Vapaan sivistystyön valtionosuusrahoitusta tarkastellaan vuosittain valmisteltaessa valtion talousarviota. Valtionosuusrahoitukseen on tehty vähennyksiä viime vuosina, viimeisimmäksi vuonna 2024. Rahoituksen muutokset vaikuttavat kaikkiin kansalaisopistoihin, joita Opetushallinnon tilastopalvelun (2026) mukaisesti oli 173 vuonna 2025. Kansalaisopistoja ohjaa laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), joka määrittelee vapaan sivistystyön tarkoitukseksi toteuttaa elinikäistä oppimista tukevaa koulutusta. Laki myös määrittää luvan kansalaisopistojen ylläpitämisestä ja valtionosuusrahoituksen laskentaperusteista.

Pro gradu -tutkielmassani on tutkittu miten valtionosuusrahoituksen muutokset ovat vaikuttaneet kansalaisopistojen toimintaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös muutosten vaikutusta alueellisesti ja koulutuksellisen tasa-arvoisuuden näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu monimenetelmällisenä tutkimuksena hyödyntäen kyselymenetelmää ja teemahaastattelua. Kaikille kansalaisopistoille kohdennetun kyselytutkimuksen tuloksia analysoitiin luokittelemalla, teemoittelemalla ja korrelaatioanalyysillä. Kyselyn tuloksia tarkennettiin asiantuntijoille toteutetulla teemahaastattelulla, jonka aineisto litteroitiin ja analysoitiin teemoittelemalla.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että valtionosuusrahoituksen muutokset ovat vaikuttaneet kansalaisopistojen toimintaan, esimerkiksi tarpeena nostaa kurssimaksuja, vähentää oppituntien ja kurssien määrää, kasvattaa ryhmäkokoja ja vähentää opetustiloja. Vaikutuksia ovat olleet myös opiskelijamäärän ja henkilöstömäärän väheneminen, lukukausien lyhentäminen ja organisaatiorakenteiden muutokset.

Tutkimuksen mukaan valtionosuusrahoituksen muutokset näkyivät toiminta-alueilla vaikutuksina saavutettavuudessa, kuten opetuksen keskittämisenä alueiden keskustoihin ja opetuksen toimitilamuutoksina. Näitä muutoksia on tulosten mukaisesti toteutunut koko maassa, erityisesti Pohjois-Suomessa. Osa kyselyyn vastanneista totesi kuitenkin, että valtionosuusrahoituksen muutokset eivät ole vaikuttaneet toiminta-alueisiin.

Osa tutkimukseen osallistuneista arvioi, että tulevaisuudessa ei todennäköisesti tapahdu suuria muutoksia kansalaisopistojen nykytilaan ja toiminta nähdään edelleen vakaana. Valtionosuusrahoituksen merkitys kuitenkin korostui tutkimustuloksissa. Valtionosuusrahoituksen määrän arvioitiin laskevan ja tärkeäksi koettiin uusien rahoituskanavien löytyminen. Tulevaisuuden osalta on avoimena, miten lainsäädäntöä ja rahoitusmallia kehitetään sekä toteutuuko valtionosuusrahoituksen muutoksia tulevaisuudessa.

Tutkimus osoitti, että valtionosuusrahoituksen muutosten lisäksi kansalaisopistojen toimintaan on vaikuttanut kuntien rahoituksen vähentyminen, asukasmäärän pieneneminen ja koronapandemian vaikutukset. Tulevaisuudessa väestön ikärakenteen muutokset ja väestön väheneminen tulevat vaikuttamaan opintotarjonnan suuntaamiseen vahvemmin aikuisten, työikäisten ja senioreiden kohderyhmille. Yhteistyön kasvattaminen erilaisten toimijoiden kuten työelämätoimijoiden ja järjestöjen kanssa nähtiin tarpeelliseksi. Koulutuksen kehittäminen kohderyhmäkohtaisesti vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin, jota Tarja Kallosen ja Annemari Kuhmosen (2021) mukaisesti nykyään tarvitaan esimerkiksi yksilöiden osaamisen kehittämistä edellyttävässä työelämässä (Kallonen & Kuhmonen, 2021, s. 18).

Tutkimus antoi viitteitä kansalaisten koulutuksellisen tasa-arvoisuuden toteutumisesta kansalaisopistojen palvelujen ja vaikuttavuuden saavuttamisessa alueellisesti. Joitakin erovaisuuksia todettiin kuten opetustuntien ja kurssimäärien lisääminen Etelä-Suomessa ja opetuksen keskittäminen enemmän taajama-alueille Pohjois-Suomessa. Tutkimus ei kuitenkaan antanut selkeää vastausta koulutuksellisen tasa-arvoisuuden toteutumiseen. Tässä on idea jatkotutkimusaiheeksi.

Jenny Saarela
Kasvatustieteiden tiedekunta, yhdenvertaisuuden ja jatkuvan oppimisen maisteriohjelma
Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani ”Valtionosuusrahoitus on kansalaisopistojen kivijalka” Valtionosuusrahoituksen muutosten vaikutukset kansalaisopistojen toimintaan.

Lähteet
Kallonen, T. & Kuhmonen A. (2021.) Jatkuva oppiminen. Työelämän tärkein taito. HansaBook.

Laki vapaasta sivistystyöstä 632/1998. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1998/632 (Luettu 22.11.2025).

Opetushallinnon tilastopalvelu. (2026). Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämisluvat. https://vipunen.fi/fifi/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=%7B93F028BE-5D6F-45F6-98D379DF104F0A89%7D&file=Koulutuksen%20yhteiset%20%20j%C3%A4rjest%C3%A4mis%20ja%20yll%C3%A4pit%C3%A4misluvat%20%20vapaa%20sivistysty%C3%B6.xlsb&action=default (Luettu 5.4.2026).