Hoitoalan vetovoimaisuus on muuttunut paljon vuosien varrella. Hoitajapula ilmenee Kevan (2023) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (2024) tilastoissa (Keva 2023; Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat 2024). Olisi tärkeää, että alalle hakeutuneet opiskelijat kokevat alan opinnot mielekkääksi opiskella ja että opintojen aikana tuetaan hyvinvointia ja kasvua tulevaksi hoitotyön ammattilaiseksi. Kokonaishyvinvointia voidaan edistää sillä, että psykologiset perustarpeet (autonomia, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus), jotka pohjautuvat Decin ja Ryanin itsemääräämisteoriaan, tulevat täytetyiksi (Deci & Ryan 2008, 182-183). Kun opiskelija voi hyvin ja kasvaa opintojensa aikana, saadaan uusia työntekijöitä hoitoalalle, jolla voidaan puolestaan vaikuttaa hoitajapulaan.

Pro gradu -tutkimuksessani tutkin, millaisia kokemuksia hoitotyön opiskelijoilla on psykologisten perustarpeiden ja ammatillisen kasvun toteutumisesta eri pedagogisissa menetelmissä. Tutkimuksen kohteena olevat pedagogiset menetelmät käänteinen oppiminen, simulaatio ja etäopiskelussa case-oppiminen ovat tällä hetkellä käytettyjä hoitotyön opiskelussa.

Tein tutkimuksen laadullisena teemahaastattelututkimuksena, johon haastattelin seitsemää sairaanhoitaja- ja/tai terveydenhoitajaopiskelijaa eräästä suomalaisesta ammattikorkeakoulusta. Haastattelun teemoina olivat käänteinen oppiminen, simulaatio ja etäopiskelussa case-oppiminen. Alateemoina olivat autonomia, kyvykkyys, yhteenkuuluvuus sekä ammatillinen kasvu. Aineiston analysoin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tarkoituksena ei ollut kehittää teoriaa, vaan tarkastella sitä eri kontekstista käsin.

Tutkimustulosten mukaan hoitotyön opiskelijat kokivat, että kaikissa tutkimuksen kohteena olleissa pedagogisissa menetelmissä autonomia toteutuu pääosin hyvin ja sisäistä motivaatiota oppimiseen oli runsaasti. Haastatteluissa korostui jokaisen sisäinen motivaatio opiskella hoitajaksi. Tuloksissa nousi esille, että käänteinen oppiminen ja simulaatio koettiin pääosin mieleiseksi. Simulaatiossa toiset kokivat simuloinnin mielekkäämmäksi ja toiset puolestaan tarkkailijan roolin. Etäopiskelussa case-oppimisesta osa haastateltavista toi esille, että niitä oli välillä liikaa ja, että toisten caseihin ei välttämättä ollut tarpeeksi motivaatiota perehtyä sen enempää kuin luennolla käytiin läpi.

Tuloksissa kyvykkyydestä käänteisessä oppimisessa haastateltavat kokivat, että haasteista pystyttiin suoriutumaan, mutta oma toiminta ja sisäinen motivaatio vaikutti paljon siihen, miten panosti itsenäiseen opiskeluun. Simulaatiossa myös koettiin, että niistä suoriudutaan, vaikka esimerkiksi jännityksen tunteita saattoi ilmetä. Oma reflektio ja palaute olivat tärkeässä roolissa. Etäopiskelussa case-oppimisessa haastateltavat kokivat tehtävien pääosin olevan hallittavissa, mutta myös haasteita saattoi ilmetä. Usko omiin kykyihin joutui välillä koetukselle.

Tulosten mukaan suurin osa haastateltavista koki käänteisessä oppimisessa yhteenkuuluvuuden toteutuvan osallisuuden ja hyvän ilmapiirin kautta. Myös simulaatiossa yhteenkuuluvuus toteutui, ilmapiiri kuvattiin sallivaksi ja kunnioittavaksi. Etäopiskelussa case-oppimisessa esille nousi ryhmän välinen yhteistyö, jos siinä oli haasteita, vaikutti se myös yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Osallisuus vaihteli myös ryhmän mukaan, ryhmähenki koettiin kuitenkin hyväksi.

Tutkimustulosten mukaan ammatillista kasvua kuvattiin tapahtuvan kaikissa pedagogisissa menetelmissä. Ammatillista kasvua kuvattiin tapahtuvan esimerkiksi oivallusten ilmenemisenä, ryhmätyötaitojen kehittymisenä ja teorian yhdistämisenä käytäntöön.

Tekemästäni Pro gradu -tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön koulutuksessa. On tärkeää, että psykologiset perustarpeet täyttyvät eri pedagogisissa menetelmissä, sillä se tukee myös ammatillista kasvua ja opintoihin sitoutumista.

Maiju Moilanen

Kasvatustieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto.

Kirjoitus perustuu Pro gradu -tutkielmaan ”Hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia psykologisten perustarpeiden ja ammatillisen kasvun toteutumisesta eri pedagogisissa menetelmissä”. Tutkielman ohjaajana toimi Lauri Lantela.

Lähteet:

Deci, E. L. & Ryan, R. M. 2008. Self-Determination Theory: A Macrotheory of Human Motivation, Development, and Health. Canadian Psychology, 49(3), 182-185. Osoitteessa: https://doi.org/10.1037/a0012801

Keva. 2023. Kuntien työvoimaennuste: Hoitajapula kaksinkertaistui kahdessa vuodessa. Saatavilla www-muodossa: https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/kuntien-tyovoimaennuste-hoitajapula-kaksinkertaistui-kahdessa-vuodessa/

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat. 2024. Hyvinvointialueilla vakava pula hoitajista, lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä. Tiedote. Osoitteessa: https://www.kt.fi/uutiset-ja-tiedotteet/2024/hyvinvointialueilla-vakava-pula-laak%C3%A4reista-ja-sosiaalityontekijoista