Musiikilla on ainutlaatuinen kyky herättää ja välittää tunteita. Yksi oppilas kokee duurisävelmän iloisena ja onnellisena, kun taas toinen kuvailee sen olevan rauhallista ja levollista. Musiikin ja tunteiden välistä yhteyttä on haastavaa selittää, sillä tunnekokemuksen syntymiseen vaikuttavat useat eri tekijät. Perinteisen länsimaisen käsityksen mukaan duurisävellajit yhdistetään iloisiin tunteisiin ja mollisävellajit koetaan surullisina. Havaitut ja koetut tunteet ovat kuitenkin aina yksilöllisiä ja kontekstisidonnaisia (Juslin & Västfjäll, 2008a, 2008b), vaikka suurin osa oppilaista määrittelisi musiikin emotionaalisuutta samalla tavalla. Toisaalta oppilaat myös kuvailevat tunnekokemuksiaan hyvin eri tavoin, sillä musiikillinen harrastuneisuus voi vaikuttaa siihen, miten tunteita havaitaan ja koetaan (Campayo-Muñoz, Cabedo-Mas & Hargreaves, 2021).

Tutkimuksessa hyödynnettiin fenomenologis-hermeneuttista tutkimusotetta, sillä tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää oppilaiden tunnekokemuksia musiikin kuuntelutilanteissa. Aineistokeruutilanteessa kuudesluokkalaiset kuuntelivat neljä eritempoista duuri- ja mollisävelmää (C-duuri ja C-molli, kumpikin 60 ja 100 BPM), minkä jälkeen he kuvailivat sävelmistä havaittuja ja koettuja tunteita. Tutkimusjoukko koostui yleisopetuksen ja musiikkipainotteisen opetuksen oppilaista. Analysoin oppilaiden vastaukset temaattisen analyysin avulla ja muodostin havaittuja ja koettuja tunteita sekä tunteiden kuvailutapoja kuvaavia teemoja.

Oppilaat yhdistivät hidastempoiseen duurisävelmään onnellisuuden, ilon, haikeuden ja rauhallisuuden tunteita, kun taas nopeatempoista duurisävelmää kuvailtiin myös onnellisuuden ja ilon tunteilla, ja sävelmä koettiin myös energiseksi, innostavaksi ja lempeäksi. Puolestaan hidastempoista mollisävelmää kuvailtiin synkäksi ja surulliseksi, mutta oppilaat yhdistivät siihen myös yksinäisyyden, epäonnistumisen ja levollisuuden kokemuksia. Nopeatempoinen mollisävelmä koettiin vauhdikkaammasta temposta huolimatta surulliseksi, mutta vastauksissa korostuivat vihan, jännityksen ja levottomuuden tunteet. Oppilaat yhdistivät samaan sävelmään sekä positiivisia että kielteisiä tunteita, mikä viittaa tunnekokemuksen subjektiiviseen luonteeseen (Zentner & Eerola, 2010).

Tutkimuksen tavoitteena oli vertailla yleisopetuksen ja musiikkipainotteisen opetuksen oppilaiden tunteiden kuvailutapoja. Oppilaat kuvailivat tunnekokemuksiaan enimmäkseen suoran tunneilmaisun avulla, mikä tarkoittaa
musiikin tai koetun tunteen kuvailemista tunnesanojen avulla. Yleisopetuksen oppilaiden tunteiden kuvaileminen keskittyi enemmän musiikin kuvailemiseen koetun tunnekokemuksen sijaan ja tunteiden sanallistaminen osoittautui haastavaksi tai mahdottomaksi. Musiikkipainotteisen opetuksen oppilaat kuvailivat tunnekokemuksia kertomusten ja mielikuvien avulla. Mahdollinen musiikillinen harrastuneisuus ilmeni laadultaan syvällisempinä vastauksina, sillä musiikkipainotteisen opetuksen oppilaiden tunteiden kuvailutavat olivat monitahoisempia. Tutkimus osoittaa, että duuri- ja mollisävelmät koetaan lähtökohtaisesti samalla tavalla, vaikka yksilöiden välillä on myös eroavaisuuksia. Musiikkikasvatuksen avulla voidaan kehittää tunteiden havaitsemiseen ja sanallistamiseen liittyviä taitoja, jotka ovat osa perusopetuksessa tapahtuvaa tunnekasvatusta. Musiikkikasvatus ei ole vain musiikillisten taitojen opettelemista, vaan se on myös väline emotionaaliseen kasvuun ja omien tunteiden sanallistamiseen.

Julius Sarajärvi
Kasvatustieteiden tiedekunta, Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelma

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan ” Musiikki oli sellaista, mitä voisi kuunnella, kun on surullinen tai kun jokin on mielen päällä.”: Oppilaiden kuvailemia tunnekokemuksia duuri- ja mollisävelmistä

Lähteet:

Campayo-Muñoz, E., Cabedo-Mas, A., & Hargreaves, D. (2021). Active listening, expressive communication and cooperation in music learning. Australian Journal of Music Education, 54 (1), 63–73. https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1352925.pdf

Juslin, P. N., & Västfjäll, D. (2008a). Emotional responses to music: The need to consider underlying mechanisms. The Behavioral and Brain Sciences, 31 (5), 559–575. https://doi.org/10.1017/S0140525X08005293

Juslin, P. N., & Västfjäll, D. (2008b). All emotions are not created equal: Reaching beyond the traditional disputes. The Behavioral and Brain Sciences, 31 (5), 600–621. https://doi.org/10.1017/S0140525X08005293

Zentner, M., & Eerola, T. (2010). Self-report measures and models. Teoksessa P. N. Juslin & J. A. Sloboda (toim.), Handbook of Music and Emotion: Theory, Research, Applications (s. 187–222). Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/acprof:oso/9780199230143.001.0001