Lasten fyysisen aktiivisuuden väheneminen on herättänyt runsaasti keskustelua ja huolta viime vuosina. Tutkimukset osoittavat, että vain noin kolmasosa suomalaisista lapsista ja nuorista saa suositusten mukaisesti tarpeeksi liikuntaa oman hyvinvointinsa kannalta (Kokko & Martin 2023). Samalla kun liikkumattomuus lisää riskiä moniin fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin se heijastuu myös koulunkäyntiin. Tämä näkyy esimerkiksi oppimistulosten heikkenemisenä. (Michel, Berner & Thompson, 2022.) Opettajilla onkin keskeinen rooli lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä, sillä kouluympäristö tarjoaa hyvän mahdollisuuden vaikuttaa lasten liikunnalliseen elämäntapaan. Liikunnallinen elämäntapa eli fyysisen aktiivisuuden luonnollinen sisällyttäminen arjen rutiineihin rakentuu vahvasti lapsuudessa omaksuttujen toimintatapojen pohjalta. Nämä varhaiset tottumukset kantavat läpi elämän ja vaikuttavat liikkumiseen myös aikuisuudessa. (Telama, Hirvensalo & Yang 2014.)

Pro gradu -tutkimuksessani selvitin kuinka luokanopettajat tukevat oppilaidensa liikunnallisten elämäntapojen kehittymistä. Valitsin tämän aiheen, sillä tulevana luokanopettajana koen itsekin olevani vastuussa oppilaiden hyvinvoinnin tukemisesta. Toteutin tutkimuksen aineistonkeruun sähköisellä kyselylomakkeella alkuvuodesta 2025. Kysely koostui avoimista kysymyksistä ja kyselyyn osallistui 18 luokanopettajaa. Kyselyyn tulleet vastaukset analysoin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimustulokset osoittavat, että luokanopettajat kokevat kasvatuksellista vastuuta oppilaidensa hyvinvoinnista myös liikunnallisuuden osalta. Luokanopettajien toimintatavat liikunnallisten elämäntapojen tukemiseksi jakautuvat tutkimustuloksissa neljään keskeiseen osa-alueeseen. Ensimmäisessä osa-alueessa luokanopettajat kokevat toimivansa esimerkkinä liikunnallisesta elämäntavasta oppilailleen. Tämä esimerkki näkyy niin puheessa kuin myös konkreettisessa toiminnassa. Toiseksi luokanopettajat kokevat tärkeäksi mahdollistaa fyysistä aktiivisuutta eri tavoin osana koulupäivää esimerkiksi taukojumppien avulla. Kolmanneksi luokanopettajat kannustavat ja toimivat positiivisen ilmapiirin rakentajina, jolloin liikkumisesta tehdään hauskaa ja se koetaan omalle hyvinvoinnille arvokkaana. Neljäntenä keskeisenä osa-alueena luokanopettajien vastauksista nousee esille monipuolisten liikuntamahdollisuuksien sekä oppilaiden yksilöllisten kiinnostuksen kohteiden huomioiminen.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että luokanopettajien oma toiminta vaikuttaa merkittävästi siihen, millaista roolia fyysinen aktiivisuus ja liikunta näyttelee oppilaiden päivittäisessä elämässä. Koulun arki tarjoaa runsaasti erilaisia mahdollisuuksia lisätä fyysistä aktiivisuutta, mutta se edellyttää opettajan tietoisuutta sekä koko kouluyhteisön tukea. Tärkeää on tiedostaa, että liikunnallisten elämäntapojen tukeminen ei ole vain koulun liikuntatuntien tehtävä, vaan se ulottuu myös muihin koulupäivän osa-alueisiin.

Koulut tarjoavat erinomaisen ympäristön lasten ja nuorten liikunnallisuuden tukemiseen, sillä iso osa heidän arjestaan kuluu kouluympäristössä. Oikein toteutetulla koulutoiminnalla voidaan vaikuttaa merkittävästi oppilaiden kiinnostuksen kohteisiin ja tätä kautta laajemminkin heidän elämäntapoihinsa. Opettajilla on tässä keskeinen rooli, sillä heidän tehtävänään on toimia esikuvina ja innostajina oppilailleen. Liikunnallisten elämäntapojen edistäminen koulussa edellyttää siis aktiivista ja johdonmukaista toimintaa. Kun opettajat tunnistavat oman merkityksensä ja osaavat hyödyntää sitä tietoisesti, voivat he olla avainasemassa liikunnallisemman tulevaisuuden rakentamisessa.

Joel Joutila
Lapin yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta, Luokanopettaja kandidaatti- ja maisteriohjelma

Tämä blogikirjoitus perustuu Pro gradu -tutkimukseen ”Kuinka luokanopettajat tukevat oppilaiden liikunnallisten elämäntapojen kehittymistä?”

Lähteet

Kokko, S. & Martin, L. 2023. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1. Saatavilla www-muodossa: https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lasten-ja-nuorten-liikuntakayttaytyminen-Suomessa-2022-2.pdf

Michel, J., Berner, A. & Thompson, L. 2022. Physical Activity in Children. Ameri- can Medical Association. Jama Pediatrics, 2022 (6), 622. https://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/fullarticle/2791546

Telama, R., Yang, X., Hirvensalo, M. & Leskinen, E. 2014. Tracking of Physical Activity from Early Childhood through Youth into Adulthood. DOI: 10.1249/MSS.0000000000000181