Viime vuosina matematiikan oppimistulosten lasku on herättänyt huolta yhteiskunnallisessa keskustelussa. PISA-tulosten mukaan matematiikan osaaminen on heikentynyt Suomessa vuodesta 2006 lähtien (Hiltunen ym., 2023, 21). Matematiikka on oppiaineena kumuloituva, joten on tärkeää keskittyä siihen, että oppija saavuttaa tavoitteet ja eteneminen oppimisessa olisi mahdollista. Opetuksessa korostuu oppimisen tukeminen, jolla pyritään vastaamaan oppijoiden tarpeisiin ja vahvistamaan oppimista. Opetussuunnitelmassa matematiikan oppimisen tukemisessa painotetaan oppimisen etenemistä, asioiden kertaamista ja sisältöjen syventämistä (Opetushallitus, 2014, 130 & 237). Teoreettinen viitekehys rakentui tutkielmassani matematiikan opetuksen, eriyttämisen ja yhdysluokkaopetuksen kautta. Eriyttämisessä korostuu opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät tekijät, joita lähestytään niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Yhdysluokat kontekstina tuo uutta näkökulmaa matematiikan eriyttämiselle erityisesti opetusjärjestelyjen ja ryhmän muodostuksen kautta.

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin luokanopettajien käsityksiä ja keinoja matematiikan eriyttämisestä yhdysluokan kontekstissa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli ne erityispiirteet, haasteet ja mahdollisuudet, jotka yhdysluokat tuovat mukanaan eriyttämiseen. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta yhdysluokalla käytettävistä eriyttämisen keinoista ma-tematiikan opetuksessa opettajien omien kokemusten pohjalta.

Tein tutkielman laadullisena fenomenologis-hermeneuttista tutkimusotetta käyttäen. Tutkielman tarkoituksena ei ollut yleistään, vaan lisätä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Aineisto koostui neljän luokanopettajan haastatteluista. Keräsin aineiston teemahaastattelulla, jossa teemoina olivat matematiikan eriyttäminen, monenlaiset oppijat, oppimisen tukeminen ja yhdysluokan erityispiirteet. Aineiston analysoin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Tulokset jakautuivat kolmeen pääteemaan: käsitykset eriyttämisestä, eriyttämisen keinot sekä eriyttämisen haasteet ja mahdollisuudet. Opettajien käsityksissä nousi esille ymmärrys eriyttämisen monipuolisuudesta ja kokonaisuudesta, oppijoiden moninaisuus ja rakenteelliset asiat. Opettajat kohdistivat eriyttämistä tarpeiden perusteella ja huomioivat oppimisprosessin kokonaisuutena. Tulosten perusteella opettajat huomioivat oppijoiden matematiikan osaamisen tason, sekä edellytykset ja valmiudet oppimiselle. Opettajat kokivat keskeisenä matematiikan oppimisen kannalta kiinnostuksen ja motivaation lisäämisen. Tuloksissa korostui tukea tarvitsevat oppijat, mutta myös lahjakkaiden oppijoiden tarve eriyttämiselle huomioitiin. Näin ollen opettajat käyttivät sekä ylöspäin että alaspäin eriyttämistä.

Opettajien eriyttämisen keinot nousivat opettajien omien kokemusten ja käytännön kautta. Opettajat tunnistivat oppijoiden tarpeita ja pyrkivät vastaamaan niihin valitsemalla erilaisia eriyttämisen keinoja huomioiden eri-ikäiset oppijat. Oppijoiden yksilöllisyys sekä ryhmän tarpeet huomioitiin, ja keinot valittiin tarve edellä. Konkretia, vertaisoppiminen, omaehtoinen eteneminen ja yhdessä tekeminen näkyivät vahvasti eriyttämisen keinoissa. Rakenteelliset ja organisatoriset tekijät tulivat esille erityisesti yhdysluokan kautta, jolloin korostui suunnittelu. Suunnittelulla pyrittiin vaikuttamaan muun muassa työskentelyyn, ryhmien muodostukseen ja tuntien rakenteeseen.

Tulosten perusteella yhdysluokka luokkamuotona voi toimia jo itsessään eriyttävänä, kun luokalla on monta vuosiluokkaa samanaikaisesti. Joustava ryhmittely näkyi yhdysluokassa, kun opettajat ryhmittelivät oppijoita heidän tarpeiden perusteella vuosiluokkaan katsomatta. Opettajat hyödynsivät paljon vertaisoppimista, jolloin oppijat oppivat toisiltaan. Yhdysluokalla matematiikan eriyttämisen vahvuuksina nousi esille kertaaminen ja opetuksen syventäminen, jotka olivat hyvin toteutettavissa yhdysluokalla, kun opetetaan samoja sisältöjä eri tasoisesti. Opettajien mukaan yhdysluokassa eriyttämiseen haasteet kohdistuivat pitkälti ajan käyttöön, opetuksen hajanaisuuteen ja riittämättömyyteen, kun luokalla on monta vuosiluokkaa samanaikaisesti.

Eira Nurmela

Kasvatustieteiden tiedekunta, Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelma

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan ”Matematiikan eriyttäminen yhdysluokalla: luokanopettajien käsityksiä ja keinoja”.

Lähteet

Hiltunen, J., Ahonen, A., Hienonen, N., Kauppinen, H., Kotila, J., Lehtola, P., Leino, K., Lintuvuori, M., Nissinen, K., Puhakka, E., Sirén, M., Vainikainen, M.-P., & Vettenranta, J. (2023). PISA 2022 ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:49. Julkaisuarkisto Valto. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/c43b00d8-21b9-4457-bd21-e5ed77a2afe3 (Luettu 24.11.2025).

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf (Luettu 24.11.2025)