Lapsuudessani vietin lähes kaiken vapaa-aikani ulkona leikkien, pelaten ja touhuten – yksin ja yhdessä muiden lasten kanssa. Ulos ei tarvinnut patistaa, vaan päinvastoin, välillä vanhempieni piti houkutella minut sisälle syömään ja lepäämään. Lapsena koin ulkoilun ja monipuolisen fyysisen aktiivisuuden mukavaksi, minkä myötä liikkumisesta muodostui luonteva ja olennainen osa arkeani.

Kaikilla lapsilla ja nuorilla tällaiset kokemukset eivät ole kuitenkaan itsestään selviä. Nykyajan passiivinen elämäntyyli vaikuttaa negatiivisesti lasten ja nuorten liikkumissuositusten täyttymiseen. Arkiliikunnan vähentyminen ja ruutuajan lisääntyminen vähentävät lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden määrää arjessa. Move-mittaustulosten mukaan 5.- ja 8.-luokkalaisista 37–38 prosentilla fyysisen toimintakyvyn taso vaikeuttaa arjessa jaksamista (opetushallitus 2023; opetushallitus 2025a). Useat lapset ja nuoret liikkuvat liikkumissuosituksiin nähden liian vähän, mikä ilmenee esimerkiksi toimintakyvyn heikkoutena. Vähäinen fyysinen aktiivisuus ei tue lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia muutenkin hektisessä ja kuormittavassa nykyajan yhteiskunnassa.

Koska liian monen lapsen vapaa-aika täyttyy paikallaanolosta, koulujen rooli fyysisen aktiivisuuden edistäjänä korostuu. Vuoden 2026 syksyllä voimaan astuvan lain mukaan esi- ja perusopetuksessa velvoitetaan edistämään lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa (opetushallitus 2025b).

Pro gradu -tutkimuksessani selvitin laadullisen kyselyn avulla opettajien käsityksiä fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä koulussa. Tarkastelin luokka-asteita 1–6 opettavien opettajien käsityksiä tekijöistä, jotka vaikuttavat oppilaiden fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen koulupäivän aikana. Tulevan lain myötä kouluorganisaatioiden on entistä tärkeämpää tarkastella omaa toimintaansa fyysisen aktiivisuuden edistämisen näkökulmasta. Opettajien käsityksien kerääminen aiheesta auttaa tunnistamaan sekä liikkumista tukevia että sitä rajoittavia tekijöitä koulupäivän aikana.

Opettajien käsityksien mukaan oppilaiden fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen koulupäivän aikana vaikuttavat oppilaan lähtökohdat, opettajan toiminta, koulun toiminta ja kunnan toiminta. Oppilaan lähtökohdat sisältää tekijät fyysinen toimintakyky, kasvuympäristö ja motivaatio. Opettajan toiminnassa keskeiset tekijät ovat opettajan osaaminen ja opettajan oma liikuntasuhde. Koulun toiminnassa koulun resurssit ja koulun toimintakulttuuri sekä kunnan toiminnassa kouluympäristö, opetusjärjestelyt ja yhteistyö ovat fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen vaikuttavia tekijöitä. Oppilaan lähtökohdat yhdessä opettajan, koulun ja kunnan tarjoamien mahdollisuuksien kanssa vaikuttavat fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen oppilaiden koulupäivän aikana.

Fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja edistäminen koulussa ei ole enää vain suositus, vaan tulevan lain nojalla osa koulujen perustehtävää. Vaikka lakimuutos velvoittaa kouluja edistämään lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta, vastuu lasten liikkumisesta ei voi siirtyä kokonaan kouluille. On myös kotien tehtävä edistää lasten ja nuorten hyvinvointia luomalla kasvuympäristöön fyysistä aktiivisuutta lisääviä rutiineja. Pienetkin toimintatapojen muutokset niin koulussa ja kunnissa kuin myös kotona voivat olla merkittäviä lasten myönteisten liikuntakokemuksien ja liikkumisen määrän lisäämisen kannalta. Liikunnasta saatu positiivinen palaute ja onnistumisen kokemukset rohkaisevat lasta osallistumaan
liikkumista sisältäviin aktiviteetteihin yhä uudelleen.

Lapsuutta muistellessani toivon, että kaikki muutkin lapset löytäisivät liikunnan ilon ja saisivat liikkua, leikkiä ja touhuta yksin ja yhdessä muiden lasten kanssa niin, että liikkumisesta muodostuisi luonteva ja olennainen osa arkea.

Jenni Berg

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Luokanopettajan koulutusohjelma

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani ”Perusopetuksen luokanopettajien käsityksiä oppilaiden fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen vaikuttavista tekijöistä koulupäivän aikana”

Lähteet

Opetushallitus. 2023. Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n tulokset 2023. Viitattu 28.1.2026.

Opetushallitus. 2025a. Move! 2025: Koululaisten ja varusmiesten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys jatkuu – toimintakyvyssä alueellisia eroja. Tiedote. Viitattu 28.1.2026.

Opetushallitus. 2025b. Perusopetuslaki muuttuu: Liikunnallisen elämäntavan edistäminen velvoitettavaksi elokuusta 2026 alkaen. Uutinen. Viitattu 28.1.2026.