Suomeen saapuu vuosittain merkittävä joukko maahanmuuttajia erilaisista taustoista ja eri syistä. Riippumatta maahantulon syystä näitä uusia asukkaita yhdistää uuden elämän aloittaminen vieraassa kulttuurissa ja yhteiskunnassa. He tarvitsevat tukea tässä sopeutumisprosessissa, jota kutsutaan kotoutumiseksi.

Kotoutuminen uuteen maahan ja yhteiskuntaan on vaativa oppimisprosessi. Se on kokonaisvaltainen muutos, jossa ihminen rakentaa elämäänsä uudelleen vieraassa ympäristössä. Uuden kielen oppiminen, uuden kotipaikan tapojen ja palvelujärjestelmän ymmärtäminen, sosiaalisten verkostojen luominen sekä arjen asioihin liittyvän tiedon löytäminen vaativat aikaa ja tukea.

Kotoutumisen tavoitteena on, että maahanmuuttaja hankkii ne tiedot ja taidot, joita tarvitaan yhteiskunnassa ja työelämässä toimimiseen. Yhteiskunnan tehtävänä on tarjota tukea ja rakenteita, jotka mahdollistavat näiden edellytysten saavuttamisen. Kotoutumisprosessi on onnistunut, kun maahanmuuttaja kokee pystyvänsä toimimaan yhdenvertaisena ja täysivaltaisena jäsenenä uudessa kotimaassaan (Saukkonen, 2017). Onnistunut kotoutuminen on tärkeää paitsi yksilön hyvinvoinnin myös koko yhteiskunnan kannalta.

Kielelliset haasteet ovat yksi keskeisimmistä kotoutumisen alkuvaiheen haasteista. Selkokielen avulla voidaan tukea ihmisiä, joille yleiskielinen viestintä on liian vaikeasti ymmärrettävää. Selkokieli auttaa ymmärtämään tietoa, osallistumaan yhteiskuntaan ja toimimaan arjessa itsenäisemmin. Se tekee viestinnästä saavutettavampaa tilanteissa, joissa kielelliset vaatimukset olisivat muuten liian haastavia. Selkokielen avulla voidaan madaltaa tiedon ja osallisuuden esteitä sekä tukea yhdenvertaisuutta. (Leskelä, 2019.)

Maahanmuuttajat ovat yksi merkittävä selkokielestä hyötyvä ryhmä erityisesti kotoutumisen alkuvaiheessa. Tässä ryhmässä selkokielen tarve ei liity pysyvään kognitiiviseen haasteeseen, vaan uuden kielen ja kulttuurin omaksumisen prosessiin. Selkokieli tukee maahanmuuttajien mahdollisuuksia ymmärtää yhteiskunnan toimintaa, palveluja ja arjen käytäntöjä silloin, kun kielitaito on vielä kehittymässä. Kielenoppimisen edetessä selkokielen tarve vähenee.

Selkokieli ei ole pelkästään kielen yksinkertaistamista, vaan tiedon tietoista muotoilua tilanteeseen, tarkoitukseen ja kohderyhmälle sopivaksi. Selkokieli ja selkokielinen materiaali sopivat hyvin myös esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen opiskelijoiden oppimateriaaliksi. Selkokielen muokattavuus kohderyhmän tarpeisiin mahdollistaa oppimisen tukemisen tavalla, joka kunnioittaa aikuisoppijan aiempaa osaamista ja elämänkokemusta. Se mahdollistaa vaativienkin asiasisältöjen käsittelyn tavalla, joka ei aliarvioi lukijan älyllistä tasoa tai aiempaa ammattitaitoa, vaikka suomen kielen taito olisi vasta kehitysvaiheessa.

Tutkimusten mukaan selkokielen ja selkokielisen materiaalin käyttäminen tukee maahanmuuttajia kotoutumisessa, joten selkokielen hyödyntämistä tulisi kehittää ja edistää aktiivisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Monilla palvelualueilla ei ole tietoa selkokielen hyödyntämisen tärkeydestä ja laadukkaasta selkokielisestä materiaalista on pulaa. Se voi asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan ja hidastaa uuteen yhteiskuntaan kiinnittymistä. Tiedonsaannin esteenä ei aina ole vain kielitaidon puute. Myös tiedon esitystapa voi olla esteenä sille, ettei se tavoita lukijaa. Panostamalla kielellisesti saavutettavaan materiaaliin voimme rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua ja tulla ymmärretyksi.

Anu Sana

Lapin yliopisto, Erityispedagogiikan asiantuntijan maisteriohjelma. Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan ” Selkokieli kotoutumisen tukena – Design-tutkimus marjaoppaan kehittämisestä maahanmuuttajille”

Lähteet:

Leskelä, L. (2019). Selkokieli: Saavutettavan kielen opas. Kehitysvammaliitto ry.

Saukkonen, P. (2017). Kotoutumisen seurantajärjestelmän kehittäminen Helsingin kaupungilla (Tutkimuskatsauksia 2017:2). Helsingin kaupunki