Mistä oli kyse?

Tänä päivänä elämme yhä suorituskeskeisemmässä kilpailuyhteiskunnassa, jossa korostuvat
yksilöllisyys, kilpailu ja huippusuoritusten vaatimukset (Salmela-Aro 2011). Koulun käytännöt
voidaan nähdä heijastumana yhteiskunnallisesta todellisuudesta, ja ne herättävät pohdinnan
siitä, miten kilpailullisuus näkyy peruskoulussa ja missä määrin sen tulisi näkyä.
Opetussuunnitelman perusteissa kilpailu ei kuulu peruskoulun tavoitteisiin, ja sana kisailu
mainitaan vain liikunnan oppiaineen yhteydessä (POPS 2025). Kaikesta huolimatta
kilpailullisuus hiipii lähes huomaamatta moniin kouluarjen tilanteisiin, sillä oppilaat vertailevat
itseään ja toisiaan jatkuvasti erilaisissa arjen tilanteissa. Oppilaat voivat kilpailla
ystävyyssuhteista, suosiosta, arvosanoista, nopeudesta, tehtävien määrästä tai liikuntapelien
voitoista. Tällaiset tilanteet muovaavat oppilaiden käsitystä omasta osaamisestaan sekä heidän
asemastaan ryhmässä.

Pro gradu –tutkielmassamme halusimme ymmärtää kilpailullisuuden ilmiötä tarkemmin.
Tutkimuksemme tavoitteena oli tutkia perusopetuksen neljännen luokan oppilaiden käsityksiä
kilpailullisuudesta peruskoulussa. Olimme kiinnostuneita myös siitä, millaista kilpailullisuutta
koulussa ilmenee, miten oppilaat kuvaavat kilpailua ja millaisia vaikutuksia kilpailulla heidän
näkökulmastaan on. Lähestymistapamme oli fenomenografinen ja keräsimme aineiston
ryhmissä toteutetuilla puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla.

Tutkimuksen tulokset

Tulostemme mukaan kilpailua ilmeni hyvin laaja-alaisesti niin opettajan järjestämänä kuin
oppilaiden itse keksimänä kilpailuna oppitunneilla ja välitunneilla. Kilpailu näyttäytyi
näkymättömämmin sosiaalisena ja akateemisena vertailuna. Oppilaat kuvasivat kilpailua sen
näkyvien piirteiden kautta liittäen siihen muun muassa voittamisen, kilpailuhenkisyyden ja
säännöt. Oppilaat kuvasivat kilpailua myös kaksijakoisten tunnekokemusten kautta. Kilpailu
kuvattiin koulussa motivoivana ja hauskana, kun se oli leikkimielistä ja oppilaan taitotasoon
nähden sopivaa. Kilpailuun liitettiin kuitenkin enemmän kielteisiä tunteita, kuten pettymystä,
turhautumista ja pahaa mieltä. Oppilaiden kokemukset olivat negatiivisia erityisesti silloin, kun
kilpailu koettiin epäreiluksi tai häviämisellä oli oppilaan näkökulmasta suuri merkitys.

Kilpailu vaikutti oppilaiden mukaan heikentävästi luokan ilmapiiriin, kaverisuhteisiin,
kommunikaatioon ja aiheuttavan huomattavaa vertailua oppilaiden välillä eri tilanteissa.
Kilpailu johti oppilaiden välisiin erimielisyyksiin ja vastakkainasetteluun, mutta taas ryhmänä
kilpailemisen koettiin lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteistyönä tapahtuva kilpailu oli
oppilaiden mukaan yhdistävää, hauskaa ja voittamisen merkitys väheni. Kaiken kaikkiaan
kilpailun kokemukset olivat riippuvaisia kilpailun luonteesta ja kontekstista.

Tutkimuksemme perusteella kilpailullisuus oli tunnistettava ilmiö oppilaiden käsityksissä ja
osana jokapäiväistä kouluarkea. Kilpailu vaikuttaa laaja-alaisesti koulumaailman eri tilanteissa
ja usein paljon laajemmin, kuin mitä opettajat tiedostavat. Kilpailullisuus ei ole vain
järjestettyjä kilpailutilanteita, vaan syvälle juurtuneita toimintamalleja, opittuja asenteita ja
hienovaraisia odotuksia. Kilpailullisuus peruskoulussa voi olla osittain heijastumaa
yhteiskunnan arvomuutoksista tai piilossa oleva ilmiö, jota koulun aikuiset eivät näe
merkityksellisenä tai vaikutuksiltaan laajoina.

Tutkimuksemme antaa opettajille ja kasvattajille arvokasta tietoa kilpailullisuuden
ilmenemisestä ja oppilaiden käsityksistä peruskoulussa. Työmme tuo esille oppilaan
näkökulman, ja muistuttaa, että arvot ja valinnat ulottuvat aina yksittäistä luokkahuonetta
pidemmälle. Oppilaalla on oikeus kasvaa rauhassa ilman jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta
tai painetta pärjätä. Kilpailullisuuden ilmiö on siksi tunnistettava tietoisesti, jotta sitä voidaan
ohjata ja käsitellä koulussa turvallisesti oppilasta tukevalla tavalla.

Kirjoittajat: Pihla Huhtala ja Eeva Majara

Kasvatustieteen tiedekunta, Luokanopettajakoulutus

Blogikirjoitus perustuu pro gradu – tutkielmaamme: “Mä tykkään sellaisesta, että ne ei ole
mitään sellaisia niinku vakavia vaan ne on niinku sellaisia hauskoja.” Perusopetuksen 4.
luokan oppilaiden käsityksiä kilpailullisuudesta peruskoulussa.

Lähteet:

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnit
elman_perusteet_2014.pdf.

Salmela-Aro, K. (2011). Mikä nuoria liikuttaa? Uupumuksesta intoon. Tieteessä tapahtuu,
29(4), 3-6.