Lapin yliopiston tutkimusyhteisöt korostavat yhdessä tietämistä

Lapin yliopisto profiloi tutkimustaan kolmella kärkialueella, joilla kehitetään monitieteistä yhteistyötä kolmessa tutkimusyhteisöissä. Kaikkien kärkialueiden teemoja on tutkittu Lapin yliopistossa jo pitkään, mutta tutkimusyhteisöt ovat eri vaiheissa järjestäytymisen suhteen.

Tutkimukselle valittiin kärkialueet viime vuonna osana yliopiston strategiaa ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa. Kärkialueiden tutkimusyhteisöille valittiin johtajat, jotka aloittivat yhteisöjen vetämisen tämän vuoden alussa.

Arktisen muutoksen ja sopeutumisen tutkimusyhteisöä johtaa professori Pigga Keskitalo, Kestävien luontokulttuurien tutkimusyhteisöä professori Outi Rantala ja Muotoilu ja palvelut -tutkimusyhteisöä professori Jonna Häkkilä.

Tutkimusvararehtori Sari Lindblomin mukaan tutkimusyhteisöjen johtajien tehtävänä on kehittää tutkimusyhteisöjen toimintaa, johtaa niitä niin määrällisten tavoitteiden kuin tieteen laadun ja vaikuttavuuden viitekehyksissä sekä hankkia ulkopuolista rahoitusta.

– Tutkimusyhteisöt tekevät tiivistä yhteistyötä niin keskenään kuin tiedekuntien kanssa. Lisäksi verkostoidutaan laajasti ja kehitetään kansainvälistä yhteistyötä, Lindblom kuvailee.

Kuhunkin tutkimusyhteisöön avataan tämän vuoden aikana kolme väitöskirjatutkijan paikkaa ja yksi tenure track -tehtävä.

SuMu on aidosti monitieteinen ja avoin tutkimusyhteisö

Kestävät luontokulttuurit -tutkimusyhteisö perustettiin virallisesti yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa vuonna 2022, ja se tunnetaan tuttavallisesti SuMuna, englanninkielisen nimen lyhenteen mukaan (Sustainable Naturecultures and Multispecies Futures). Professori Outi Rantalan mukaan SuMun juuret ulottuvat Lapin yliopiston monitieteiseen ympäristötutkimukseen.

– Yhteisön rakentaminen vaatii toisaalta aikaa ja kärsivällisyyttä ja toisaalta intohimoa ja uskoa siihen maailmaan, jota tutkimme, Rantala kuvailee.

Tavoitteena on tutkia ja ymmärtää planetaarista muutosta pohjoisesta näkökulmasta sekä ehdottaa muutoksiin ratkaisuja tutkimuksen ja taiteen keinoin.

SuMu kokoaa yhteen muun muassa yhteiskuntatieteen, humanististen alojen ja saamen- ja alkuperäiskansatutkimuksen tutkijoita sekä taitelijoita, joiden tutkimus kohdistuu luontokulttuureihin, alkuperäiskansayhteisöihin, monilajisiin suhteisiin ja luonnonvarapolitiikkaan.

– Olemme monitieteinen yhteisö, jota yhdistää kiinnostus tutkia ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta. Tutkijoitamme yhdistää halu toteuttaa eettistä toimijuutta. Keskeistä on tunnistaa ja tunnustaa tutkijoiden ja lajien välinen ystävyys tietämisen tapana.

Rantala toivoo, että SuMu-yhteisössä vaalitaan jatkossakin kollektiivista päätöksentekoa, tietämisen moninaisuutta ja yhteisön avoimuutta.

Arktinen muutos ja sopeutuminen -tutkimusyhteisö kutsuu rakentamaan tulevaisuutta yhdessä

Arktinen muutos ja sopeutuminen -tutkimusyhteisö kokoaa yhteen yliopiston tiedekuntien ja Arktisen keskuksen pitkäjänteisen arktisen tutkimuksen osaamisen. Tutkimusyhteisön tavoitteena on vahvistaa monitieteistä yhteistyötä sekä rakentaa uusia tutkimusavauksia nopeasti muuttuvassa arktisessa toimintaympäristössä.

Professori Pigga Keskitalon mukaan tutkimusyhteisössä painottuvat muun muassa eettisyys, yhteisölähtöisyys, oikeudenmukaisuuden ja hallinnan kysymykset sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen näkökulmien huomioiminen.

– Haluamme vahvistaa Lapin yliopiston asemaa arktisen tutkimuksen kansallisena ja kansainvälisenä toimijana avoimessa yhteistyössä muiden yliopistojen, yhteisöjen ja sidosryhmien kanssa. Samalla rakennamme tutkimusta, joka on yhteiskunnallisesti merkityksellistä ja kiinnittyy aidosti arktisten alueiden elämään, Keskitalo linjaa.

Tutkimusyhteisössä tarkastellaan, miten ilmaston, ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden muutokset heijastuvat elinkeinoihin, hallintaan, oikeuksiin, sääntelyyn, koulutukseen, kulttuurisiin käytäntöihin ja ihmisten arkeen arktisilla alueilla.

– Monitieteisyys tarkoittaa myös herkkyyttä erilaisille tiedonmuodoille: tieteelliselle tutkimukselle, yhteisölliselle tiedolle ja kokemukselliselle ymmärrykselle.

Keskitalo kutsuu tutkimusyhteisön toimintaan mukaan tutkijoita, tutkimusryhmiä ja yhteistyökumppaneita eri aloilta ja organisaatioista.

– Tämä työ rakentuu yhdessä. Toivon, että synnytämme uusia tutkimusavauksia, rohkeita keskusteluja sekä kohtaamisia yli tiedekunta- ja yliopistorajojen. Näen tutkimusyhteisön avoimena kutsuna yhteiseen ajatteluun ja vastuulliseen arktisen tulevaisuuden rakentamiseen.

Muotoilu ja palvelut -tutkimusyhteisöllä on osallistava ja kokeileva tutkimusote

Muotoilu ja palvelut -tutkimusyhteisön tutkimus on professori Jonna Häkkilän mukaan metodologia- ja tulevaisuusorientoitunutta sekä kokeilevaa. Tutkimuksessa sovelletaan muotoilun ja palvelumuotoilun osallistavia tutkimusmenetelmiä erilaisiin ilmiöihin ja aihealueisiin, kuten kulttuuriperintöön tai terveyteen ja hyvinvointiin.

Tutkimusyhteisön johtajana Häkkilän tavoitteina on yhteisöllisyyden rakentaminen ja huipukkuuden tukeminen. Tutkimuksen huipukkuden tavoitteluun liittyy Häkkilän mukaan vahvasti kansainvälinen verkostoituminen ja julkaiseminen kansainvälisillä foorumeilla.

Yhteisön ytimessä on kaksi taiteiden tiedekunnan vakiintunutta tutkimusryhmää: Häkkilän vetämä käyttäjäkokemuksen tutkimusryhmä ja dekaani, professori Satu Miettisen vetämä palvelumuotoilun tutkimusryhmä.

– Tarkoitus on luoda suurempi tutkimusyhteisö ja verkostoitua yli tiedekunta- ja yksikkörajojen. Pyrin fasilitoimaan epämuodollisia tapaamisia, jossa ihmiset pääsevät keskustelemaan ja tutustumaan toisiinsa. Uskon, että samalla syntyy uusia yhteistyökuviota ja projekteja. Tutkimusyhteisömme on vastaanottavainen, ja meitä voi lähestyä matalalla kynnyksellä, Häkkilä sanoo.

Muotoilun ja palveluiden tutkimuksessa tarvitaan usein tutkimusinfraa, ja Häkkilä kehuu taiteiden tiedekunnan puitteita, kuten uudenaikaisia studioita ja pajoja.

– Haluamme säilyttää yhdessä tekemisen ilon ja uteliaisuuden. Voimme tehdä todella inspiroivia juttuja yhdessä.