Suomea pidetään usein tasa-arvon mallimaana, jossa kaikilla on sukupuolesta riippumatta mahdollisuus kouluttautua, työllistyä ja edetä johtotehtäviin. Käytännössä naisjohtajien aliedustus on kuitenkin edelleen näkyvä ilmiö niin Suomessa kuin kansainvälisesti (World Economic Forum, 2025; United Nations, 2025; Tilastokeskus, 2025). Vaikka muodolliset esteet ovat vähentyneet, sukupuolittuneet käytännöt ja kulttuuriset normit vaikuttavat edelleen naisten urakehitykseen ja johtotehtäviin pääsyyn (Galsanjigmed & Sekiguchi, 2023). Tutkimusten mukaan naiset voivat olla johtajina yhtä tehokkaita tai jopa tehokkaampia kuin miehet, mutta silti heitä ei valita johtotehtäviin samalla tavalla. Tämä voi johtaa siihen, että organisaatiot menettävät potentiaaliaan, kun eivät valitse parhaita mahdollisia (Buss, Andler & Tiberius, 2025).

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin sitä, miten naisjohtajista puhutaan naisjohtajuutta käsittelevien uutisten kommenttikentissä. Tutkimusaineisto koostui Helsingin Sanomien ja Yleisradion vuosina 2024–2026 julkaistuista naisjohtajuutta käsittelevistä uutisista, joiden kommenttikentissä oli yhteensä yli tuhat kommenttia. Aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä, sillä uutisten kommenttikentissä käytävä keskustelu voi vaikuttaa siihen, miten ihmiset näkevät ja ymmärtävät erilaisia ilmiöitä (Kangaspunta, 2024).

Tutkimus toteutettiin laadullisena diskurssianalyysina, jonka tavoitteena oli tunnistaa erilaisia puhetapoja naisjohtajuudesta. Analyysin myötä syntyi viisi erilaista diskurssia: naisjohtajuuden kyseenalaistamisen diskurssi, naisjohtajuuden puolustamisen diskurssi, sukupuolen häivyttämisen diskurssi, antifeministinen diskurssi sekä rakenteellisen epätasaarvon diskurssi.

Naisjohtajuuden kyseenalaistamisen diskurssissa naisjohtajia pidettiin miesjohtajia heikompina tai poikkeuksellisina johtajina. Kommenteissa naisjohtajiin kohdistettiin erilaisia odotuksia kuin miesjohtajiin, ja heidän toimintaansa arvioitiin kriittisemmin. Toinen diskurssi oli naisjohtajuuden puolustamisen diskurssi. Tässä puhetavassa korostettiin naisjohtajien osaamista, saavutuksia ja myönteisiä vaikutuksia työyhteisöihin. Kommentoijat viittasivat esimerkiksi tutkimuksiin ja onnistuneisiin esimerkkeihin, joiden avulla naisjohtajat nähtiin pätevinä ja uskottavina johtajina.

Sukupuolen häivyttämisen diskurssi tarkoittaa, että johtajuuden nähtiin perustuvan yksilön osaamiseen eikä sukupuoleen. Vaikka puhetapa vaikutti tasa-arvoiselta, se samalla sivuutti rakenteelliset ongelmat, jotka vaikuttavat naisten urakehitykseen. Tämänkaltainen puhetapa voi estää naisia etenemistä johtotehtäviin, kun ajatellaan työelämän olevan sukupuolesta neutraalia aluetta.

Antifeministinen diskurssissa naisten eteneminen johtotehtäviin ja feminismi kuvattiin liioiteltuna tai miehiä syrjivänä ilmiönä. Tasa-arvokeskustelua pidettiin tarpeettomana, koska sukupuolten välisen tasa-arvon katsottiin jo toteutuneen. Samalla naisjohtajien asemaa vähäteltiin esittämällä heidän menestyksensä feministisen politiikan seurauksena. Rakenteellisen epätasa-arvon diskurssissa kommentoijat nostivat esiin työelämän sukupuolittuneet käytännöt ja maskuliiniset johtajuusnormit, jotka vaikeuttavat naisten etenemistä johtotehtäviin. Diskurssi normalisoi sitä, että työelämä on sukupuolittunut ympäristö, jossa naisten mahdollisuudet edetä johtotehtäviin eivät ole yhdenvertaiset miehiin verrattuna.

Tutkimuksen perusteella naisjohtajuus nähdään kommenttikentissä edelleen poikkeavana ilmiönä. Vaikka osa keskustelijoista puolustaa naisjohtajia ja tunnistaa rakenteellisen epätasaarvon, kyseenalaistavat ja vähättelevät puhetavat ovat edelleen yleisiä. Tulokset osoittavat, että sukupuolittuneet käsitykset johtajuudesta elävät vahvasti myös 2020-luvun Suomessa. Tämä tutkimus ei pyri yleistämään tuloksia koskemaan koko väestöä, mutta tutkimuksen tulokset tukevat aiempaa tutkimusta siitä, että johtajuuteen liitetyt sukupuolinormit ovat sitkeitä ja toistuvat myös julkisessa verkkokeskustelussa.

Anna Nupponen
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Yhdenvertaisuuden ja jatkuvan oppimisen maisteriohjelma
Kirjoitus perustuu pro gradu -työhön ”Naisetkin ovat usein todella hyviä johtajan pestissä” – Naisjohtajat uutisten kommenttikentissä

Lähteet:
Buss, A., Andler, S., & Tiberius, V. (2025). Female leadership: An integrative review and research framework. Leadership Quarterly, 36(1), 10–14.
Galsanjigmed, E., & Sekiguchi, T. (2023). Challenges women experience in leadership careers: Integrative review. Journal of Management Studies, 60(3), 370–390.
Kangaspunta, V. (2024). Käyttäjät kommentoinnin keskiössä: Verkkouutisten kommentoijien käytännöt, motiivit ja asenteet. Tampere: Tampere University Press.
Tilastokeskus. (2025). Tasa-arvo Suomessa 2025. Helsinki: Tilastokeskus.
United Nations. (2025). The Sustainable Development Goals Report 2025. United Nations Statistics Division.
World Economic Forum. (2025). Global Gender Gap Report 2025.