Viime aikoina opettajien työssä kohtaamat henkiset ja fyysiset väkivallan teot erityisesti oppilaiden taholta ovat olleet paljon esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tuoreimman Työterveyslaitoksen teettämän Kunta10-tutkimuksen mukaan väkivalta on lisääntynyt perus- ja erityisopetuksessa sekä varhaiskasvatuksessa (Työterveyslaitos, 2024; Yle Uutiset, 2024). Tämän kehityksen vuoksi on entistä tärkeämpää ymmärtää, millaiset voimavarat tukevat opettajia kasvavan kuormituksen keskellä.

Pro gradu -tutkielmani perustuu positiivisen psykologian tutkijoiden Petersonin ja Seligmanin (2004) vahvuuksiin ja hyvinvointiin sekä selviytymiskykyyn liittyviin tutkimuksiin. Petersonin ja Seligmanin (2004) mukaan luonteenvahvuudet ovat ihmisen luontaisia ja aitoja positiivisia ominaisuuksia, joiden tunnistaminen ja hyödyntäminen voi edistää hyvinvointia. Vahvuudet voivat toimia myös voimavaroina haastavassa tilanteessa.

Tutkielmassa tarkastelin, millaisia luonteenvahvuuksia esiintyy opettajien resilienssitarinoissa ja millainen merkitys vahvuuksilla on opettajille kouluarjen haastavassa tilanteessa selviytymisen kannalta. Toteutin tutkielman narratiivisella tutkimusotteella. Aineisto koostui kahdesta haastattelusta ja seitsemästä kirjoitetusta tarinasta. Saatu aineisto on analysoitu teoriaohjaavasti käyttäen narratiivien analyysiä.

Tutkielman tuloksissa opettajien resilienssitarinoista nousi esiin kaiken kaikkiaan 22 luonteenvahvuutta, joista kuusi korostuivat muita selkeämmin: näkökulmanottokyky, oppimisen ilo, rehellisyys, sosiaalinen älykkyys, itsesäätely ja ystävällisyys. Nämä vahvuudet toimivat opettajien sisäisinä resursseina, jotka auttoivat selviytymään kuormittavissa tilanteissa. Näkökulmanottokyky vahvuutena auttoi johdonmukaiseen ja tarkoituksenmukaiseen toimintaan lapsen tai nuoren kehityksen tukemiseksi. Oppimisen ilo tuki koulutuksen hyödyntämistä käytännössä, mutta se myös ilmeni halukkuutena oppia oman toiminnan kriittisen tarkastelun kautta. Rehellisyys tuki halukkuutta kohdata totuudenmukaisesti oma toiminta ja sen vaikutukset. Sosiaalinen älykkyys vahvisti kykyä ymmärtää toisten tunteita ja motiiveja sekä toimia haasteellisessa vuorovaikutustilanteessa rakentavasti. Ystävällisyys vahvisti lämmintä ja auttavaa sekä tukevaa suhtautumista muihin. Itsesäätely vahvuutena auttoi hallitsemaan omia tunteita haastavan tilanteen arvioinnissa.

Luonteenvahvuuksia voi tunnistaa tarinoista myös viidessä eri merkityskategoriassa. Ne kuvaavat opettajien monipuolisia keinoja selviytyä haastavista tilanteista: Ammatillinen ja johdonmukainen toimija -teema ilmeni sosiaalisessa ympäristössä, joka sekä rajoitti että mahdollisti toimintaa. Opettajat tekevät työssään valintoja, joilla on vaikutusta siihen, millaisina ammattilaisina he haluavat itseään nähdä. Tässä teemassa vahvuuksista korostuivat johtajuus, sinnikkyys, näkökulmanottokyky, oppimisen ilo, uteliaisuus, innokkuus ja luovuus. Sosiaalisten suhteiden ylläpitäjä ja rakentaja -teema liittyi opettajien vuorovaikutussuhteisiin, joita luotiin ja vahvistettiin erityisesti haastavissa tilanteissa. Tässä teemassa korostuivat sosiaalinen älykkyys, ystävällisyys, reiluus, kiitollisuus, huumorintaju sekä ryhmätyötaidot -vahvuudet. Itsereflektoija-teema näyttäytyi siinä, miten opettajat arvioivat omaa toimintaansa ja kokemuksiaan haastavissa tilanteissa. Tähän teemaan liittyivät oppimisen ilo, näkökulmanottokyky, vaatimattomuus, itsesäätely, rehellisyys ja arviointikyky -vahvuudet. Moraalinen toimija -teema ilmeni opettajien pohdinnoissa ja ratkaisujen tekemisessä haastavassa tilanteessa arvojen ja eettisten periaatteiden pohjalta. Tässä teemassa vahvuuksista korostuivat reiluus, rakkaus, anteeksianto ja harkitsevaisuus. Tunnetaitaja-teemassa opettajat tunnistivat, säätelivät ja ilmaisivat tunteitaan haastavissa tilanteissa. Tähän teemaan liittyivät itsesäätely, toiveikkuus, kiitollisuus ja urheus -vahvuudet.

Tutkielmani tulokset vahvistavat aiempaa tutkimustietoa luonteenvahvuuksien merkityksestä resilienssiä tukevana tekijänä. Esimerkiksi Harzer ja Ruch (2015) ovat tutkimuksessaan tuoneet esiin luonteenvahvuuksien merkittävän roolin stressinhallinnan ja selviytymiskäyttäytymisen tukemisessa. Jokainen resilienssitarina tarjoaa mallin, josta voi oppia. Tarinat osoittavat, kuinka luonteenvahvuudet voivat tukea hyvinkin vaikuttavalla tavalla selviytymistä.

Pirjo Piippolainen

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Kasvatusalan kandidaatti- ja maisteriohjelma, Yleinen kasvatustiede

Blogiteksti perustuu pro gradu -tutkielmaani ”Luonteenvahvuudet ja niiden merkitykset opettajien resilienssitarinoissa”.

Lähteet

Harzer, C. & Ruch, W. (2015). The relationships of character strengths with coping, work-related stress, and job satisfaction. Fronties in psychology, 6. (165). https://doi.org/10.3389/fpsyg.2015.00165

Peterson, C. & Seligman, M. E. P. (2004). Character strengths and virtues: A handbook and classification. American Psychological Association; Oxford University Press.

Työterveyslaitos. (2024). Työelämätieto. Kunta-alan työ ja työntekijöiden hyvinvointi. Työterveyslaitos. https://www.tyoelamatieto.fi/fi/etusivu/aineistot/kunta-alan-tyo-ja-tyontekijoiden-hyvinvointi/ (Luettu 5.9.2025).

Yle Uutiset. (2024). Tutkimus: Entistä useampi opettaja tai kasvatusalan työntekijä kohtaa työssään väkivaltaa. Artikkelit. Julkaistu 10.12.2024, Hanna Juopperi. https://yle.fi/a/74-20130059 (Luettu 9.1.2025).