Viimeisen vuosikymmenen aikana varhaiskasvatus ja sen johtaminen ovat kokeneet merkittäviä koulutuspoliittisia muutoksia niin hallinnollisesti kuin rakenteellisesti. Vuonna 2013 varhaiskasvatus siirtyi sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriön hallintaan, mikä johti uudistuksiin varhaiskasvatuslaissa ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Samaan aikaan kuntien taloudelliset paineet ovat johtaneet pienempien päiväkotien yhdistämiseen suuremmiksi yksiköiksi, mikä on osaltaan lisännyt varhaiskasvatusyksikön johtajien vastuuta. Lakimuutoksen myötä myös johtajan kelpoisuusvaatimuksia päivitettiin, mikä on johtanut johtajan tehtävän eriytymiseen opettajan työstä. (Fonsén ja muut, 2022.) Muun muassa näiden muutosten myötä johtajuuden vaatimukset ovat kasvaneet, joten voidaankin kysyä, millaista osaamista johtajat työnsä tueksi tarvitsevat. (Sydänmaanlakka, 2015).

Varhaiskasvatuksen johtamista on tutkittu useissa väitöskirjatutkimuksissa eri näkökulmista, mutta kunnallisessa varhaiskasvatusyksikössä toteutettava talousjohtaminen ja siihen tarvittava osaaminen on jäänyt vähemmälle tarkastelulle. Fonsén ja kumppanit (2022) esittivät tutkimuksessaan, että kasvatusalan johtajien johtamistaitoihin keskittyvä koulutus on ollut vähäistä tehtävän vaatimaan johtamisosaamiseen nähden ja he kuvaavat, että johtamisen kehittämistarpeita tulisi tutkia lisää, jotta kasvatuksen ja koulutuksen alalle voidaan kehittää toimivia johtamisen käytänteitä.

Oman pro gradu -tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, mitä talousjohtaminen pitää sisällään varhaiskasvatusyksikön johtajan työssä, minkälaista osaamista varhaiskasvatusyksiköiden johtajat kertovat talousjohtamiseen tarvitsevansa sekä mistä he ovat siihen osaamista saaneet. Tutkimukseni kohderyhmänä olivat Espoon ja Turun kaupungin varhaiskasvatusyksiköiden johtajat. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla viideltä yksikön johtajalta kevään 2025 aikana. Haastattelujen pohjalta muodostunutta aineistoa tarkasteltiin fenomenografisen analyysin keinoin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kunnallisessa varhaiskasvatuksessa talousjohtaminen koostuu useista osa-alueista, joista keskeisimpiä ovat kunnan talousohjaus, budjetin seuranta ja erityisesti henkilöstöjohtaminen. Johtajat olivat yhtä mieltä henkilöstöjohtamisen tärkeydestä ja merkityksestä talousjohtamiselle. Heidän näkemyksissään korostui ajatus, jossa henkilöstöjohtaminen kulkee käsikädessä päivittäisen talousjohtamisen kanssa ja on siten tärkeimmässä roolissa budjettitavoitteiden saavuttamisessa. Ilman vahvaa henkilöstöjohtamista ei budjetissa pysyminen ole mahdollista. Tutkimuksen tuloksissa näkyi myös eroja yksiköiden johtajien näkemysten välillä. Muutamat johtajista kokivat, ettei heillä ole riittävää ymmärrystä kunnan talousprosesseista, ja samaan aikaan he pohtivat omaan työhönsä liittyviä suuria vastuita sekä sitä kautta syntyviä epävarmuuksia.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että talousjohtamiseen tarvittava osaaminen ei ole syntynyt muodollisen kelpoisuuden antavan tutkinnon kautta. Tutkimukseen osallistuneiden varhaiskasvatusyksiköiden johtajien kohdalla se on rakentunut pääsääntöisesti työkokemuksen, jatkuvan ammatillisen kehittymisen ja työssäoppimisen keinoin. Keskeisimpinä osaamista vahvistavina tekijöinä tutkimuksen perusteella voidaan sanoa olevan talousasiantuntijoilta saatu perehdytys ja apu sekä johtajien kesken vallitseva kollegiaalinen tuki. Tulokset osoittivat myös, että johtajien asenteella ja motivaatiolla on vaikutusta osaamiseen sekä osaamisen rakentumiseen. Ne johtajat, jotka kuvasivat olevansa luontaisesti kiinnostuneita talousasioista, arvioivat myös osaamisensa talousjohtamisen saralla olevan riittävää nykyisessä tehtävässään.

Osaamista ja sen kehittymistä haastavina tekijöinä tutkimuksen perustella voidaan sanoa olevan kiire, koulutusten puute sekä kohdennetun tiedon löytäminen. Jos varhaiskasvatusyksiköiden johtajien osaamista talousjohtamisen saralla halutaan kehittää, on tärkeä tunnistaa myös osaamisen kehittämisen esteet.

Elli Holma
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, kasvatustiede

Tämä blogikirjoitus perustuu Pro gradu -tutkielmaani ”Sehän lävistää kaikki osa-alueet jollain tavalla se talous – Talousjohtamiseen tarvittava osaaminen kunnallisten varhaiskasvatusyksikön johtajien näkemysten mukaan”.

Lähteet:

Fonsén, E., Ahtiainen, R., Kiuru, L., Lahtero, T., Hotulainen, R. & Kallioniemi, A. (2022) Kasvatus- ja opetusalan johtajien näkemyksiä omasta johtamisosaamisestaan ja sen kehittämistarpeista. Työelämän tutkimus- arbetslivforskning 20(1) 2022. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/95779/68128

Sydänmaanlakka, P. (2015). Älykäs julkinen johtaminen. Miten rakentaa älykäs verkostoyhteiskunta. Helsinki: Talentum Media Oy.