Työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan aikaisemmin (Sutela ym. 2019, 343). Globalisaatio, teknologinen kehitys ja väestörakenteen muutokset ovat tehneet työmarkkinoista aiempaa epävarmempia ja monimuotoisempia. Nämä megatrendit ovat muuttaneet paitsi työn tekemisen tapoja myös ihmisten suhtautumista työhön. Työ ei ole enää pelkästään toimeentulon lähde, vaan siihen liitetään yhä useammin merkityksellisyyden, arvojen ja itsensä toteuttamisen ulottuvuuksia (Haikkola & Myllyniemi 2020, 5). Yhteiskunnallisessa keskustelussa työelämä näyttäytyy kuitenkin usein synkkänä: esiin nousevat erityisesti työurien pirstaleisuus, epävarmuus ja työuupumus (Pyöriä ym. 2019, 140–141; Järvensivu 2014, 65). Tällaiseen nopeasti muuttuvaan työelämään ovat tämän päivän nuoret vähitellen siirtymässä tulevina työntekijöinä ja yhteiskunnan rakentajina. Siksi on olennaista kuulla heidän äänensä ja ymmärtää, millaisia odotuksia, toiveita ja huolia he liittävät tulevaan työuraansa.

Nuorten työelämäodotuksia on tarkasteltu useissa valtakunnallisissa selvityksissä, mutta alueelliset näkökulmat ovat usein jääneet näissä tarkasteluissa vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi harvaan asutussa Lapissa työelämä voi näyttäytyä monella tapaa erilaisena kuin Etelä-Suomen kasvukeskuksissa sillä aluetta haastavat muun muassa pitkät välimatkat ja kausiluonteiset työmarkkinat. Alueen rakenteelliset erityispiirteet vaikuttavatkin konkreettisesti siihen, millaisia mahdollisuuksia nuoret kokevat heillä olevan pohjoisessa ja sitä kautta myös siihen, näkevätkö he tulevaisuutensa Lapissa vai muualla.

Oman pro gradu -tutkimukseni tavoitteena oli tarkastella Lapin ammatillisen toisen asteen koulutuksessa opiskelevien nuorten työelämäodotuksia ja heidän näkemyksiään alueen työelämästä. Tutkimukseni kohderyhmänä olivat Lapin koulutuskeskus REDU:n opiskelijat kone- ja tuotantotekniikan, matkailualan sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoista. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja siihen vastasi kymmenen opiskelijaa. Aineistoa tarkasteltiin sekä kuvailevan tilastollisen analyysin että sisällönanalyysin keinoin.

Tulokset toivat esiin kaksijakoisen, mutta toisiaan täydentävän näkemyksen: nuorilla on realistinen ymmärrys alueen työelämän rakenteellisista haasteista, mutta samalla he kantavat mukanaan toiveita ja arvoihin perustuvia odotuksia mielekkäästä työstä. Hyvä työilmapiiri, mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen ja itsensä toteuttamiseen nousivat tärkeimmiksi tekijöiksi työelämässä.

Nuoret arvioivat omat työllistymismahdollisuutensa Lapissa pääosin myönteisiksi ja tunnistivat erityisesti kaivos-, rakennus-, matkailu- ja teollisuusalat vahvoiksi työllistäjiksi alueella. Lapin työelämän vahvuuksina nähtiin mahdollisuus työllistyä eri aloille, ympäristö sekä hyvät työilmapiirit. Haasteina näyttäytyivät puolestaan elinkeinorakenteen yksipuolistuminen, työpaikkojen kausiluonteisuus ja pitkät välimatkat. Monelle päätös jäädä kotiseudulle tai muuttaa pois oli usein avoin tai ehdollinen, ja siihen vaikuttivat pitkälti työllistymismahdollisuudet.

Tutkimus osoittaa, kuinka tärkeää on ymmärtää alueellisten olosuhteiden merkitys nuorten työelämäodotusten taustalla. Nuoret eivät rakenna odotuksiaan tyhjiössä, vaan heidän käsityksensä tulevasta työelämästä muotoutuvat omien arvojensa lisäksi siitä, millaisia mahdollisuuksia heidän asuinalueensa heille tarjoaa. Tämän kokonaisuuden ymmärtäminen on avainasemassa, jos tavoitteena on vahvistaa nuorten kiinnittymistä Lapin alueelle, kehittää kestäviä alue- ja työvoimapoliittisia ratkaisuja sekä turvata koko Lapin tulevaisuuden elinvoima.

Essi Joensuu
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, kasvatustiede

Tämä blogikirjoitus perustuu Pro gradu -tutkielmaani ”Nuorten työelämäodotukset Lapissa – Ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden näkemyksiä työelämästä”.

Lähteet:

Haikkola, L. & Myllyniemi, S. (2020): Hyvää työtä! Nuorisobarometri 2019. Nuorisotutkimusseura. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2020/04/Nuorisobarometri_2019-netti.pdf. Viitattu 23.05.2025.

Järvensivu, A. (2014). Sukupolvi on osa työelämäntarinaa. Teoksessa Järvensivu, A., Nikkanen, R., Syrjä, S., Järvensivu, A., Nikkanen, R., & Syrjä, S. (2014). Työelämän sukupolvet ja muutoksissa pärjäämisen strategiat. Tampere University Press.

Pyöriä, P., Ojala, S. & Nätti, J. (2019). Työelämän muutokset ajassamme. Teoksessa Heiskanen, T., Syvänen, S., Rissanen, T., Tampere University Press, Heiskanen, T., Syvänen, S., & Rissanen, T. (2019). Mihin työelämä on menossa?: Tutkimuksen näkökulmia. Tampere University Press. https://doi.org/10.61201/tup.729.

Sutela, H., Pärnänen, A., & Keyriläinen, M. (2019). Digiajan työelämä: Työolotutkimuksen tuloksia 1977–2018. Tilastokeskus. https://urn.fi/URN:ISBN:978–952–244–634–3.