Kansainväliset suositukset ulkoleikille – Suomi voisi halutessaan olla edelläkävijä

Kansainvälinen tutkijaryhmä nostaa aktiivisen ulkoleikin terveyden ja hyvinvoinnin peruspilariksi unen ja ravinnon rinnalle. Vuoden 2025 lopussa julkaistun laajan kannanoton mukaan ulkoleikki tukee lasten ja nuorten oppimista, osallisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lapin yliopiston Marjaana Kankaan mukaan Suomella olisi edellytykset olla aktiivisen ulkoleikkimisen edelläkävijä.

Vuoden 2025 lopussa julkaistu 2025 Position Statement on Active Outdoor Play on poikkeuksellisen laaja kannanotto ulkoliikkumisen puolesta. Se kokoaa yhteen yli 200 kansainvälisen tutkijan työn.

Suomesta työhön on osallistunut Lapin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori, leikillisen oppimisen dosentti Marjaana Kangas. Kangas on tehnyt yli 20 vuotta tutkimus- ja kehittämistyötä ulkona luonnossa ja leikkikentillä tapahtuvasta oppimisesta ja toiminut muun muassa ulkona leikkimisen lähettiläänä. Hän kertoo, että verrattuna vuonna 2015 julkaistuun ensimmäiseen kannanottoon, näytöt ulkoleikin hyödyistä ovat moninkertaistuneet.

Kannanoton viesti on selvä: ulkona liikkuminen ja leikki ovat keskeisiä hyvinvoinnin peruspilareita kaikenikäisille.

– Ulkoleikki voi toimia vastavoimana monille yhteiskunnallisille ja globaaleille haasteille, kuten terveyserojen kasvulle, ilmastonmuutokselle ja digitaaliselle kuormitukselle, Kangas tiivistää.

Tutkijoita huolettaa sisätiloihin painottuva arki

Kannanoton tehneet tutkijat jakoivat yhteisen huolen lasten ja nuorten vähentyneistä ulkoleikeistä. Ilmiö näkyy myös Suomessa, vaikka meillä moni asia on poikkeuksellisen hyvin: luonto on lähellä, ilma on puhdasta ja jokaisen oikeudet antavat vapauksia ja ohjeita luonnossa liikkumiseen.

Lisäksi Suomen vahvuutena on, että varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa järjestetään monipuolisesti ohjattua ulkoilua ja liikuntaa. Juuri siksi oletetaan helposti, että lapset ja nuoret ulkoilevat arjessaan riittävästi. Todellisuudessa suuri osa heistä viettää paljon aikaa sisätiloissa.

– Se on huolestuttavaa, sillä leikki ja vapaa liikkuminen vaikuttavat pitkäkestoisesti lasten ja nuorten oppimiseen, terveyteen ja osallisuuteen, Kangas kertoo. 

Miten voitaisiin varmistaa, että myös vapaalle ulkoilulle ja leikille on riittävästi aikaa ja paikkoja?

Leikin edellytykset rakennetaan aikuisten päätöksissä

Kankaan mukaan olisi olennaista, että ulkoleikin merkitys näkyisi vahvemmin poliittisissa linjauksissa ja päätöksenteossa. Kun ajatus ulkona liikkumisesta huomioitaisiin kansallisella tasolla, osana lakisääteistä kasvatus- ja opetustoimintaa, se tukisi tehokkaammin oppimista, terveyttä ja sosiaalista kestävyyttä.

– Ennakoiva toiminta vähentäisi myös tarvetta paikata esimerkiksi liikkumattomuuden tai liiallisen ruutuajan seurauksia myöhemmin, Kangas huomauttaa.

Kangas näkee hyödyntämättömiä mahdollisuuksia myös kouluissa, erityisesti perusopetuksen puolella.

– Ulkoilun ei tarvitse liittyä vain liikuntatunteihin tai retkiin, siihen voidaan innostaa ja kannustaa monipuolisemmin.

Myös monet vanhemmat kaipaisivat rohkaisua siihen, että uskaltavat päästää lapsensa ulos leikkimään. Kansainvälisten suositusten mukaan lievä epäjärjestys, lika ja pieni riski eivät ole vaarallisia, vaan ne ovat olennainen osa leikkiä. Tutkijat puhuvat ’riskileikistä”, jolla tarkoitetaan sopivasti jännittävää ja fyysisesti haastavaa toimintaa.

– Riskileikkiminen tukee lapsen kehittymistä monin tavoin, kuten kehittää itseluottamusta, sitkeyttä, motorisia taitoja ja kykyä arvioida riskejä, Kangas täsmentää.  

Suomesta leikin mallimaa?

Maailmalla on jo leikki‑ ja lapsiystävällisiä kaupunkeja, joissa pihat, puistot ja kaupunkitilat kutsuvat omaehtoiseen liikkumiseen ja leikkiin. Kankaan mukaan Suomella olisi kaikki edellytykset toimia aktiivisen ulkoleikkimisen kansainvälisenä edelläkävijänä.

– Kysymys ei ole siitä, onko meillä luonto lähellä ja tilaa leikille, vaan siitä, onko meillä halua ja uskallusta tehdä ulkoleikistä yhteiskunnallinen arvovalinta, Kangas kiteyttää.