Lapsen elinpiiri on usein melko suppea, ja ihminen viettää lapsuudessa paljon aikaa oman perheen kesken. Valkendorf ja Sihvonen (2020) kuvaavat nuorena tilanteen kuitenkin muuttuvan: murrosikäisen elinpiiri laajenee, ja nuori luo itselleen uusia ja tärkeitä, lapsuudenperheestä riippumattomia ihmissuhteita. Kaverien merkitys nuorten elämässä kasvaa, ja nuori saattaa ottaa etäisyyttä perheeseen. Tämän vuoksi perheen merkitys on nuorelle myös usein hankala ja monisyinen. (Valkendorf & Sihvonen, 2020, 6.) 

Kasvaessamme huomaamme perheiden olevan erilaisia. Yhdessä perheessä vietetään aikaa perheenjäsenten kesken, ja tarjolla on aina lohdutusta, sekä lämmintä ruokaa. Toisessa perheessä lapset saavat pärjätä pienestä asti omatoimisesti, ja jääkaapissa loistaa lähinnä vain valo. Parhaimmillaan perhe tuntuu nuoresta turvasatamalta, pahimmillaan nuoren tunne on päinvastainen.  

Jokainen lapsi saa näin erilaiset lähtökohdat elämälleen. Lapsiperheiden hyvinvointi- ja terveyserot heijastuvat nuoren elämään kuitenkin aina aikuisuuteen saakka (Valkendorf & Sihvonen, 2020, 7). Myös perheiden tavoissa rakastaa on eroja. Rakastetuksi tuleminen ja kyky rakastaa on ihmislajin sisäänrakennettu taipumus, jolla on merkittävä vaikutus koko ihmiselämän ajan (Leskisenoja, 2023, 231). 

Tutkin pro gradu -tutkielmassani, millainen perhe-elämä näyttäytyy onnellisena nuorten kertomuksissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia piirteitä nuoret liittävät onnelliseen perhe-elämään, ja millaisia kokemuksia heidän kertomuksensa heijastavat. Tutkimuksessa hyödynnettiin ”Yhdeksänluokkalaisten kirjoituksia onnellisuudesta” -aineistoa. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui aineistolähtöinen sisällönanalyysi ja tutkimusaihetta tarkasteltiin onnellisuuden näkökulmasta.  

Tutkimustulosten perusteella nuoret kokevat rakastavan, turvallisen, hyväksyvän ja yhtenäisen perhe-elämän onnellisena kertomuksissaan. Nuorten kirjoituksissa korostuivat erityisesti perheen rakastava ja välittävä tunnelma. Nuoret kokivat tärkeänä myös perheen kiinnostuksen nuoren asioihin, sekä hyväksyvän ilmapiirin. Lisäksi yhdessä vietetty aika, sekä perheen hyvät keskinäiset suhteet koettiin tärkeinä onnellisuutta tukevina tekijöinä.  Nuorten perhe-elämän onnellisuutta kuvaavista lausahduksista välittyi väkevästi rakkaus, lämpimät ihmissuhteet, sekä aito välittäminen.  Myös hyvän keskusteluyhteyden toteutuminen perhe-elämässä koettiin tutkimuksessani nuorten onnellisuutta lisäävänä. 

Nuoret pohtivat turvallisuuden merkitystä nuorten onnellisuuden kokemuksen rakentajana perhe-elämässä monelta kannalta.  Muun muassa eriävien tunteiden näyttämisen tärkeys turvallisessa ympäristössä tuotiin ilmi.Nuorten kirjoituksissa onnellisena perhe-elämänä näyttäytyivät myös turvallisen tukiverkon muodostajat, sekä sisarukset, joiden kanssa saa turvallisesti riidellä ilman pelkoa rakkauden katoamisesta.  

Nuoret kuvasivat kirjoituksissaan perhe-elämän onnellisuutta kuvaavaksi tekijäksi nuoren hyväksymisen sellaisena kuin hän on. Myös aito kiinnostus nuorta kohtaan koettiin tärkeäksi. Yksi nuori kuvasi kirjoituksissa lämpimästi perheenjäseniään, jotka osoittivat luottamusta nuoreen. Nuoret kokivat myös perheen yhtenäisyyden, sekä perheen kanssa yhdessä vietetyn ajan tärkeänä ja onnellisuutta ilmentävänä asiana perhe-elämässä.  

Jonna Matikainen 
Lapin Yliopisto 
Kasvatustieteiden tiedekunta, Kasvatustieteen maisteriohjelma. 

Blogikirjoitus perustuu Pro gradu- tutkielmaani ”Minulla on perhe, joka välittää ja rakastaa minua tällaisena kuin olen. Nuorten kokemuksia perhe-elämästä onnellisuuden näkökulmasta”. 

Lähteet: 

Leskisenoja, E. (2023). PERMA-teoria hyvinvointiopetuksen kivijalkana. Teoksessa Positiivisen psykologian voima. Toim. Lotta Uusitalo, L.  PS-kustannus. 224-256. 

Valkendorf, T. & Sihvonen, E. (2020) Toim. Nuorten perheet ja läheissuhteet. Nuorten elinolot vuosikirja 2020. Turku: Hansaprint.