Järjestetty 18.9.-20.9.2024

Ohjelma

Paikka: Arktikum (Pohjoisranta 4)

9:00–10:00 Ilmoittautuminen ja tutustuminen koululaisten tiedeviikon toimintaan
10:00–11:30 European Space Education Resource Office ESERO Finland 45 min and Taivo Productions 45 min (tila: Aurora)
11:40 Kuljetus Arktikumista yliopistolle
12:00–13:00 Lounas
13:00–14:30 Opettajankoulutuksen verkostoituminen (tila: Eelin sali, A176)
14:30–15:00 Kahvitauko
15:00–17:00 Taidekävely ja työpaja

17:30 Tervetulovastaanotto, ravintola Petronella (omakustanne)

Paikka: Lapin yliopisto (Yliopistonkatu 8)

8:15–9:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvit
9:00–9:10 Tervetuloa (tila: Fellman-sali)
Kirsti Lempiäinen, varadekaani, Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta
9:10–9:20 Lapin yliopiston harjoittelukoulun kuoro

9:20–10:00 Keynote 1 Arktisen alueen koulutus tai arktinen koulutus: Pohjoinen näkökulma
Mhairi Beaton, professori, Carnegie School of Education, Leeds Beckett University

10:00–10:25 Interaktiivinen sessio
10:30–12:00 Rinnakkaissessiot
1A: tila A178
1B: tila A179
1C: tila A180
1D: tila D210
1E: tila D239
1F: tila D244

12:00–13:15 Lounas

13:15–14:45 Rinnakkaissessiot
2A: tila A140
2B: tila A141
2C: tila D156
2D: tila D210
2E: tila A181
2F: tila A182 -> A179
2G: tila F2018

14:45–15:30 Kahvitauko ja posterinäyttelyyn tutustumista

15:30–16:10 Keynote 2 PISA-tutkimus oppimistulosten suunnannäyttäjänä Suomessa (tila: Fellman-sali)
Arto Ahonen, PISAn kansallinen tutkimusjohtaja, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

16:10–16:50 Paneelikeskustelu
Moderaattori Outi Kyrö-Ämmälä, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto

Panelistit:
Heidi Sinevaara-Niskanen, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto
Sanna Illikainen, lehtori, Lapin yliopiston harjoittelukoulu
Heidi Harju-Luukkainen, professori, Jyväskylän yliopisto ja Nord University
Matti Rautiainen, vanhempi yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto

18.30 Konferenssi-illallinen, Lappiravintola Gaissa (omakustanne)

Paikka: Lapin yliopisto (Yliopistonkatu 8)

8:15–9:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvit

9:00–9:45 Keynote 3 Kasvien lukutaidottomuudesta kohti kasvien merkityksen ymmärtämistä
Ilkka Ratinen, professori ja dekaani, Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta

9:45–12:00 Rinnakkaissessiot
3A: tila C154
3B: tila D169
3C: tila D210
3D: tila D262
3E: tila E123

12:00–13:00 Lounas

13:00–13:15 Info kasvilukutaitohankkeessa tuotetuista opetusmateriaaleista ja iltapäivän työpajoista
13:15–15:00 Työpajat
Työpaja 1: Kasvilukutaitoa kehittämässä – työpaja opettajankouluttajille (suomeksi, tila D195)
Työpaja 2: Moderni kasveihin liittyvä opetus – työpaja alakoulun opettajille (suomeksi, tila D195)
Työpaja 3: Moderni kasveihin liittyvä opetus – työpaja aineenopettajille (suomeksi, tila D195)
Työpaja 4: Kasvilukutaitoa kehittämissä – modernit opetusmenetelmät (englanniksi, tila D196)

Pelkästään perjantain ohjelmaan osallistuminen on osallistujille ilmaista. Osallistuminen maksetaan kasvilukutaitohankkeesta (Erasmus+). Tämä osallistumisvaihtoehto ei sisällä mahdollisuutta pitää omaa esitelmää.

Kutsupuhujat

Mhairi C. Beaton

Professori Mhairi C Beaton, Carnegie School of Education, Leeds Beckett University
Mhairi C. Beaton on ansioitunut kasvatustieteen tutkija, kokenut opettaja ja kansainvälisesti laajasti verkottunut aktiivinen toimija. Hänellä on pitkä kokemus väitöskirjojen ohjaamisesta ja maisteriohjelmien kehittämisestä, ja hän on johtanut useita kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusprojekteja. Beatonin tutkimusintressit ovat inkluusion, opiskelijoiden osallisuuden ja opettajankoulutuksen rajapinnoilla.

Keynote-otsikko: Arktisen alueen koulutus tai arktinen koulutus: Pohjoinen näkökulma

UArcticin temaattinen verkosto sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja monimuotoisuutta edistävän opettajankoulutuksen alalla on nyt lähes kymmenen vuotta vanha. Verkostona se on tarjonnut foorumin globaalin pohjoisen kasvatustieteilijöille, jotka ovat edistäneet kasvatustieteellistä tutkimusta tieteenalana jäsenyliopistojen opettajankoulutusohjelmissa. Tässä puheenvuorossa Mhairi pohtii kokemuksiaan verkostosta pohjoisen tutkijana, pohtii, onko tutkimuksessamme maantieteellisestä sijainnista johtuvia erityispiirteitä, ja ehdottaa, miten verkosto voisi edistää kestävää, innovatiivista tutkimusta, joka edistää sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa koulutustarjontaa kaikille seuraavan vuosikymmenen aikana.

Arto Ahonen

Kasvatustieteiden tohtori ja koulutuksen arvioinnin dosentti Arto K. Ahonen työskentelee yliopistotutkijana Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella. Hän on toiminut PISA-tutkimuksen kansallisena tutkimusjohtajana vuodesta 2016 lähtien. Hänen tutkimusintressinsä kytkeytyvät vertailevaan arviointitutkimukseen ja osaamiseen vaikuttaviin tekijöihin erityisesti koulukontekstissa.

Keynote-otsikko: PISA-tutkimus oppimistulosten suunnannäyttäjänä Suomessa

Suomen koulutusjärjestelmä on saanut kokea mielenkiintoisen matkan muiden seuraajasta kansainväliseksi koulutuksen esikuvaksi. PISA-tutkimusten kahden vuosikymmenen aikana Suomen tulokset ovat olleet vaikuttavia, ja Suomi on ollut yksi maailman parhaiten menestyvistä maista. Viime vuosina osaaminen on kuitenkin merkittävästi heikentynyt. Viimeisin PISA 2022 -tutkimus on saanut paljon huomiota, sillä se osoitti 15-vuotiaiden oppilaiden matematiikan ja lukutaidon tason ennennäkemättömän laskun. Pitkän aikavälin kehityssuunta herättää kysymyksen siitä, mitä koulutusjärjestelmälle on tapahtunut kahden viime vuosikymmenen aikana. Koulutuspolitiikan vaikutukset saattavat näkyä vasta pitkän viiveen jälkeen, ja usein on vaikea määrittää yksittäistä päätöstä tai ratkaisua tietyn kehityksen taustalla. Kahden vuosikymmenen jälkeen on kuitenkin mahdollista pohtia joitakin toimia ja muutoksia, joita koulujärjestelmämme on ajan kuluessa kohdannut. Tässä puheenvuorossa keskitytään Suomalaisten koululaisten oppimistulosten pitkän aikavälin kehitykseen ja luodaan katsaus niihin mahdollisesti yhteydessä oleviin tekijöihi

Ilkka Ratinen

Ilkka Ratinen on Lapin yliopiston kestävyys- ja luontokasvatuksen professori. Hän on valmistunut Joensuun yliopistosta luonnonmaantieteen tohtoriksi vuonna 2005 ja Jyväskylän yliopistosta tiedekasvatuksen tohtoriksi vuonna 2016. Hänen tutkimuksensa keskittyy kestävyyskasvatukseen erityisesti kestävyysosaamisen mittaamiseen ja ulkoilukasvatukseen.

Keynote-otsikko: Kasvien lukutaidottomuudesta kohti kasvien merkityksen ymmärtämistä

Tietämättömyys kasvien ja niiden merkityksestä ympäristössämme on merkittävä ongelma yhteiskunnassamme. Koska ihmisillä on vain vähän tietoa kasveista, kasvisokeus ja kasvien lukutaidottomuus koetaan kestävän kehityksen esteinä. Tämä näkyy esimerkiksi eurooppalaisessa keskustelussa metsistä ja maataloudesta. Kasvisokeuden ja lukutaidottomuuden syyt ovat perusopetuksesta. Oppilaat eivät ole yhtä kiinnostuneita kasveista kuin eläimistä, ja kasveista oppiminen koetaan tylsäksi ja vaikeaksi. Lisäksi useita keskeisiä asioita, kuten haihdunnan merkitys ilmaston viilentämisessä, kasvillisuuden rooli vesikierron kannalta tai kasvien ja ilmakehän välinen vuorovaikutus, on aliedustettuina luonnontieteiden opetuksessa. Jotta kestävä talous ja ympäristö voidaan varmistaa tulevaisuudessa, on tarpeen puuttua kasvisokeuteen, parantaa kansalaisten kasvien lukutaitoa ja tehdä kasvitieteen opiskelusta nykyistä houkuttelevampaa. Esityksessä tarkastellaan Plant Literacy Erasmus+ -projektin tuloksia siitä, miten kasvien roolia voidaan parantaa koulun luonnontieteiden opetuksessa.

Abstraktit ja esitysohjeet

Tapahtuman tavoitteena on luoda yhteistyöhön ja osallisuuteen kannustava ympäristö. Tule mukaan ja osallistu koulutuksen edistämiseen arvokkailla näkemyksilläsi ja kokemuksillasi. Voit ehdottaa esitystä kaikkiin sessiotyyppeihin joko suomeksi tai englanniksi.

  1. Kestävä opettajankoulutus sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä: Kutsumme tähän teemaan esityksiä, joissa käsitellään monipuolisesti kestävyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, pedagogista monimuotoisuutta tai inkluusiota tulevaisuuden koulutuksessa ja opettajankoulutuksessa. Esimerkiksi tutkimukset inklusiivisesta pedagogiikasta, kulttuurien moninaisuudesta ja opetuksen haasteista ja mahdollisuuksista sopivat tähän teemaan.
  2. Parhaat käytänteet ja innovaatiot koulutuksessa: Kutsumme tähän teemaan esityksiä, joissa käsitellään käytännönläheisiä ratkaisuja koulutuksen tai opettajankoulutuksen kysymyksiin. Aiheet voivat käsitellä käytännön opetusmenetelmiä, yhteisöllisiä pedagogisia toimintatapoja, innovatiivisia verkkopedagogiikan sovelluksia ja onnistuneita opetussuunnitelmaratkaisuja, jotka edistävät koulutuksen saavutettavuutta ja monimuotoisuutta.
  3. Kasvilukutaito koulutusta rikastamassa: Kutsumme tähän teemaan esityksiä, joissa tutkitaan innovatiivisin lähestymistavoin kasvilukutaidon integroimista koulutukseen. Aiheisiin voi kuulua alkuperäiskansojen kasvitieto, kestävät kasvienkeruukäytännöt ja ympäristökasvatusaloitteet, jotka edistävät ymmärrystä kasveista ja niiden merkityksestä ympäristössämme.
  1. Osallistavat käytännön työpajat: Vuorovaikutteinen workshop, joissa osallistujat osallistuvat käytännön toimintaan, opetussuunnitelman suunnitteluun ja käytännön esittelyihin. Aiheina voivat olla esimerkiksi käytännön opetusmenetelmät, yhteisölähtöiset työtavat ja opetussuunnitelmatyö.
  2. Konferenssiesitykset: Esitykset kohdentuvat tapahtuman teemoihin liittyviin tutkimustuloksiin ja -menetelmiin. Toivotamme tervetulleiksi itsejärjestetyt samaan tematiikkaan liittyvät symposiumit.
  3. Vuorovaikutteinen posteriesittely/galleriakävely: Postereissa esitellään esimerkiksi toimivia käytänteitä, hankkeita tai uusia avauksia. Erillisessä posterisessiossa sen esittäjillä on 2-3 minuuttia aikaa kertoa posterin keskeisistä teemoista

Suullisen esityksen kesto on 15 minuuttia, jonka jälkeen kysymyksille ja keskustelulle on aikaa 5 minuuttia.

Suullisiin esityksiin liittyvä sähköinen esitysaineisto (.ppt, .pptx tai .pdf) hoidetaan keskitetysti sessiosalien esityskoneille. Esitysaineistot lähetetään sähköpostitse Rovaniemi-Lapland Congress -palveluun viimeistään esityspäivän aamuna klo 8 mennessä, osoite: congress[at]ulapland.fi. Otsikoi viesti: EAF 2024: suullinen esitys ja nimeä tiedosto esittäjän sukunimellä. Mikäli esitykseesi liittyy eritystarpeita tai esitysainestosi sisältää linkkejä, videoita tms., ilmoita siitä lähettäessäsi tiedoston, jotta esityksen toimivuus ehditään testata.

Oman kannettavan tietokoneen tai muistitikun käyttö sessiosaleissa ei ole mahdollista.

Posterit ovat esillä Lapin yliopiston pääaulassa koko tapahtuman ajan. Tapahtuman järjestäjä varaa postereita varten posteritaulut ja kiinnitystarvikkeet. Esittäjät asettavat itse posterit esille ja poistavat ne posteritauluilta tapahtuman päätteeksi. Posteri laitetaan esille heti tapahtuman alkaessa tai viimeistään silloin, kun posterin esittäjä saapuu yliopistolle.

Posterit noudattavat muodoltaan yleisiä akateemisia käytänteitä. Posterin maksimi ja suositeltavin koko on pysty/vertical A0 (841×1189mm.)

Torstain kahvitauon aikana (klo 14.45-15.30) jokaiselle posterin esittäjälle varataan esittelyaikaa noin 2 minuuttia.

Osallistavat työpajat ovat vuorovaikutteisia ja niissä osallistutaan käytännön toimintaan. Työpajan kesto on 40 minuuttia.

Työpajan suositeltu rakenne:

  • Johdanto: 10 min
  • Osallistava työpaja: 20 min
  • Keskustelu: 10 min

Työpajaan sisältyvä sähköinen esitysaineisto (.ppt, .pptx tai .pdf) hoidetaan keskitetysti sessiosalien esityskoneille. Esitysaineistot lähetetään sähköpostitse kongressipalveluun viimeistään esityspäivän aamuna klo 8 mennessä, osoite: congress[at]ulapland.fi.

Otsikoi viesti: EAF 2024: työpaja ja nimeä tiedosto esittäjän sukunimellä. Mikäli esitykseesi liittyy eritystarpeita tai esitysainestosi sisältää linkkejä, videoita tms., ilmoita siitä lähettäessäsi tiedoston, jotta esityksen toimivuus ehditään testata.

Oman kannettavan tietokoneen tai muistitikun käyttö sessiosaleissa ei ole mahdollista.

Perjantai-iltapäivän työpajat ovat osa kasvilukutaitohankkeen (Education for Plant Literacy, Erasmus+) toimintaa ja kestävät noin kaksi tuntia.

Julkaisumahdollisuus

Tapahtuman esityksistä tehdään erikoisnumero Education in the North tieteellisessä aikakauskirjassa. Erikoisnumero julkaistaan loppuvuodesta 2025. Abstraktin jättäneille lähetetään julkaisukutsu loka-marraskuussa 2024. Esityksestä on mahdollista julkaista tieteellinen artikkeli tai lyhyempi katsausartikkeli.