Tekoälyn yleistyminen alkaa näkymään nykyhetkessä kaikkialla yhteiskunnassamme koulut mukaan lukien (Montenegro-Rueda ym. 2023). Opetuksen ja oppimisen kenttä käy läpi murrosta, jossa teknologiset työkalut muuttavat opettajan roolia ja oppilaan tapaa oppia. Lähdimme tekemään graduamme ajankohtaisesta aiheesta, sillä halusimme ymmärtää millaisia näkemyksiä opettajilla, oppilailla ja asiantuntijoilla on tekoälystä osana koulun arkea ja millä tavoin sen käyttöä voitaisiin kehittää pedagogisesti perustelluksi ja eettisesti kestäväksi.

Toteutimme tutkimuksemme laadullisena teemahaastatteluna ja haastatteluiden tuloksista piirtyi kuva koulujen tekoälyn hyödyntämisen hajanaisuudesta, kun taas oppilaiden keskuudessa tekoälyn käyttö näkyi olevan omaksuttu nopeasti. Yhteistä sekä oppilaiden että opettajien keskuudessa oli kuitenkin toimijan henkilökohtainen mielenkiinto tekoälyä kohtaan, mikä toimi avaintekijänä sen hyödyntämisessä. Haastateltavien vastaukset tarjosivat moniulotteisen katsauksen tekoälyn käyttöön nykytilanteessa sekä näkemyksiin tekoälyn tulevaisuudesta opetuksen tukena.

Tekoäly nähdään työkaluna, joka voi tukea yksilöllistä oppimista, tarjota välitöntä palautetta ja auttaa oppilaita muun muassa kielten oppimisessa, kirjoittamisessa ja tiedonhaussa. Kolikon kääntöpuolelta löytyy huoli oppimisen pinnallistumisesta, opiskelumotivaation laskusta ja opiskeluun liittyvien taitojen polarisoitumisesta. Tekoäly voi vahvistaa niitä, joilla on jo hyvä osaamispohja, mutta jättää heikommassa asemassa olevat ilman tarvittavaa tukea. Tämä vaatii opettajalta entistä enemmän muuntautumista sekä roolin ottamista ohjaajana, oppimisen suuntaajana ja kriittisen ajattelun kehittäjänä (OECD 2021, 51; von Garrel & Mayer 2024, 5).

Opettajille tulisi tarjota selkeitä suuntaviivoja ja jatkuvaa koulutusta tekoälyn pedagogiseen hyödyntämiseen kehityksen kiihtyessä. Tekoälyn käyttö vaatii opettajalta sekä teknologista että eettistä osaamista muun muassa arvioinnin tai yksityisyyden näkökulmista. Vaikka osa opettajista näkee tekoälyn uhkana, toiset kokevat sen olevan mahdollisuus keventää työkuormaa ja keskittyä entistä enemmän oppilaan kohtaamiseen. Kun uusia ominaisuuksia ja päivityksiä julkaistaan nopealla tahdilla, olisi käyttöönotossa tärkeää olla tukea saatavilla matalalla kynnyksellä.

Tutkimuksemme perusteella tekoälyn tarkoituksenmukainen käyttö vaatii teknisten ratkaisujen lisäksi selkeitä koulutuspoliittisia linjauksia ja yhtenä esimerkkinä tekoälylukutaidon kehittämistä. Tekoälyn voidaan todeta olevan ilmiö, joka on jäämässä osaksi yhteiskuntaamme ja sitä kautta myös koulutuksen kenttää. Tämän takia haluaisimme kannustaa tulevia opettajia ymmärtämään tekoälyn roolin ja toimintaperiaatteet osana tulevaisuuden koulutusta ja kasvatustehtävää.

Opetushallituksen (2025) keväällä julkaisemat kansalliset suositukset tekoälyn käytöstä pyrkivät tukemaan vastuullista, turvallista ja pedagogisesti tarkoituksenmukaista tekoälyn hyödyntämistä eri koulutuksen tasoilla. Käytön suunnittelu pohjautuu laajasti eettisyyden, tietosuojan ja oppijoiden oikeuksien turvaamiseen. (Opetushallitus 2025.) Tutkimuksemme perusteella nämä suositukset ovat erittäin tarpeellisia ja tulivat hyvään aikaan ohjeistamaan tekoälyn käyttöä jo ennen opetussuunnitelman uudistusta.

Tekoälyn hyödyntämisessä opetuksessa ja oppimisessa on lukemattomia mahdollisuuksia, joista kaikkia emme varmasti osaa vielä edes kuvitella. Mutta olemalla aktiivisia keskustelussa ja kehitystyössä, pystymme vaikuttamaan siihen, millaista tulevaisuuden koulutusta ja opetusta haluamme rakentaa teknologiaa tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen, ei sitä sivuuttaen.

Teemu Kähärä & Valte Vuorela,
Lapin yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta, Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelma

Blogikirjoitus perustuu Pro Gradu -tutkielmaan ” Opettajien, oppilaiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä tekoälystä opettamisessa ja oppimisessa”

Lähteet:

von Garrel J., Mayer J., (2024). Which features of AI-based tools are important for students? A choice-based conjoint analysis, Computers and Education: Artificial Intelligence, Volume 7. https://doi.org/10.1016/j.caeai.2024.100311

Montenegro-Rueda, M., Fernández-Cerero, J., Fernández-Batanero, J. M., López-Meneses, E. (2023). Impact of the Implementation of ChatGPT in Education: A Systematic Review. Computers, 12, 153. https://doi.org/10.3390/computers12080153

OECD (2021), OECD Digital Education Outlook (2021): Pushing the Frontiers with Artificial Intelligence, Blockchain and Robots, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/589b283f-en   

Opetushallitus, 2025. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2025/tekoalysuositukset-varhaiskasvatukseen-opetukseen-ja-koulutukseen-julkaistu