaiheet 1980- ja 1990-luvulla. Turun yliopisto.

Tomlinson, M. (2012). Graduate Employability: A Review of Conceptual and Empirical Themes. High Educ Policy 25, 407–431 (2012). https://doi.org/10.1057/hep.2011.26

Tuononen, T. (2019). Employability of university graduates: The role of academic competences, learning and work experience in the successful transition from university to working life. University of Helsinki.

Vuorinen-Lampila, P. (2019). Korkeakoulutuksen eriytyvät työelämätulokset.